Kirjoittajalta admin

Elävään musiikkiin ja nuoriin keskittyvä LiveFIN ry:n hanke sai päällikön ja tutkimuskoordinaattorin

LiveFIN ry:n Opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustuksen saanut kaksivuotinen yhteistyöhanke käynnistyy. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui tänään 20.6.2019 ensimmäistä kertaa ja mukana tapaamisessa olivat LiveFIN ry:n lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneiden edustajat Mika Virkkala (Taideyliopiston Sibelius-akatemia), Miira Holländer (DUNK rf.) sekä Katja Mannerström (Nuorten Akatemia). Ohjausryhmä nimesi tuoreen hankkeen hankepäälliköksi LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Salla Valliuksen sekä tutkimuskoordinaattoriksi hankkeen toisen suunnittelijan muotoilija, MA, Harri Homin . Kaksikko aloittaa tehtävissään heti.

”Elämää kulttuurin juurilta latvoille” -hanke tähtää suomalaisen elävän musiikkikulttuurin jatkuvuuden turvaamiseen nyt ja tulevaisuudessa vahvistaen sen kulttuurista perustaa yhteiskunnassa. Hankkeen tavoitteena on selvittää kuinka nykyinen diginatiivi sukupolvi osallistuu elävään populaarimusiikkikulttuuriin ja miten nykyiset sidosryhmät  voivat järjestäytyä uudelleen palvellakseen kulttuurin moninaisuutta ja jatkuvuutta.

Hankepäällikkö Salla Vallius (vas.) ja
tutkimuskoordinaattori Harri Homi (oik.)

Lisätietoja:

Salla Vallius
Hankepäällikkö
salla@livefin.fi
040 1739987

Harri Homi
Tutkimuskoordinaattori
harri@livefin.fi


LiveFIN toteutti Helsingin kaupungille selvityksen yön potentiaalista

Joulukuun 2018 ja tammikuun 2019 aikana LiveFIN toteutti Helsingin kaupungin tilauksesta selvityksen, minkä tavoitteena oli saada esille helsinkiläisten palveluntuottajien ajatuksia ja ideoita Helsingin yön potentiaalista. Selvitystä oli tekemässä ja sen työryhmiä fasilitoimassa Annakaisa Anttila

Kaikki selvitykseen osallistuneet palveluntuottajat näkivät Helsingin yössä paljon käyttämätöntä potentiaalia. 

Kaupungilta toivotaan vähemmän byrokratiaa ja enemmän rohkeutta

Selvityksessä ehdotetaan, että kaupunki laatii yön strategian ja vision yhdessä palveluntuottajien kanssa.  Uusia yöelämän avauksia voisi kokeilla ensin alueellisesti, toimialallisesti ja ajallisesti, esimerkiksi kerran kuussa järjestettävän museoiden yönä tai erityisissä yökaupunginosissa. Paljon potentiaalia nähtiin myös Helsingin valon ja pimeyden kontrastissa, kesän yöttömissä öissä ja talven pimeydessä.

Helsingin kaupungilta palveluntuottajat toivovat arkiseen byrokratiaan liittyviä asioita, kuten yötoiminnan lupaprosessien kehittämistä ja selkeitä yhteyshenkilöitä kaupungin puolelta. Ilta- ja yötapahtumien kokeiluihin kaivattiin taloudellista tukea sekä apua viestintään ja markkinointiin. 

Kaupungilta toivottiin myös rohkeutta uniikkien, helsinkiläisten yötapahtumien kehittämisessä. Lisäksi palveluntuottajat toivovat kaupungin kiinnittävän huomiota yöliikenteen toimivuuteen ja kaupungin tuvallisuuteen myös yöaikaan.

Helsingille palkataan oma yöluotsi

Linkki kaupungin tiedotteeseen

Linkki selvitykseen

TOIMIALAKYSELY VUODESTA 2018


Hei elävän musiikin tapahtumatoimija!

LiveFIN ry kerää tietoa elävän musiikin tapahtuma-alasta ensi kertaa laajalla otannalla. Mukana ovat klubit, festivaalit, ohjelmatoimistot ja muusikot. Vapaa kenttä ja live on kasvattanut asemaansa kulttuurisena ja liiketaloudellisena toimijana sekä kasvavana työllistäjänä. Tietoa alamme suuruusluokasta on ollut kuitenkin vaikea hahmottaa, sillä yhteismitallista tietoa ei olla kerätty säännöllisesti koko sektorilta aiemmin. Kerättävä  tieto auttaa osoittamaan alamme merkitystä päättäjille ja on tärkeä työkalu edunvalvonnassa ja vaikutustyössä. 

Lopussa olevan linkin takaa aukeavan lomakkeen kautta keräämme tietoa vuodesta 2018. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä tietoja luovuteta kolmansille osapuolille. Koottavasta ja julkaistavasta aineistoista EI pystytä erittelemään vastaajia vaan julkaisut antavat kuvaa alastamme yleisesti.

Venueilta kerättävää tietoa välitetään live-alan Euroopan kattojärjestön Live DMA:n käyttöön, joka kokoaa euroopanlaajuista dataa alastamme. Myöskään Live DMA:n julkaisuista ei pystytä erittelemään vastaajia vaan se pyrkii esittämään maiden välisiä eroja, yhtäläisyyksiä sekä alamme kehityksen trendejä. Voit siis vastata turvallisin mielin!

Tähän tärkeään tiedonkeruu työhön toivomme vastaustasi 21.6. mennessä!

KYSELYYN:
https://link.webropolsurveys.com/S/26FA931B44B8D366

Lisätietoja:

Salla Vallius, toiminnanjohtaja
salla@livefin.fi, 0401739987
LiveFIN ry – www.livefin.fi

Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi

Basso Nosteen kautta haetaan artistien ohella tapahtumiin myös valokuvaajia ja alueohjelmaa

Hoi muusikot, taiteilijat, runoilijat, valokuvaajat, visionäärit ja muut luovat ihmiset! Basso Noste tarjoaa väylän päästä toteuttamaan mielettömiä ideoita kesän kuumimmille festivaaleille ja kesäklubeille. Sopisiko performanssisi osaksi festivaalin alueohjelmaa tai kiinnostaisiko päästä kuvaamaan festivaalityötä? Oletko haaveillut keikasta yhdellä Suomen parhaista venueista? Basso Nosteen ja LiveFINin yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden päästä jollekin Suomen parhaista musiikkitapahtumista näyttämään taitonsa sekä palkkion tehdystä työstä.

HAE NOSTETTA: http://www.basso.fi/noste/hae-nostetta/

VALOKUVAAJA, VJ, PERFORMANSSITAITELIJA, ARTISTI?.Usea festivaali ja keikkapaikka etsii Basso Nosteen kautta itselleen kesäohjelmaa ja musiikin ohessa mm. valokuvaajia, visuaalisen taiteen osaajia tai muuta alueohjelmaksi soveltuvaa taiteen muotoa. Kiinnostaisiko sinua saada paikka jossain Suomen parhaista kesätapahtumista ja työstäsi palkkio ? Hae basso Nostetta: http://www.basso.fi/noste/hae-nostetta/

Julkaissut LiveFin Torstaina 2. toukokuuta 2019

Musiikki & Media 3.-4.10.2019 @ Tampere

Musiikkialan ytimessä jo 30 vuoden ajan

Musiikki & Media on koonnut musiikkialan terävimmän kärjen ja lupaavimmat tulokkaat yhteen jo kolmen vuosikymmenen ajan. Suomen suurin musiikkialan ammattilaistapahtuma koostuu kahdesta tiiviistä seminaaripäivästä, nimekkäistä keynote-puhujista, inspiroivista workshopeista ja yömyöhään jatkuvasta verkostoitumisesta. Iltaisin löydetään uutta musiikkia kaupunkiin levittyvän showcase-festivaali Lost in Musicin keikoilla. Tapahtuman kruununjalokivenä juhlitaan vuosittaista Industry Awards -gaalaa, jossa saatu palkinto on arvostettu kiitos omalta yhteisöltä, musiikkialan ammattilaisilta

Musiikki & Media yhdistää koko Suomen musiikkialan sekä joukon merkittäviä kansainvälisiä toimijoita Pohjoismaista ja ympäri maailmaa. 

Tule mukaan ja tee syntymäpäivästämme ikimuistoinen!

Musiikki & Media syntyi ja pyörii rakkaudesta musiikkialaan. Olemme saaneet pitkän historiamme aikana ideoida ja toteuttaa yhdessä lukemattomien alan toimijoiden kanssa. Viime vuoden loppuunmyydyn tapahtuman jälkihehkussa toivomme näkevämme sinut osana Musiikki & Median 30. juhlavuotta.

LiveFIN ry:n jäsenillä on tapahtumaan etu!
Etukoodit saat toiminnanjohtajalta Salla Valliukselta salla@livefin.fi sekä ne on lähetetty jäsenille sähköpostitse.

musiikkimedia.fi
lostinmusic.fi

Kevään LiveFIN <3 Basso Noste voittajat on valittu

LiveFIN ry ja Basso Noste aloittivat vuoden alusta yhteistyön, minkä avulla elävää musiikkia ja esittävää taidetta nostetaan suomalaisten klubien lavoille ja osaksi festivaalien ohjelmaa. Yhteistyön tarkoituksena on tukea taiteentekijöitä ja musiikkitapahtumatoimijoita, niin, että uusi musiikki ja taide pääsee esille ja pystyy näin kasvamaan ja kehittymään. Kevään haun voittajat on nyt valittu! Onnea!! Parhaillaan haussa on artisteja ja taidetta kesälle. Hakekaa rohkeasti mukaan! –> http://www.basso.fi/noste/hae-nostetta/

Kevään Basso Noste voittajat:

Dino Mansik – Rytmikorjaamo, Seinäjoki 2.2.
Mikä-Mikä – 45 Special, Oulu 18.4.
VIMMA – Ravintola Torvi, Lahti TBA
Terri – Lutakko, Jyväskylä 27.4.
Trio Tetris – Bar Loose, Helsinki 3.5.
Kuuhullu – Klubi, Tampere 3.5.
Maagine – Henry`s Pub, Kuopio 17.5.

Lisää Basso Nosteesta voit kuunnella Bassoradion tekemästä Salla Valliuksen haastattelusta:

https://www.youtube.com/watch?time_continue=3&v=OZAaOSoZulI

Ajatuksia taiteen ja kulttuurin vapaalta kentältä

Teksti on alun perin julkaistu Kulta ry:n kotisivuilla ”Vierasblogissa” 8.3.2019 (linkki lähteeseen)

”Teatteri- ja orkesterilain ulkopuolinen esittävien taiteiden kenttä, ns. vapaa kenttä, muodostaa huomattavan osan suomalaisesta esittävien taiteiden ammattikentästä.  

Vapaan kentän toimijoiden rahoitus muodostuu usein Taiteen edistämiskeskukselta saatavasta harkinnanvaraisesta toiminta-avustuksesta. Toiminta-avustusten summat vaihtelevat 15 000 eurosta noin 200 000 euroon: toiminta-avustus riittää kattamaan vain muutaman henkilön työpanoksen vuoden ajaksi. Esimerkiksi vakituisesta näyttelijä-ensemblesta on turha haaveilla.  

Vapaan kentän toimijat saavat usein myös tukea kunnalta. Vapaan kentän ryhmät hakevat hankeapurahoja, tekevät produktioita taiteilijoiden henkilökohtaisten apurahojen avulla, sopeuttavat toimintansa jatkuvaan niukkuuteen ja karsivat kaikesta mistä pystytään. 

Entä omarahoitusosuus? Lipputulot? Yhteistyökumppanit? Yritysrahoitus? 

Jos vapaan kentän ryhmä on saanut taloutensa niin vakavaraiseksi, että on onnistunut palkkaamaan yhden vakituisen, kokopäiväisen työntekijän pyörittämään ryhmän tuotantoa ja hallintoa, on ryhmällä hyvät mahdollisuudet lähteä markkinoimaan, kasvattamaan yleisöpohjaa, etsimään yhteistyökumppaneita jne. Vai onko? Tuottaja hoitaa ensin vain muut juoksevat asiat: esimerkiksi produktioiden aikataulut, sopimukset, luvat, budjetoinnin, palkkahallinnon, verot, vakuutukset, vuokrat, ehkä alustavan kirjanpidon, viestinnän ja markkinoinnin – esittelytekstit, nettisivut, valokuvat, mainokset, somen, uutiskirjeet, ehkä lipunmyynnin, miettii opettajille tarjottavan lisämateriaalin, esityksiin liittyvät keskustelutilaisuudet ja muun yleisötyön.  

Onnellista on, jos ryhmällä on oma vakituinen tila, jossa he esiintyvät. Niillä, joilla ei ole, on tuottajan yksi tärkeistä töistä esiintymis- ja harjoitustilojen etsiminen. Tuottaja hoitaa usein myös yhdistysmuotoisten ryhmien hallitusten kokousten valmistelun, apurahahakemukset ja -tilitykset, toimintasuunnitelmat ja talousarviot.  

Siis rautalangasta: kun vapaan kentän ryhmissä tehdään jo olennainen ydintyö niukoilla resursseilla, ei niitä riitä lisärahoituksen etsimiseen. Jopa markkinoinnin perustoimintoihin ei ole välttämättä varaa, osaamista tai aikaa: mainospaikkojen ostamiseen ei riitä budjettia, ammattivalokuvaajan tai graafikon palkkaamiseen ei ole budjettia, joten mainoskuvista ei välttämättä saada yleisöä houkuttelevia, lippuja ei ole varaa laittaa suurten lippuvälittäjien kanaviin myyntiin, joten yleisö ei ”vahingossakaan” törmää niihin.  

Lopulta uupunut tuottaja saattaa heittää hanskat tiskiin ja lähtee etsimään muita töitä. Tilalle etsitään uusi henkilö, joka joudutaan perehdyttämään ryhmän toimintatapoihin ja töihin. Taloudellisen niukkuuden lisäksi on tapahtunut aivovuoto, eli kokemus- ja osaamisresurssi valuu hukkaan tuottajan uupuessa ja jättäessä ryhmän. 

Loppuunmyydyn menestysteoksen lyhyt matematiikka 

Mutta entä jos tilanne ei olekaan aivan näin toivoton? Entä jos kaikki meneekin aivan nappiin ja homma onnistuu: tuotannossa on työvoimaa ja resurssia, taiteilijat saavat työstään kunnollisen palkan – myös harjoituskaudelta – ja työ sujuu hyvin. Tulee taiteellinen voitto, jonka lehdistö ja yleisö huomaavat, liput myydään loppuun ja viimeisiä peruutuspaikkoja jonotetaan. Miksi tästä ei ollut aiemmin mitään infoa? Miksi täällä ei ole enemmän katsomopaikkoja? Miksi tästä ei järjestetä lisää esityksiä? 

Siinäpä se. Vapaan kentän ryhmä tuottaa produktionsa tarkasti laskien ja riskiä minimoiden: kuinka moneen esitykseen meillä on varaa, jos liput eivät myy, tai jos ne myyvät vain 50 %? Koska näyttelijät eivät ole vakituisella kuukausipalkalla, on soviteltava myös freelancereiden aikataulut: kuinka monta esitystä saamme viikkoihin mahtumaan ennen kuin pääosan esittäjän täytyy olla toisaalla töissä? Mitkä ovat esityskohtaiset kustannukset, miten kokonaisbudjetti reagoi, jos nostamme esitysmäärää vielä neljällä? Millainen on kohtuullinen lippujen hinta, niin että ihmiset eivät jätä lippuja ostamatta niiden kalleuden takia, mutta että me saamme omamme takaisin – ja mielellään palkkarahoja päälle? Entä olemmeko vuokranneet tilan, tai onko tekniikka vuokrattu – onko vuokrausaikoja mahdollista jatkaa ja millaisilla ehdoilla?  

Ilman vakaata ja riittävä julkista tukea teokset eivät kanna 

Vapaan kentän ryhmät tarvitsevat riittävän suurta julkista tukea, jotta ne voivat ensin vakiinnuttaa ja säännöllistää toimintansa. Ne tarvitsevat tukea, jotta voivat maksaa asianmukaisia palkkoja korkeasti koulutetuille ammattilaisille, tuotannolliselle, tekniselle ja taiteelliselle henkilökunnalle. Vakiintumisen jälkeen ne tarvitsevat tukea (sekä taloudellista että muunlaista) kehittyäkseen vielä paremmiksi, kehittääkseen organisaationsa tehokkaaksi ja tasa-arvoiseksi; houkuttelevaksi työpaikaksi taiteilijoiden, muun henkilöstön ja yleisön näkökulmasta.  

Kaisa Paavolainen 

vt toiminnanjohtaja
Teatterikeskus ry ”

Muutoksia artistipalkkioiden arvonlisäverotukseen 1.4. alkaen

Huhtikuun alusta tulee voimaan lakimuutos, joka mahdollistaa esiintyvien taiteilijoiden ja muiden julkisten esiintyjien, myös urheilijoiden, hakeutumisen arvonlisäverovelvolliseksi esiintymispalkkioiden osalta. Samoin ohjelmatoimistot voivat hakeutua tilaisuuden järjestäjälle luovutettujen esitysten myynnistä saatavien korvausten osalta. Alv-rekisteriin kuuluvalla on oikeus vähentää hankintoihin sisältyvä arvonlisävero.

Arvonlisäverolain muutos mahdollistaa esiintyvien taiteilijoiden, muiden julkisten esiintyjien ja urheilijoiden sekä heidän esityksiään myyvien hakeutumisen arvonlisäverovelvolliseksi esiintymispalkkioiden ja tilaisuuden järjestäjälle luovutettujen esitysten myynnistä saatavien korvausten osalta. Muutoksella parannetaan esiintyvien taiteilijoiden, muiden esiintyjien ja ohjelmatoimistojen liiketoimintaedellytyksiä.

Esiintyvän taiteilijan tai muun julkisen esiintyjän ja urheilijan sekä tilaisuuden järjestäjälle luovutettavaksi tarkoitetun esiintyjän esityksen myynnistä saatavasta palkkiosta tai korvauksesta suoritettava vero on 10 prosenttia veron perusteesta. Palkkiot tai korvaukset voi käsitellä arvonlisäverollisina vain siinä tapauksessa, että on hakeutunut arvonlisäverolliseksi.

LUE LISÄÄ VEROTTAJAN VIRALLISESTA TIEDOTTEESTA LINKIN TAKAA

Konstnärer som får honorar kan ansöka om att bli momsskyldiga

Vid ingången av april träder i kraft en lagändring som gör det möjligt för utövande konstnärer, andra offentligt uppträdande personer och idrottsmän att ansöka om att bli momsskyldiga för sina honorar. Också artistförmedlingar kan ansöka om att bli momsskyldiga för sådana ersättningar som fås av försäljning av framträdanden som överlåts till arrangören av ett evenemang. Den som är införd i momsregistret kan dra av momsen som ingår i anskaffningarna.

Ändringen av mervärdesskattelagen gör det möjligt för utövande konstnärer, andra offentligt uppträdande personer och idrottsmän samt de som säljer deras framträdanden att ansöka om momsskyldighet i fråga om honorar och sådana ersättningar som fås av försäljning av framträdanden som överlåts till arrangören av ett evenemang. Syftet med ändringen är att förbättra utövande konstnärers, andra uppträdande personers och artistförmedlingars förutsättningar för rörelseverksamhet.

På honorar till utövande konstnärer eller andra offentligt uppträdande och idrottsmän samt på sådana ersättningar som fås av försäljning av framträdanden då avsikten är att framträdandet ska överlåtas till arrangören av ett evenemang ska i skatt betalas 10 procent av skattegrunden. Honorar eller ersättningar kan behandlas som momspliktiga endast om man har ansökt om momsskyldighet.

Skatteförvaltningens meddelande

Tiedonkeruu on elävän musiikin toimialan kehityksen avain


Ei ole vieras tieto  elävän musiikin toimijoiden keskuudessa, että alallamme toteutuva edunvalvonta on vasta hiljattain ottanut ensimmäiset konkreettiset kehitysaskeleensa kohti järjestäytymistä ja alan toimintaedellytysten parantamista. Keskeinen edunvalvonnan väline on tiedon kerääminen, koostaminen ja saattaminen sitä tarvitsevien ja hyödyntävien tahojen käsiin. Oman harjoitteluni puitteissa toteutettu hanke raportoi elävän musiikin kentän tilaa vuonna 2018. Sen keskeinen tavoite oli luoda raamit ja tavoitteet tulevaisuudessa toteutettavalle tiedonkeruulle.

Funktionaalisuus ja yhteismitallisuus. Näissä kuivan kuuloisissa sanoissa piilee tärkeät alan toimijoiden perustietoja koskevat kehitystarpeet. Tiedonkeruu alallamme ei ole entuudestaan tuntematon asia, mutta sen tarjoamaa hyötyä ei osata vielä tunnistaa tai hahmottaa oikeisiin sisältöihin. Useat toimijat tekevät itse tutkimusta ja tilastointia omiin tarpeisiinsa, eivätkä välitä tietoa eteenpäin. Mutta kukapa tietoa olisi yhteen koonnut ilman alan yhteistä edunvalvojaa, toisin on nyt. Järjestäjien omaan käyttöön kerätty tieto ei useimmiten ole samoilla mittareilla mitattua, eikä siten vertailukelpoista.

”Alamme voisi omaksua muun muassa elokuvateollisuudesta ja museoilta sekä sen eri toimijoilta kerättävän tiedon yhdistämisestä paljon. ”

Elävän musiikin konsertti- ja tapahtumatoiminnan valtakunnallista tilaa selvittävä tutkimus seisoo tällä haavaa pääasiallisesti musiikinesitystiedon sekä laveampien, koko kulttuurin kenttää koskevien hankkeiden ja selvitysten varassa, joista elävän musiikin osuutta on haasteellista eritellä omaksi kokonaisuudekseen. Teosto kerää koostetta esitetyistä teoksista sekä keikkapaikoista ja Music Finland julkaisee vuosittaisen mittauksen musiikkialan kokonaisarvosta, jossa elävän musiikin osuus eri sektoreiden välillä vastaa jo yli puolta kaikesta liikevaihdosta. Finland Festivals käsittelee vuotuiset kävijämäärät ja talouden avainluvut, mutta nämäkään eivät ole riittävän vahva näyttö antamaan tietoa, joka koskisi koko maan elävän musiikin festivaalikenttää – tieto kerätään ainoastaan jäsenfestivaaleilta, joiden keskuuteen suuri osa populaarimusiikkiin keskittyvistä festivaaleista sekä pienemmän volyymin tapahtumista eivät kuulu. Myös sosio-kulttuurisia ja sekä festivaalikävijöiden että -järjestäjien asenteita selvittäviä barometreja on toteutettu ja ne ovat ideana mainioita, mutta nekin tulisi saada koskemaan laajemmin kaikkia live-alan toimijoita.

Alaa koskevat tiedonkeruun tarpeet ovat monelta osin yhteneväisiä kaikkien kentän toimialojen kesken. On yleisessä tiedossa, että puutteellisen ja resursseiltaan pienen järjestäytymisen ja edunvalvontatyön vuoksi elävän musiikin ala näyttäytyy ulospäin sekä päättävien tahojen suuntaan pirstaleisena eikä sen rakenteita tunneta. Tämän seurauksena alalta puuttuu konkreettinen näyttö, jolla voitaisiin vakuuttua alan elinvoimaisuudesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Selvityksessä esiin nousee benchmarkkaus muilta taiteenaloita. Alamme voisi omaksua muun muassa elokuvateollisuudesta ja museoilta sekä sen eri toimijoilta kerättävän tiedon yhdistämisestä paljon. Musiikin saralla esimerkiksi jazz- sekä sinfoniaorkestereiden liitot ovat esimerkkejä mallikkaista talous- sekä kuluttajatutkimuksen toteuttajista.

Kartoituksen LiveFIN ry:lle toteutti Itä-Suomen yliopiston opiskelija ja Joensuun poppareiden aktiivi Osku Jalkanen harjoittelutyönään.

Luvut livealan kokonaisliikevaihdon taustalla, kävijämäärät sekä volyymi työllistäjänä ovat kolme keskeistä mittaria, joiden säännöllisellä selvittämisellä päästään eteenpäin alan julkisuuskuvan ja aseman vahvistamisessa sekä lujittamisessa osaksi ammattimaista kulttuurityötä Suomessa. Ihannetilanteessa vuonna 2020 järjestäytyminen elävän musiikin vapaalla kentällä on tavoitteellisen työn ja lisääntyneiden resurssien tuloksena kasvanut uudenlaisiin mittasuhteisiin. Perustietopohja on vahva ja LiveFINin kaltainen edunvalvontajärjestö toimii yhtäaikaisesti säännöllisen tiedonkeruun toteuttajana, kokoajana sekä kehittäjänä valvoen, että tietoa kerätään samassa formaatissa. Yhdessä laajan jäsenkuntamme avulla ja yhteisvaikutuksella nostamme esiin elävän musiikin ja kulttuurin laaja merkityksellisyyden yhteiskunnassa ja siten avaamme sille mahdollisuuden kehittyä. Latu on auki. ’

Tutustu Osku Jalkasen tekemään kartoitukseen täältä!