Bäkkäri-blogi

Blogissa vierailevat kirjoittajat jakavat muun muassa kokemuksiaan ja havaintojaan alalta.

Ajatuksia taiteen ja kulttuurin vapaalta kentältä

Teksti on alun perin julkaistu Kulta ry:n kotisivuilla ”Vierasblogissa” 8.3.2019 (linkki lähteeseen)

”Teatteri- ja orkesterilain ulkopuolinen esittävien taiteiden kenttä, ns. vapaa kenttä, muodostaa huomattavan osan suomalaisesta esittävien taiteiden ammattikentästä.  

Vapaan kentän toimijoiden rahoitus muodostuu usein Taiteen edistämiskeskukselta saatavasta harkinnanvaraisesta toiminta-avustuksesta. Toiminta-avustusten summat vaihtelevat 15 000 eurosta noin 200 000 euroon: toiminta-avustus riittää kattamaan vain muutaman henkilön työpanoksen vuoden ajaksi. Esimerkiksi vakituisesta näyttelijä-ensemblesta on turha haaveilla.  

Vapaan kentän toimijat saavat usein myös tukea kunnalta. Vapaan kentän ryhmät hakevat hankeapurahoja, tekevät produktioita taiteilijoiden henkilökohtaisten apurahojen avulla, sopeuttavat toimintansa jatkuvaan niukkuuteen ja karsivat kaikesta mistä pystytään. 

Entä omarahoitusosuus? Lipputulot? Yhteistyökumppanit? Yritysrahoitus? 

Jos vapaan kentän ryhmä on saanut taloutensa niin vakavaraiseksi, että on onnistunut palkkaamaan yhden vakituisen, kokopäiväisen työntekijän pyörittämään ryhmän tuotantoa ja hallintoa, on ryhmällä hyvät mahdollisuudet lähteä markkinoimaan, kasvattamaan yleisöpohjaa, etsimään yhteistyökumppaneita jne. Vai onko? Tuottaja hoitaa ensin vain muut juoksevat asiat: esimerkiksi produktioiden aikataulut, sopimukset, luvat, budjetoinnin, palkkahallinnon, verot, vakuutukset, vuokrat, ehkä alustavan kirjanpidon, viestinnän ja markkinoinnin – esittelytekstit, nettisivut, valokuvat, mainokset, somen, uutiskirjeet, ehkä lipunmyynnin, miettii opettajille tarjottavan lisämateriaalin, esityksiin liittyvät keskustelutilaisuudet ja muun yleisötyön.  

Onnellista on, jos ryhmällä on oma vakituinen tila, jossa he esiintyvät. Niillä, joilla ei ole, on tuottajan yksi tärkeistä töistä esiintymis- ja harjoitustilojen etsiminen. Tuottaja hoitaa usein myös yhdistysmuotoisten ryhmien hallitusten kokousten valmistelun, apurahahakemukset ja -tilitykset, toimintasuunnitelmat ja talousarviot.  

Siis rautalangasta: kun vapaan kentän ryhmissä tehdään jo olennainen ydintyö niukoilla resursseilla, ei niitä riitä lisärahoituksen etsimiseen. Jopa markkinoinnin perustoimintoihin ei ole välttämättä varaa, osaamista tai aikaa: mainospaikkojen ostamiseen ei riitä budjettia, ammattivalokuvaajan tai graafikon palkkaamiseen ei ole budjettia, joten mainoskuvista ei välttämättä saada yleisöä houkuttelevia, lippuja ei ole varaa laittaa suurten lippuvälittäjien kanaviin myyntiin, joten yleisö ei ”vahingossakaan” törmää niihin.  

Lopulta uupunut tuottaja saattaa heittää hanskat tiskiin ja lähtee etsimään muita töitä. Tilalle etsitään uusi henkilö, joka joudutaan perehdyttämään ryhmän toimintatapoihin ja töihin. Taloudellisen niukkuuden lisäksi on tapahtunut aivovuoto, eli kokemus- ja osaamisresurssi valuu hukkaan tuottajan uupuessa ja jättäessä ryhmän. 

Loppuunmyydyn menestysteoksen lyhyt matematiikka 

Mutta entä jos tilanne ei olekaan aivan näin toivoton? Entä jos kaikki meneekin aivan nappiin ja homma onnistuu: tuotannossa on työvoimaa ja resurssia, taiteilijat saavat työstään kunnollisen palkan – myös harjoituskaudelta – ja työ sujuu hyvin. Tulee taiteellinen voitto, jonka lehdistö ja yleisö huomaavat, liput myydään loppuun ja viimeisiä peruutuspaikkoja jonotetaan. Miksi tästä ei ollut aiemmin mitään infoa? Miksi täällä ei ole enemmän katsomopaikkoja? Miksi tästä ei järjestetä lisää esityksiä? 

Siinäpä se. Vapaan kentän ryhmä tuottaa produktionsa tarkasti laskien ja riskiä minimoiden: kuinka moneen esitykseen meillä on varaa, jos liput eivät myy, tai jos ne myyvät vain 50 %? Koska näyttelijät eivät ole vakituisella kuukausipalkalla, on soviteltava myös freelancereiden aikataulut: kuinka monta esitystä saamme viikkoihin mahtumaan ennen kuin pääosan esittäjän täytyy olla toisaalla töissä? Mitkä ovat esityskohtaiset kustannukset, miten kokonaisbudjetti reagoi, jos nostamme esitysmäärää vielä neljällä? Millainen on kohtuullinen lippujen hinta, niin että ihmiset eivät jätä lippuja ostamatta niiden kalleuden takia, mutta että me saamme omamme takaisin – ja mielellään palkkarahoja päälle? Entä olemmeko vuokranneet tilan, tai onko tekniikka vuokrattu – onko vuokrausaikoja mahdollista jatkaa ja millaisilla ehdoilla?  

Ilman vakaata ja riittävä julkista tukea teokset eivät kanna 

Vapaan kentän ryhmät tarvitsevat riittävän suurta julkista tukea, jotta ne voivat ensin vakiinnuttaa ja säännöllistää toimintansa. Ne tarvitsevat tukea, jotta voivat maksaa asianmukaisia palkkoja korkeasti koulutetuille ammattilaisille, tuotannolliselle, tekniselle ja taiteelliselle henkilökunnalle. Vakiintumisen jälkeen ne tarvitsevat tukea (sekä taloudellista että muunlaista) kehittyäkseen vielä paremmiksi, kehittääkseen organisaationsa tehokkaaksi ja tasa-arvoiseksi; houkuttelevaksi työpaikaksi taiteilijoiden, muun henkilöstön ja yleisön näkökulmasta.  

Kaisa Paavolainen 

vt toiminnanjohtaja
Teatterikeskus ry ”

Open Club Day – over 100 venues & clubs participate at the 2nd European edition

 

The objective of the Open Club Day is to give insight into clubs, venues and other concert places to those who do not actively participate at nightlife activities. By showing the reality of their daily work, venues & clubs demystify the stereotypes that are so often associated with live music events and that can cause a lack of understanding of the true value of these cultural places. The Open Club Day promotes exchange between live music professionals, neighbours, nightlife-activists, families, politicians and curious night owls.

Every participating venue & club creates its own programme for the occasion. Part of the activities are guided club tours, workshops on sound and light technique, sound checks, club safaris through cities and round tables that invite to discuss club culture in its different facets.

Concerts, DJ acts, performances and a lively going out culture are a significant part of our cities and regions cultural offer. Clubs & venues contribute in shaping the cities’ and regions’ identities, they reveal the present creative energies and they are, in addition, an important economic factor. Essential for talent development, music diversity and expression, live music clubs & venues foster social bonding, are mood enhancing, inspiring, and form part of people’s lives. By joining forces all over Europe, the Open Club Day reinforces that clubs & venues are engaged in their communities and that they are key elements for social and cultural cohesion.

SPAIN

Razzmatazz (Barcelona) // VOL (Barcelona) // Jamboree(Barcelona) // Asociación Cultural Meteoro (Barcelona) // Sidecar (Barcelona) // Stroika (Barcelona) // soda acústic (Barcelona) // Garaje Beat Club (Murcia) // La Boveda del Albergue (Zaragoza) // Palacio de la Prensa. Sala 0 (Madrid) // Sala Hollander (Sevilla) // sala Milwaukee (Cadiz)  // Palo Palo (Sevilla) // SALA PUB GATOS (Melide) // BOOGACLUB (Granada) // La ley seca (Zaragoza)  // SALA CREEDENCE (Zaragoza) // DABADABA (San Sebastian) // SANAGUSTIN KULTURGUNEA (Azpeitia)

FRANCE

Emmetrop (Bourges) // Le Forum (Vauréal) // Le confort moderne (Poitiers) // La Péniche (Chalon-sur-Saône) // Jardin Moderne (Rennes) // LE GUEULARD PLUS (Nilvange) //  L’Autre Canal (Nancy) // 4ecluses (Dunkerque) // EMB (Sannois) // Le 9-9bis (Oignies) // Le Tetris (Le Havre) // AMPLI – la route du son (Billère) // Stéréolux (Nantes)

PORTUGAL

Bang Venue (Torres)

SWITZERLAND

Rocking Chair (Vevey) // Le Port Franc (Sion) // L’Amalgame (Yverdon-les Bains) // Bikini Test (Chaux de Fonds) // La route des Clubs (Vaud) // Kulturfabrik KUFA (Lyss) // Werkk Kulturlokal (Baden)  // KIFF Kultur in der Futterfabrik (Aarau) // Atlantis (Basel) // Sud (Basel) // Parterre (Basel) // Kaserne Basel (Basel) // Sommercasino (Basel) // KLARA (Basel) // Kulturstadt Jetzt – Kasernenareal (Basel) // KIK / Kultur im Kammgarn (Schaffhausen) // TapTab (Schaffhausen)  // Spinnerei (Bern) // Moods (Zürich) // Le Romandie (Lausanne) // Club Chat Noir (Geneva) // Ebullition (Bulle)
// Bogen F (Zürich) // Hive Club (Zürich) // Helsinki (Zürich) // Freitag Provisorium (Zürich) // Frau Gerolds Garten (Zürich) // Moods (Zürich) // Supermarket (Zürich) // Space Monki (Zürich) // Urban Surf (Zürich)

BELGIUM

Nosta (Opwijk) // Muziekclub 4AD (Diksmuide) // Trix (Antwerp) // Muziekclub N9 (Eeklo) // Atelier 210 (Brussels) // Atelier Rock (Brussels) // Le Salon (Brussels)

FINLAND

Rytmikorjaamo (Seinäjoki) // Tavastia-klubi (Helsinki) // Klubi / Pakkahuone (Tampere)  // Henry’s pub Kuopio (Kuopio) // Logomo (Turku) // Bar Loose (Helsinki) // Ravintola Torvi (Lahti) Tanssisali Lutakko (Jyväskylä)

GERMANY

halle02 (Heidelberg) // Old Dubliner Irish Pub (Hamburg) // Marias ballroom (Hamburg) // kukuun (Hamburg) // Molotow (Hamburg) // Scheune (Dresden) // Indiego Glocksee (Hannover) // CASCADAS (Hamburg) // Harry Klein (Munich) // Feierwerk (Munich) // Beatboutique (Hamburg) // Fundbureau (Hamburg) // White Cube – Bergedorf (Hamburg)

THE NETHERLANDS

Gigant (Apeldoorn) // EM2 (Groningen)

UNITED KINGDOM

Phoenix Arts Club (London) // Railway Inn (Winchester) // Oporto (Leeds) // Antwerp Mansion (Manchester) // Andrew Knutt (Taunton) // The Hope & Ruin (Brighton) // The Troubadour (London) // The Castle Hotel / Gullivers(Manchester) // The Boileroom (Guildford)

LiveFIN ry:n hallitus vuodelle 2019 on valittu

LiveFIN ry:n syyskokous järjestettiin Tampereella 5.10.2018. Kokouksessa hyväksyttiin muun muassa vuoden 2019 toimintasuunnitelma sekä valittiin hallitus seuraavalle vuodelle. Uusi hallitus aloittaa 1.1.2019. Nykyisessä hallituksessa jatkavat vielä vuoden loppuun Eeka Mäkynen (Tuska Festival) ja Janne Joutsenniemi, minkä jälkeen kapula ojentuu seuraaville Niksu Väistö (Live Nation Finland) sekä Niina Rstolainen (Qstock Festival). Muuten hallituksessa jatkavat myös ensi vuonna pj Samppa Rinne, vpj Jonna Paananen, Piia Lääveri, Panu Hattunen, Mika Nikula, Iina Maula ja Reeta Pankka.

HALLITUS 2019:

pj Samppa Rinne (KOKO Lahti oy, Sibeliustalo/ Lahti ),
vpj Jonna Paananen (Tanssisali Lutakko/ Jyväskylä),
Piia Lääveri ( Ruisrock Festival, Vantaan Festivaalit/ Turku-Helsinki),
Panu Hattunen ( Ravintola Kerubi Ilosaarirock Festival / Joensuu),
Niksu Väistö ( Live Nation Finland / Helsinki),
Mika Nikula ( Espoon kulttuurikeskus / Espoo),
Reeta Pankka ( Bar Loose Tänäänkin menee hyvin Lepakkomies Baari ),
Iina Maula ( Fullsteam Agency/ Helsinki ) ja
Niina Ristolainen ( Qstock/ Oulu ).

Klubikulttuuri ei kannusta naisia soittamaan levyjä

Mistä johtuu, että suurin osa tapahtumissa ja klubeilla soittavista dj:istä on miespuolisia? Musiikkiala on perinteisesti miesvoittoinen sekä järjestäjien että esiintyjien osalta. Kyse on meihin varhain iskostetuneista asenteista, joiden kautta omaksumme tietynlaiset käyttäytymismallit ja sukupuoliroolit. Dj:nä toimiminen voidaan nähdä tekniikkaa vaativana maskuliinisena asiana, sillä se vaatii jonkin verran eri ohjelmien ja laitteiden ymmärrystä.

 

”Vaatimalla sukupuolivähemmistöjä esiintyjäkaartiin yleisö voi tehdä selväksi, minkälaisia arvoja klubien toivotaan noudattavan.”

 

Naispuoliset dj:t kokevat, että verrattuna heidän mieskollegoihinsa heidän täytyy nähdä kaksinkertainen vaiva menestyäkseen. Tämä johtuu siitä, että sekä yleisö että henkilökunta analysoivat heidän soittotekniikkaansa ja tyyliään analysoidaan paljon herkemmin kuin miesten. Tapahtumissa toimivat teknikot, kuten ääni- tai valomiehet, ovat saattaneet olla alalla pitkään ja tottua perinteisiin, jopa ”vanhoillisiin” rooleihin tapahtumaympäristössä. He, tai muu tapahtuman henkilökunta, eivät välttämättä ole tottuneet näkemään naisia soittamassa levyjä. Tämän vuoksi nais-dj:t joutuvat todistelemaan itseään ja kokemaan vähättelyä ja tytöttelyä sukupuolensa takia sekä useasti myös taistelemaan tasa-arvoisen palkan puolesta. Ennakkoluuloisia asenteita vallitsee myös asiakkaiden puolella. Naisia ei ole totuttu näkemään tapahtumassa tai klubilla soittamassa musiikkia, mikä saa yleisön kyseenalaistamaan naispuolisen dj:n kykyjä.

 

”Miesten keskuudessa usein voimissaan oleva ”hyvävelikerho” kannustaakin miespuolisia kavereita kokeilemaan soittamista matalalla kynnyksellä, kun taas maskuliiniseen tilaan saapuminen voi vaatia paljon rohkeutta naispuoliselta henkilöltä.”

 

Dj:t työskentelevät usein itseoppineina, eikä työlle ole juuri minkäänlaista koulutusta. Miesten keskuudessa usein voimissaan oleva ”hyvävelikerho” kannustaakin miespuolisia kavereita kokeilemaan soittamista matalalla kynnyksellä, kun taas maskuliiniseen tilaan saapuminen voi vaatia paljon rohkeutta naispuoliselta henkilöltä. Myös naiset tarvitsevat yhteisön, jolta saada tukea ja kannustusta. Mikäli tapahtumissa tai klubi-illoissa ei ole yhtäkään naista edustettuna, voi olla vaikea inspiroitua ja lähteä yksin yrittämään musiikillisen kokemuksen ja klubitunnelman luomista levyjä soittamalla.

 

Opinnäytetyön kartoituksessa selvisi, että kuukauden aikana viidellä eri klubilla esiintyneistä dj:istä naisia oli keskimäärin 17 % ja live-esiintyjistä 18,8 %. Asiakaskyselyn mukaan 60,6 % koki suomalaisen klubikulttuurin olevan miesvoittoinen, ja 40,4 % toivoi klubilla soittavien esiintyjien olevan tasapuolisesti kaikkia sukupuolia. 83 % ei välittänyt siitä, mitä sukupuolta esiintyjät ovat. Klubikulttuurin toivottiin muuttuvan yhdenvertaisempaan suuntaan, ja erityisesti lisää naispuolisia tekijöitä haluttiin nähdä jatkossa enemmän. Myös turvallisuus oli asiakkaille tärkeää, ja ahdisteluun toivottiin puututtavan entistä tehokkaammin. Tapahtumien tekijöiden ja asiakkaiden näkemykset suomalaisesta klubikulttuurista ovat melko samankaltaiset ja he jakavat samanlaiset arvot ja toiveet.

 

Sukupuolineutraalin taidekasvatuksen avulla näihin asenteisiin voidaan saada muutosta jo nuorella iällä. Tyttöjä ja poikia tulisi kasvattaa siten, että kaikesta saa olla kiinnostunut sukupuolesta huolimatta.  Roolimalleja täytyy olla kumpaakin sukupuolta, jotta lapsi tai nuori tietää, että hänkin voi ryhtyä ilman ennakkoluuloja alalle. Naisia tulisi kannustaa enemmän tekniseen tekemiseen kuten tässä tapauksessa levyjen soittamiseen.  Luodakseen turvallisen ja viihtyisän klubiympäristön järjestäjätahon täytyy tunnistaa kaikki mahdolliset uhat klubiympäristössä ja tehdä parhaansa niiden ennaltaehkäisemiseksi. Yhdenvertaisuutta voidaan edistää kaikenlaisessa tapahtumatuotannossa, kunhan sen perusteet vain ymmärretään.

 

Sekä promoottoreilla että klubikävijöillä on mahdollisuus vaikuttaa klubien sukupuolittuneisuuteen. Vaatimalla sukupuolivähemmistöjä esiintyjäkaartiin yleisö voi tehdä selväksi, minkälaisia arvoja klubien toivotaan noudattavan. Promoottori puolestaan voi aktiivisesti vaikuttaa omien tapahtumiensa sukupuolijakaumaan tasa-arvoisilla artistivalinnoilla. Sukupuolten välinen tasa-arvo täytyy näkyä aina ruohonjuuritasolta johtoportaaseen asti ja raha-asioista tulee keskustella avoimesti sukupuolten välisten tuloerojen tasaamiseksi.

 

Tämä artikkeli on tehty opinnäytetyön pohjalta. Opinnäytetyön otsikko on Sukupuoliroolit suomalaisessa klubikulttuurissa ja se on vapaasti luettavissa osoitteessa www.theseus.fi. Opinnäytetyön tilaajan toimi LiveFIN ry ja tutkimuksessa on haastateltu alan toimijoita ja kartoitettu ongelmaa myös työpajassa. Opinnäytetyön tekijä on työskennellyt useamman vuoden tuotantotehtävissä eri tapahtumissa pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä työn alla on muun muassa Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin jatkoklubit.

 

Aino Niemen opinnäytetyöhön voit tutustua tarkemmin täältä.

Processed with VSCO with 1 preset

LIVETAPAHTUMAT PITÄVÄT LEIVÄSSÄ NIIN ARTISTIN KUIN TYÖNTEKIJÄT

Music Finland ja LiveFIN ry selvittivät keväällä 2018 elävän musiikin tapahtumapaikkojen, kuten rock-klubien ja kulttuuritalojen, sekä musiikkifestivaalien tulo- ja kuluvirtoja. Tutkimus osoitti muun muassa, että kirjo elävän musiikin kentän taloustilanteessa on suuri. Erikokoisten toimijoiden haitari on laaja ja liikevaihto heitteli 50 000 € – 4 milj. € välillä. Vain suurimmat toimijat pystyivät liiketaloudellisesti tuottamaan voittoa, kun taas pienimät toimijat eivät tuottaneet voittoa lainkaan ja keskikokoisillakin voittomarginaali oli pieni. Suurimmat kuluerät tapahtumapaikoilla ja festivaaleilla olivat kuitenkin jotakuinkin samat, ja ne muodostuivat artistipalkkioista, henkilöstöstä sekä festivaaleilla tapahtuman tilapäisestä infrasta ja ravintolamyynnin kuluista.

 

Tapahtumat ovat merkittävä osa artistien toimeentuloa ja samalla ne työllistävät suuren joukon kulttuurituotannonalan ammattilaisia. Tapahtumapaikat työllistivät keskimäärin kymmenisen vakituista työntekijää ja useita kymmeniä osa-aikaisia työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Festivaaleilla työskenteli keskimäärin 4 vakituista ja noin 100 osa-aikaista työntekijää. Poikkeuksena olivat pienemmät alueelliset festivaalit, joissa tapahtumaa tehtiin lähtökohtaisesti vapaaehtoispohjalta, joko avustuksien puuttuessa tai muusta syystä. Suuret festivaalit työllistivät osa-aikaisesti tai kausiluonteisesti useita satoja alihankkijoita, työntekijöitä ja vapaaehtoisia.

 

Niin pienten kuin suurten toimijoiden tulovirroissa korostuivat lipputulot. Tämä kertoo alan omaksutusta omavaraisuudesta, mutta myös paineesta estää lipunhintoja karkaamasta kuluttajien saavuttamattomiin kulujen ja kehityspaineiden kasvaessa vähäisesti tuetulla kulttuurin alalla. Suurilla ja keskikokoisilla elävän musiikin tapahtumatoimijoilla ravintolatoiminnalla oli iso merkitys tulonmuodostuksessa, kun taas pienten toimijoiden keskuudessa merkittävänä osana nähtiin toiminta-avustukset. Huomattavaa oli, että kotimaisen artistin keikkalipun keskiarvohinta 16,40 € on kirinyt lähelle ulkomaisen artistin keskiarvoa 19,90 €, eroa oli siis vain 3,50 €. Tämä kertonee kotimaisen musiikin arvostuksen kasvusta.

 

Kyselyyn vastasi 45 toimijaa ympäri Suomen, joista festivaaleja oli 27 ja tapahtumapaikkoja 18. Tämä vastaajien joukko, joka on vain osa alan toimijoista, ilmoitti järjestävänsä vuosittain yhteensä lähes 3000 tapahtumaa, joka tarkoittaa noin kahdeksaa tapahtumaa vuoden jokaiselle päivälle. Kyselyn tulokset kertovat, että elävän musiikin tapahtumatoimijat populaarimusiikin saralla ovat merkittävä toimija kulttuuripalveluiden tuotannossa tavoittaen laajan moninaisen yleisön.

 

Linkki Music Finlandin tutkimusartikkeliin:
https://musicfinland.fi/fi/tutkimukset/elaevaen-musiikin-talous-2018

(Kuva: Music Finland)

 

(Kuva: Music Finland)

LiveFIN ry:n tulevaisuuden suuntaviivat

Viime viikolla 8.5. järjestetyn Cre/A/ctivity -tilaisuuden tarkoituksena oli tehdä katsaus LiveFIN ry:n menneeseen puoleen vuoteen, tutustua alan tilanteeseen erilaisten toimijoiden näkökulmasta sekä pohtia yhdessä LiveFINin tulevaisuuden suuntaviivoja. Vieraanamme kävi myös Joppe Pihlgren Svensk Livestä.

Pohdimme tulevaisuutta Future Mapping -menetelmän avulla kahdessa eri ryhmässä. Alla esille nousseita teemoja, joihin LiveFIN toiminnassaan tulee puuttumaan.

JULKISHALLINTO/ LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Toimijat toivovat alamme näkökulmasta järkevää lainsäädäntöä
  • Toimijoiden epätasa-arvoiseen ja erilaiseen kohteluun kuntien tasolta tulee kiinnittää huomiota.
  • Talous- ja verotusasioihin ohjeistuksia
  • Festivaalituen ja muiden erilaisten tukimuotojen kehittäminen ja tarkastelu.

RAHOITUS

  • Vaikka kulttuurin rahoitukseen ei todennäköisesti ole tulossa kovia korotuksia lähitulevaisuudessa, nähdään kuitenkin tärkeäksi, että edustamaamme taiteen ja kulttuurin alaa rahoitetaan julkisesti. Kyseessä on olemassaoleva ja merkityksellinen taiteen ala, jonka ansaitsee arvostusta ja panostusta siinä missä muutkin taiteen alat.

NUORISO

  •  Kuinka nuoret tulevaisuudessa ja jo nyt tavoitetaan.
  • Kuinka saada alaikästen musiikkitapahtumat kannattaviksi markkinatalouden ristituulessa.

TASA-ARVO & YHDENVERTAISUUS

  • Artistien diversiteetti. Artistivalinnoissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että erilaiset artistit esim. sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta pääsevät esille.
  • Taloudellinen tasa-arvo. On vastuullamme huomioida, että eri taloudellisissa tilanteissa elävät ihmiset pääsevät osallistumaan musiikkitapahtumiin.
  • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioitava myös henkilökuntaa palkattaessa.

JATKUVA KEHITYS

  • Vastuullamme on kasvattaa uusia yleisöjä ja artisteja.
  • Kehittäminen tarvitsee resursseja.
    • Oman työn rytmitys –> työssäjaksaminen

TILASTOINTI

  • Tarvitsemme hyvät työkalut alamme tilastointia varten
  • Ainoastaan tiedolla voimme vaikuttaa päättäjiin
  • On hyvä osoittaa aalmma työllistävyys sekä maksamamme palkkioden summa mm. kotimaisille artisteille.

 

 

LiveFIN kehittää ruostinkielistä viestintää ja toivottaa ruotsinkieliset toimijat mukaan valtakunnalliseen verkostoon

LiveFIN ry on valtakunnallinen toimija ja etujärjestö, joka haluaa huomioida toiminnassaan värikkään ja moninaisen Suomalaisen kulttuurin. Kokonaisuuteen kuuluu vahvasti myös rikas suomenruotsalainen kulttuuri ja identiteetti, jolla on sija elävän musiikin alalla ja tapahtumissa. On tärkeä huomioida ja tunnistaa erilaisten toimijoiden erityispiirteitä ja tarpeita. Tarpeet huomioiden voimme turvata laadukkaan ja moniarvoisen elävän musiikin alan.

 

Kehitämme ruotsinkielistä viestintää, jotta toimintamme tavoittaa mahdollisimman hyvin myös ruotsinkieliset toimijat. Kehitysprojektissa mukana oppimassa aloitti tänään aktiivinen ja tarmokas kulttuurituottajaopiskelija Cara Feodoroff. Yhteistyössä Caran kanssa kartoitamme Suomen ruotsinkielistä toimijakenttää, työstämme ruotsinkielistä materiaalia ja tuomme verkostoa yhteen.

 

Vänta bara, ni kommer nog att hörä om oss!

 

Cara:

”Jag heter Cara Feodoroff och jag är en 20 årig första årets kulturproducentskapsstuderande på Arcada. Under praktiken kommer jag att hjälpa Salla och bygga upp LiveFIN till en mera tillgänglig organisation som även kommer att täcka den svenskspråkiga livemusik branschen i Finland. Med iver väntar jag på vårt kommande arbete, jag är säker på att jag kommer lära mig en massa dyrbara kunskaper som jag kommer att ha hjälp av under framtida arbetsmöjligheter. Själv sökte jag till LiveFIN då det låter som ett intressant projekt och då musik är något som är viktigt i mitt liv. Förväntar mig en sommar full av nya lärande erfarenheter samt att jag får en inblick i livemusikens värld. Hoppas vi ses under sommaren!”

Mobiilimaksaminen kohta nykypäivää myös festivaaleilla

Mobiilimaksaminen on pikku hiljaa saapumassa kaikkien meidän ulottuville. Ruokakaupoissa, verkkokaupoissa, ravintoloissa ja mobiilisovelluksissa on jo jonkin aikaa ollut mahdollista hoitaa maksutapahtumat käyttämällä pelkästään älypuhelinta.

Myös festivaalikenttä reagoi luonnollisesti muuttuviin trendeihin maksutavoissa. Sirurannekkeella maksaminen on festivaaliympäristössä jo verrattain tuttua, sitä on päässyt kokeilemaan suurilla ulkomaisilla festivaaleilla sekä muutamilla suomalaisilla festareilla. Vaikka siruranneke alkaa olla festivaalialalle jo tuttu, on kännykällä maksaminen kuitenkin vasta nostamassa päätään.

Matkapuhelimella maksaminen mahdollistaa paljon festivaaliympäristössä. Lähes jokaisella kuluttajalla on käytännössä katsoen aina taskussaan älypuhelin, jolla voi maksaa ostoksia. Mobiilimaksaminen avaa festivaaliorganisaatioille myös täysin uudenlaisia yhteistyökumppanuusmahdollisuuksia. Pankkisektori, mobiilimaksuun keskittyvät palveluntarjoajat ja eri mobiilisovellukset ovat luonnollisia yhteistyökumppaneita mobiilimaksua toteuttaessa festivaaliympäristössä.

Mobiilimaksamisen ehdottomasti suurimpia etuja ovat siitä saatava
statistiikka ja asiakasdata. Tarkka statistiikka auttaa festivaalijärjestäjiä tunnistamaan entistä yksityiskohtaisemmin ostokäyttäytymistä ja kehittämään festivaalin palveluja.

Mobiilimaksamiseen festivaaliympäristössä liittyy luonnollisesti myös haasteita. Näistä suurin on teknologia. Älypuhelinten jatkuvassa maksukäytössä on tärkeä huomioida akun kesto. Nykyisten älypuhelinten akun kesto on haaste jo arkikäytössä, ja festivaaliympäristössä nämä haasteet korostuvat entisestään.

Teknologian haasteisiin liittyy olennaisesti myös dataverkko. Useat festivaalit joutuvat rakentamaan tapahtuman ajaksi väliaikaisen dataverkon, välillä jopa keskelle ei mitään. Nämä väliaikaiset verkot ovat tapahtuman aikana jatkuvassa rasituksessa. Mobiilimaksaminen tukeutuu vahvasti näiden verkkojen toimintaan, ja mobiilimaksamisen toteuttamiseksi teknologian ja verkon tulisi olla sataprosenttisesti toimiva.

Mobiilimaksamisen tulevaisuus festivaaliympäristössä on tällä hetkellä avoin, ja ala on odottavassa vaiheessa. Mobiilimaksun yleistymistä ihmisten arkikäytössä odotetaan, sillä sitä kautta se löytää tiensä myös festivaalikentille. Samaan aikaan odotetaan onnistuneita mobiilimaksutuotantoja myös alan sisällä. Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia ja asiakkaat vaativat festivaaleilta entistä enemmän. Festivaaliala on onneksi valmis vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.

Tämä artikkeli on tehty opinnäytetyön pohjalta. Opinnäytetyön otsikko on Mobiilimaksamisen tulevaisuus Suomen musiikkifestivaaleilla ja se on vapaasti luettavissa osoitteessa www.theseus.fi. Opinnäytetyön tilaajan toimi LiveFIN ry. Opinnäytetyön tekijä on työskennellyt useamman vuoden tuotantotehtävissä eri festivaaleilla ympäri Suomea. Tällä hetkellä työn alla on muun muassa Himos Juhannus, Summer Up -festivaali sekä Jurassic Rock -festivaali.

Konsta Viipuri