Kirjoittajalta admin

Kevään LiveFIN <3 Basso Noste voittajat on valittu

LiveFIN ry ja Basso Noste aloittivat vuoden alusta yhteistyön, minkä avulla elävää musiikkia ja esittävää taidetta nostetaan suomalaisten klubien lavoille ja osaksi festivaalien ohjelmaa. Yhteistyön tarkoituksena on tukea taiteentekijöitä ja musiikkitapahtumatoimijoita, niin, että uusi musiikki ja taide pääsee esille ja pystyy näin kasvamaan ja kehittymään. Kevään haun voittajat on nyt valittu! Onnea!! Parhaillaan haussa on artisteja ja taidetta kesälle. Hakekaa rohkeasti mukaan! –> http://www.basso.fi/noste/hae-nostetta/

Kevään Basso Noste voittajat:

Dino Mansik – Rytmikorjaamo, Seinäjoki 2.2.
Mikä-Mikä – 45 Special, Oulu 18.4.
VIMMA – Ravintola Torvi, Lahti TBA
Terri – Lutakko, Jyväskylä 27.4.
Trio Tetris – Bar Loose, Helsinki 3.5.
Kuuhullu – Klubi, Tampere 3.5.
Maagine – Henry`s Pub, Kuopio 17.5.

Lisää Basso Nosteesta voit kuunnella Bassoradion tekemästä Salla Valliuksen haastattelusta:

https://www.youtube.com/watch?time_continue=3&v=OZAaOSoZulI

Ajatuksia taiteen ja kulttuurin vapaalta kentältä

Teksti on alun perin julkaistu Kulta ry:n kotisivuilla ”Vierasblogissa” 8.3.2019 (linkki lähteeseen)

”Teatteri- ja orkesterilain ulkopuolinen esittävien taiteiden kenttä, ns. vapaa kenttä, muodostaa huomattavan osan suomalaisesta esittävien taiteiden ammattikentästä.  

Vapaan kentän toimijoiden rahoitus muodostuu usein Taiteen edistämiskeskukselta saatavasta harkinnanvaraisesta toiminta-avustuksesta. Toiminta-avustusten summat vaihtelevat 15 000 eurosta noin 200 000 euroon: toiminta-avustus riittää kattamaan vain muutaman henkilön työpanoksen vuoden ajaksi. Esimerkiksi vakituisesta näyttelijä-ensemblesta on turha haaveilla.  

Vapaan kentän toimijat saavat usein myös tukea kunnalta. Vapaan kentän ryhmät hakevat hankeapurahoja, tekevät produktioita taiteilijoiden henkilökohtaisten apurahojen avulla, sopeuttavat toimintansa jatkuvaan niukkuuteen ja karsivat kaikesta mistä pystytään. 

Entä omarahoitusosuus? Lipputulot? Yhteistyökumppanit? Yritysrahoitus? 

Jos vapaan kentän ryhmä on saanut taloutensa niin vakavaraiseksi, että on onnistunut palkkaamaan yhden vakituisen, kokopäiväisen työntekijän pyörittämään ryhmän tuotantoa ja hallintoa, on ryhmällä hyvät mahdollisuudet lähteä markkinoimaan, kasvattamaan yleisöpohjaa, etsimään yhteistyökumppaneita jne. Vai onko? Tuottaja hoitaa ensin vain muut juoksevat asiat: esimerkiksi produktioiden aikataulut, sopimukset, luvat, budjetoinnin, palkkahallinnon, verot, vakuutukset, vuokrat, ehkä alustavan kirjanpidon, viestinnän ja markkinoinnin – esittelytekstit, nettisivut, valokuvat, mainokset, somen, uutiskirjeet, ehkä lipunmyynnin, miettii opettajille tarjottavan lisämateriaalin, esityksiin liittyvät keskustelutilaisuudet ja muun yleisötyön.  

Onnellista on, jos ryhmällä on oma vakituinen tila, jossa he esiintyvät. Niillä, joilla ei ole, on tuottajan yksi tärkeistä töistä esiintymis- ja harjoitustilojen etsiminen. Tuottaja hoitaa usein myös yhdistysmuotoisten ryhmien hallitusten kokousten valmistelun, apurahahakemukset ja -tilitykset, toimintasuunnitelmat ja talousarviot.  

Siis rautalangasta: kun vapaan kentän ryhmissä tehdään jo olennainen ydintyö niukoilla resursseilla, ei niitä riitä lisärahoituksen etsimiseen. Jopa markkinoinnin perustoimintoihin ei ole välttämättä varaa, osaamista tai aikaa: mainospaikkojen ostamiseen ei riitä budjettia, ammattivalokuvaajan tai graafikon palkkaamiseen ei ole budjettia, joten mainoskuvista ei välttämättä saada yleisöä houkuttelevia, lippuja ei ole varaa laittaa suurten lippuvälittäjien kanaviin myyntiin, joten yleisö ei ”vahingossakaan” törmää niihin.  

Lopulta uupunut tuottaja saattaa heittää hanskat tiskiin ja lähtee etsimään muita töitä. Tilalle etsitään uusi henkilö, joka joudutaan perehdyttämään ryhmän toimintatapoihin ja töihin. Taloudellisen niukkuuden lisäksi on tapahtunut aivovuoto, eli kokemus- ja osaamisresurssi valuu hukkaan tuottajan uupuessa ja jättäessä ryhmän. 

Loppuunmyydyn menestysteoksen lyhyt matematiikka 

Mutta entä jos tilanne ei olekaan aivan näin toivoton? Entä jos kaikki meneekin aivan nappiin ja homma onnistuu: tuotannossa on työvoimaa ja resurssia, taiteilijat saavat työstään kunnollisen palkan – myös harjoituskaudelta – ja työ sujuu hyvin. Tulee taiteellinen voitto, jonka lehdistö ja yleisö huomaavat, liput myydään loppuun ja viimeisiä peruutuspaikkoja jonotetaan. Miksi tästä ei ollut aiemmin mitään infoa? Miksi täällä ei ole enemmän katsomopaikkoja? Miksi tästä ei järjestetä lisää esityksiä? 

Siinäpä se. Vapaan kentän ryhmä tuottaa produktionsa tarkasti laskien ja riskiä minimoiden: kuinka moneen esitykseen meillä on varaa, jos liput eivät myy, tai jos ne myyvät vain 50 %? Koska näyttelijät eivät ole vakituisella kuukausipalkalla, on soviteltava myös freelancereiden aikataulut: kuinka monta esitystä saamme viikkoihin mahtumaan ennen kuin pääosan esittäjän täytyy olla toisaalla töissä? Mitkä ovat esityskohtaiset kustannukset, miten kokonaisbudjetti reagoi, jos nostamme esitysmäärää vielä neljällä? Millainen on kohtuullinen lippujen hinta, niin että ihmiset eivät jätä lippuja ostamatta niiden kalleuden takia, mutta että me saamme omamme takaisin – ja mielellään palkkarahoja päälle? Entä olemmeko vuokranneet tilan, tai onko tekniikka vuokrattu – onko vuokrausaikoja mahdollista jatkaa ja millaisilla ehdoilla?  

Ilman vakaata ja riittävä julkista tukea teokset eivät kanna 

Vapaan kentän ryhmät tarvitsevat riittävän suurta julkista tukea, jotta ne voivat ensin vakiinnuttaa ja säännöllistää toimintansa. Ne tarvitsevat tukea, jotta voivat maksaa asianmukaisia palkkoja korkeasti koulutetuille ammattilaisille, tuotannolliselle, tekniselle ja taiteelliselle henkilökunnalle. Vakiintumisen jälkeen ne tarvitsevat tukea (sekä taloudellista että muunlaista) kehittyäkseen vielä paremmiksi, kehittääkseen organisaationsa tehokkaaksi ja tasa-arvoiseksi; houkuttelevaksi työpaikaksi taiteilijoiden, muun henkilöstön ja yleisön näkökulmasta.  

Kaisa Paavolainen 

vt toiminnanjohtaja
Teatterikeskus ry ”

Tallin Music Week 25.-31.3.2019, Tallinna

Tallinn Music Week kokoaa jälleen ensi viikolla suuren joukon musiikkialan toimijoita kauniiseen Tallinnaan.  Ohjelma keskittyy musiikkiin ja luoviin sisältöihin, ja kokonaisuudessaan viikko tarjoaa kaikkine sivutapahtumineen paljon koettavaa niin muotoilun, ruuan, kaupunkitilojen ja sosiaalisten aiheiden ympäriltä.

Ohjelma päivittyy osoitteeseen linkin takaa löytyvään osoitteeseen.

LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Salla Vallius moderoi paneelia perjantaina 29.3. klo 13:00-13:50 aiheesta  Live music scene in Estonia.

Muutoksia artistipalkkioiden arvonlisäverotukseen 1.4. alkaen

Huhtikuun alusta tulee voimaan lakimuutos, joka mahdollistaa esiintyvien taiteilijoiden ja muiden julkisten esiintyjien, myös urheilijoiden, hakeutumisen arvonlisäverovelvolliseksi esiintymispalkkioiden osalta. Samoin ohjelmatoimistot voivat hakeutua tilaisuuden järjestäjälle luovutettujen esitysten myynnistä saatavien korvausten osalta. Alv-rekisteriin kuuluvalla on oikeus vähentää hankintoihin sisältyvä arvonlisävero.

Arvonlisäverolain muutos mahdollistaa esiintyvien taiteilijoiden, muiden julkisten esiintyjien ja urheilijoiden sekä heidän esityksiään myyvien hakeutumisen arvonlisäverovelvolliseksi esiintymispalkkioiden ja tilaisuuden järjestäjälle luovutettujen esitysten myynnistä saatavien korvausten osalta. Muutoksella parannetaan esiintyvien taiteilijoiden, muiden esiintyjien ja ohjelmatoimistojen liiketoimintaedellytyksiä.

Esiintyvän taiteilijan tai muun julkisen esiintyjän ja urheilijan sekä tilaisuuden järjestäjälle luovutettavaksi tarkoitetun esiintyjän esityksen myynnistä saatavasta palkkiosta tai korvauksesta suoritettava vero on 10 prosenttia veron perusteesta. Palkkiot tai korvaukset voi käsitellä arvonlisäverollisina vain siinä tapauksessa, että on hakeutunut arvonlisäverolliseksi.

LUE LISÄÄ VEROTTAJAN VIRALLISESTA TIEDOTTEESTA LINKIN TAKAA

Konstnärer som får honorar kan ansöka om att bli momsskyldiga

Vid ingången av april träder i kraft en lagändring som gör det möjligt för utövande konstnärer, andra offentligt uppträdande personer och idrottsmän att ansöka om att bli momsskyldiga för sina honorar. Också artistförmedlingar kan ansöka om att bli momsskyldiga för sådana ersättningar som fås av försäljning av framträdanden som överlåts till arrangören av ett evenemang. Den som är införd i momsregistret kan dra av momsen som ingår i anskaffningarna.

Ändringen av mervärdesskattelagen gör det möjligt för utövande konstnärer, andra offentligt uppträdande personer och idrottsmän samt de som säljer deras framträdanden att ansöka om momsskyldighet i fråga om honorar och sådana ersättningar som fås av försäljning av framträdanden som överlåts till arrangören av ett evenemang. Syftet med ändringen är att förbättra utövande konstnärers, andra uppträdande personers och artistförmedlingars förutsättningar för rörelseverksamhet.

På honorar till utövande konstnärer eller andra offentligt uppträdande och idrottsmän samt på sådana ersättningar som fås av försäljning av framträdanden då avsikten är att framträdandet ska överlåtas till arrangören av ett evenemang ska i skatt betalas 10 procent av skattegrunden. Honorar eller ersättningar kan behandlas som momspliktiga endast om man har ansökt om momsskyldighet.

Skatteförvaltningens meddelande

Tiedonkeruu on elävän musiikin toimialan kehityksen avain


Ei ole vieras tieto  elävän musiikin toimijoiden keskuudessa, että alallamme toteutuva edunvalvonta on vasta hiljattain ottanut ensimmäiset konkreettiset kehitysaskeleensa kohti järjestäytymistä ja alan toimintaedellytysten parantamista. Keskeinen edunvalvonnan väline on tiedon kerääminen, koostaminen ja saattaminen sitä tarvitsevien ja hyödyntävien tahojen käsiin. Oman harjoitteluni puitteissa toteutettu hanke raportoi elävän musiikin kentän tilaa vuonna 2018. Sen keskeinen tavoite oli luoda raamit ja tavoitteet tulevaisuudessa toteutettavalle tiedonkeruulle.

Funktionaalisuus ja yhteismitallisuus. Näissä kuivan kuuloisissa sanoissa piilee tärkeät alan toimijoiden perustietoja koskevat kehitystarpeet. Tiedonkeruu alallamme ei ole entuudestaan tuntematon asia, mutta sen tarjoamaa hyötyä ei osata vielä tunnistaa tai hahmottaa oikeisiin sisältöihin. Useat toimijat tekevät itse tutkimusta ja tilastointia omiin tarpeisiinsa, eivätkä välitä tietoa eteenpäin. Mutta kukapa tietoa olisi yhteen koonnut ilman alan yhteistä edunvalvojaa, toisin on nyt. Järjestäjien omaan käyttöön kerätty tieto ei useimmiten ole samoilla mittareilla mitattua, eikä siten vertailukelpoista.

”Alamme voisi omaksua muun muassa elokuvateollisuudesta ja museoilta sekä sen eri toimijoilta kerättävän tiedon yhdistämisestä paljon. ”

Elävän musiikin konsertti- ja tapahtumatoiminnan valtakunnallista tilaa selvittävä tutkimus seisoo tällä haavaa pääasiallisesti musiikinesitystiedon sekä laveampien, koko kulttuurin kenttää koskevien hankkeiden ja selvitysten varassa, joista elävän musiikin osuutta on haasteellista eritellä omaksi kokonaisuudekseen. Teosto kerää koostetta esitetyistä teoksista sekä keikkapaikoista ja Music Finland julkaisee vuosittaisen mittauksen musiikkialan kokonaisarvosta, jossa elävän musiikin osuus eri sektoreiden välillä vastaa jo yli puolta kaikesta liikevaihdosta. Finland Festivals käsittelee vuotuiset kävijämäärät ja talouden avainluvut, mutta nämäkään eivät ole riittävän vahva näyttö antamaan tietoa, joka koskisi koko maan elävän musiikin festivaalikenttää – tieto kerätään ainoastaan jäsenfestivaaleilta, joiden keskuuteen suuri osa populaarimusiikkiin keskittyvistä festivaaleista sekä pienemmän volyymin tapahtumista eivät kuulu. Myös sosio-kulttuurisia ja sekä festivaalikävijöiden että -järjestäjien asenteita selvittäviä barometreja on toteutettu ja ne ovat ideana mainioita, mutta nekin tulisi saada koskemaan laajemmin kaikkia live-alan toimijoita.

Alaa koskevat tiedonkeruun tarpeet ovat monelta osin yhteneväisiä kaikkien kentän toimialojen kesken. On yleisessä tiedossa, että puutteellisen ja resursseiltaan pienen järjestäytymisen ja edunvalvontatyön vuoksi elävän musiikin ala näyttäytyy ulospäin sekä päättävien tahojen suuntaan pirstaleisena eikä sen rakenteita tunneta. Tämän seurauksena alalta puuttuu konkreettinen näyttö, jolla voitaisiin vakuuttua alan elinvoimaisuudesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Selvityksessä esiin nousee benchmarkkaus muilta taiteenaloita. Alamme voisi omaksua muun muassa elokuvateollisuudesta ja museoilta sekä sen eri toimijoilta kerättävän tiedon yhdistämisestä paljon. Musiikin saralla esimerkiksi jazz- sekä sinfoniaorkestereiden liitot ovat esimerkkejä mallikkaista talous- sekä kuluttajatutkimuksen toteuttajista.

Kartoituksen LiveFIN ry:lle toteutti Itä-Suomen yliopiston opiskelija ja Joensuun poppareiden aktiivi Osku Jalkanen harjoittelutyönään.

Luvut livealan kokonaisliikevaihdon taustalla, kävijämäärät sekä volyymi työllistäjänä ovat kolme keskeistä mittaria, joiden säännöllisellä selvittämisellä päästään eteenpäin alan julkisuuskuvan ja aseman vahvistamisessa sekä lujittamisessa osaksi ammattimaista kulttuurityötä Suomessa. Ihannetilanteessa vuonna 2020 järjestäytyminen elävän musiikin vapaalla kentällä on tavoitteellisen työn ja lisääntyneiden resurssien tuloksena kasvanut uudenlaisiin mittasuhteisiin. Perustietopohja on vahva ja LiveFINin kaltainen edunvalvontajärjestö toimii yhtäaikaisesti säännöllisen tiedonkeruun toteuttajana, kokoajana sekä kehittäjänä valvoen, että tietoa kerätään samassa formaatissa. Yhdessä laajan jäsenkuntamme avulla ja yhteisvaikutuksella nostamme esiin elävän musiikin ja kulttuurin laaja merkityksellisyyden yhteiskunnassa ja siten avaamme sille mahdollisuuden kehittyä. Latu on auki. ’

Tutustu Osku Jalkasen tekemään kartoitukseen täältä!

Tukea esittävälle taiteelle


Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien myöntämä TelepART on kevyt ja ketterä tuki, jolla edistetään esiintyvien taiteilijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja esiintymismahdollisuuksia. Tuen tavoitteena on luoda lisää kulttuurivaihtoa Suomen ja hankkeessa mukana olevien maiden välille. Tuki laajenee Ranskaan keväällä 2019.

TelepART-tukea voidaan myöntää joko suomalaisen esiintyjän esiintymiselle ulkomailla tai ulkomaisen esiintyjän esiintymiselle Suomessa. Tukea voivat hakea yksittäiset esiintyjät, ryhmät, esiintyjien edustajat kuten agentuurit sekä tapahtumajärjestäjät. Tukea myönnetään matka-, majoitus- ja rahtikuluihin, ja se voi kattaa korkeintaan 50% projektin kokonaiskuluista. Suurin myönnettävä tukisumma on 1000 € ja pienin 100 €. 

TelepART-haku on auki jatkuvasti, ja päätöksistä ilmoitetaan kahden viikon kuluessa hakulomakkeen jättämisestä. Englanninkieliset hakulomakkeet, hakuohjeet sekä tarkat myöntökriteerit löytyvät osoitteesta www.applytelepart.com.

Open Club Day – over 100 venues & clubs participate at the 2nd European edition

 

The objective of the Open Club Day is to give insight into clubs, venues and other concert places to those who do not actively participate at nightlife activities. By showing the reality of their daily work, venues & clubs demystify the stereotypes that are so often associated with live music events and that can cause a lack of understanding of the true value of these cultural places. The Open Club Day promotes exchange between live music professionals, neighbours, nightlife-activists, families, politicians and curious night owls.

Every participating venue & club creates its own programme for the occasion. Part of the activities are guided club tours, workshops on sound and light technique, sound checks, club safaris through cities and round tables that invite to discuss club culture in its different facets.

Concerts, DJ acts, performances and a lively going out culture are a significant part of our cities and regions cultural offer. Clubs & venues contribute in shaping the cities’ and regions’ identities, they reveal the present creative energies and they are, in addition, an important economic factor. Essential for talent development, music diversity and expression, live music clubs & venues foster social bonding, are mood enhancing, inspiring, and form part of people’s lives. By joining forces all over Europe, the Open Club Day reinforces that clubs & venues are engaged in their communities and that they are key elements for social and cultural cohesion.

SPAIN

Razzmatazz (Barcelona) // VOL (Barcelona) // Jamboree(Barcelona) // Asociación Cultural Meteoro (Barcelona) // Sidecar (Barcelona) // Stroika (Barcelona) // soda acústic (Barcelona) // Garaje Beat Club (Murcia) // La Boveda del Albergue (Zaragoza) // Palacio de la Prensa. Sala 0 (Madrid) // Sala Hollander (Sevilla) // sala Milwaukee (Cadiz)  // Palo Palo (Sevilla) // SALA PUB GATOS (Melide) // BOOGACLUB (Granada) // La ley seca (Zaragoza)  // SALA CREEDENCE (Zaragoza) // DABADABA (San Sebastian) // SANAGUSTIN KULTURGUNEA (Azpeitia)

FRANCE

Emmetrop (Bourges) // Le Forum (Vauréal) // Le confort moderne (Poitiers) // La Péniche (Chalon-sur-Saône) // Jardin Moderne (Rennes) // LE GUEULARD PLUS (Nilvange) //  L’Autre Canal (Nancy) // 4ecluses (Dunkerque) // EMB (Sannois) // Le 9-9bis (Oignies) // Le Tetris (Le Havre) // AMPLI – la route du son (Billère) // Stéréolux (Nantes)

PORTUGAL

Bang Venue (Torres)

SWITZERLAND

Rocking Chair (Vevey) // Le Port Franc (Sion) // L’Amalgame (Yverdon-les Bains) // Bikini Test (Chaux de Fonds) // La route des Clubs (Vaud) // Kulturfabrik KUFA (Lyss) // Werkk Kulturlokal (Baden)  // KIFF Kultur in der Futterfabrik (Aarau) // Atlantis (Basel) // Sud (Basel) // Parterre (Basel) // Kaserne Basel (Basel) // Sommercasino (Basel) // KLARA (Basel) // Kulturstadt Jetzt – Kasernenareal (Basel) // KIK / Kultur im Kammgarn (Schaffhausen) // TapTab (Schaffhausen)  // Spinnerei (Bern) // Moods (Zürich) // Le Romandie (Lausanne) // Club Chat Noir (Geneva) // Ebullition (Bulle)
// Bogen F (Zürich) // Hive Club (Zürich) // Helsinki (Zürich) // Freitag Provisorium (Zürich) // Frau Gerolds Garten (Zürich) // Moods (Zürich) // Supermarket (Zürich) // Space Monki (Zürich) // Urban Surf (Zürich)

BELGIUM

Nosta (Opwijk) // Muziekclub 4AD (Diksmuide) // Trix (Antwerp) // Muziekclub N9 (Eeklo) // Atelier 210 (Brussels) // Atelier Rock (Brussels) // Le Salon (Brussels)

FINLAND

Rytmikorjaamo (Seinäjoki) // Tavastia-klubi (Helsinki) // Klubi / Pakkahuone (Tampere)  // Henry’s pub Kuopio (Kuopio) // Logomo (Turku) // Bar Loose (Helsinki) // Ravintola Torvi (Lahti) Tanssisali Lutakko (Jyväskylä)

GERMANY

halle02 (Heidelberg) // Old Dubliner Irish Pub (Hamburg) // Marias ballroom (Hamburg) // kukuun (Hamburg) // Molotow (Hamburg) // Scheune (Dresden) // Indiego Glocksee (Hannover) // CASCADAS (Hamburg) // Harry Klein (Munich) // Feierwerk (Munich) // Beatboutique (Hamburg) // Fundbureau (Hamburg) // White Cube – Bergedorf (Hamburg)

THE NETHERLANDS

Gigant (Apeldoorn) // EM2 (Groningen)

UNITED KINGDOM

Phoenix Arts Club (London) // Railway Inn (Winchester) // Oporto (Leeds) // Antwerp Mansion (Manchester) // Andrew Knutt (Taunton) // The Hope & Ruin (Brighton) // The Troubadour (London) // The Castle Hotel / Gullivers(Manchester) // The Boileroom (Guildford)

Open Club Day tuo konserttien järjestäjät pimeydestä valoon

Konsertit eivät synny itsestään, vaikka työtä niiden takana voi olla vaikea hahmottaa. Konserttien ja keikkojen taustalta löytyy monialaista yhteistyötä, korkealaatuista ammattiosaamista sekä toisinaan suurta riskinottoa. Riskinottoihin kannustaa tekijöiden intohimo musiikkiin ja halu luoda onnistuneita elämyksiä. Ilman rohkeita riskinottajia jäisi moni suomalainen artisti ilman keikkaa ja monet yleisöelämykset kokematta. LiveFIN:in ja Music Finlandin viime keväinen tutkimus osoitti, että harva keikkapaikka tekee toiminnallaan voittoa. Vaihtoehtoisen musiikin on silti päästävä esille. Tarve sille kumpuaa ihmisten tarpeesta toteuttaa itseään ja omaa identiteettiään. Tähän lukeutuvat niin musiikin tekijät kuin musiikin kuluttajat.

Helmikuun toisena päivänä 2.2.2019 järjestetään jo toista kertaa Euroopan laajuinen teemapäivä Open Club Day, jonka tarkoituksena on esitellä konsertti- ja keikkapaikkoja, niiden toimintaa sekä henkilökuntaa monipuolisin tavoin. Päivän tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Keikkapaikat ovat omilla alueillaan merkittäviä kulttuuritoimijoita tuoden erilaisia ihmisiä yhteen, tukien paikallista musiikkia, kulttuuria ja musiikin tekijöitä sekä tarjoten helposti lähestyttäviä kulttuuripalveluita.

 

Keikkapaikkojen arkea ja Open Club Dayn merkitystä kuvailee seuraavasti järjestön toiminnanjohtaja Salla Vallius:


“Elävä musiikki on yksi niistä taiteen ja kulttuurin muodoista, joka on lähes jokaisen Suomessa asuvan henkilön saavutettavissa. Keikkapaikkoja löytyy Hangosta Levi-tunturille, genrerajat joustavat iskelmästä rap -musiikkiin, tilat ovat lakiin nojaten mahdollisimman esteettömiä ja monet pääsymaksuttomat tapahtumat tarjoavat elämyksiä myös vähäosaisimmille. Myös nuoret on huomioitu omilla sallituilla tapahtumillaan ja alueillaan. Konsertteja on tekemässä suuri joukko tapahtumantekijöitä, jotka usein toimivat näkymättömissä.

Keikan järjestäminen vaatii musiikkialan tuntemusta, neuvottelutaitoja, sopimusteknistä osaamista ja kansainvälisiä suhteita. Lisäksi tapahtumien tiedottaminen ja markkinointi edellyttävät viestinnällisiä taitoja, tuottaminen teknistä ymmärrystä ja keikkaillan aikana monialainen joukko pitää huolen esitystekniikan toimivuudesta, turvallisuudesta sekä asiakkaiden sujuvasta palvelusta. Tämän kaiken pyöriessä päivästä toiseen on tarpeena kehittää toiminnasta ja palveluista vielä entistä parempia. Konserttien tuottamiseen tarvitaan siis hurja määrä osaamista ja ammattilaisia.

Open Club Day on hieno aloite tuoda alan osaajien työ esille ja antaa sille sekä työn tekijöille ansaittua arvostusta. Toiveena on, että elävän musiikin ala saa arvostusta ja vahvistaa asemaansa Suomalaisessa kulttuurin kentässä, missä sitä on pidetty paikoin itsestäänselvyytenä ja amatöörien puuhasteluna.”


 

Vuonna 2019 Suomen Open Club Day´ssä on mukana 8 toimijaa ympäri Suomen: Tavastia, Bar Loose, Ravintola Torvi, Logomo, Tanssisali Lutakko, Tullikamari (Klubi/Pakkahuone), Henry´s Pub Kuopio sekä Rytmikorjaamo.

Linkkejä:
Facebook event
Open Club Day

Open Club Day kutsuu tutustumaan keikkapaikkoihin

Open Club Day rantautuu jo toistamiseen Suomeen helmikuussa 2019. Kansainvälisessä tempauksessa mukana olevat klubit ja keikkapaikat ympäri Euroopan avaavat ovensa yleisölle päiväsaikaan ja esittelevät mitä kulissien takana tapahtuu. Tapahtuma näyttää yleisölleen kuinka keikat, ikimuistoiset tapahtumat ja mahtavat elämykset todellisuudessa rakennetaan ja miltä keikkapaikoilla näyttää päivän valossa. Open Club Day on tilaisuus tutustua kaupungin tapahtumapaikkoihin uusin silmin sekä pyrkimys rikkoa ennakkoluuloja. Euroopanlaajuisen teemapäivän tavoitteena on esitellä klubeja ja keikkapaikkoja kulttuurisina, taloudellisina sekä sosiaalisina toimijoina ja nostaa niiden arvostusta yleisön ja yhteiskunnan silmissä. Kävijöille päivä tarjoaa paikasta riippuen mahdollisuuden muun muassa opastettuihin kierroksiin, erilaisiin aktiviteetteihin lapsille ja perheille, tärkeää tietoa alan opiskelijoille sekä monenlaisia workshoppeja. Ohjelma kokonaisuudessaan julkaistaan tammikuussa 2019.

Tule mukaan – yksin tai yhdessä!
Tapahtumat ovat maksuttomia.
Suomessa Open Club Day -tapahtumaa koordinoi LiveFIN ry.

Kuva: Gabee Photography