Uutiset

Venueiden liikevaihto oli viime vuonna lähes 175 miljoonaa euroa

LiveFIN ry:n teettämän toimialakyselyn mukaan elävän musiikin venueiden toiminta on numeroiden valossa merkittävää ja alueellisesti vaikuttavaa. Elävän musiikin tapahtumia järjestettiin niissä viime vuonna noin 20 000. Venueiden eli klubien ja konserttitalojen liikevaihto oli lähes 175 miljoonaa euroa. Venuet rikastuttavat oman alueensa kulttuurielämää. Toiminnan keskiössä on kulttuurielämän, erityisesti musiikin toimintamahdollisuuksien kehittäminen ja elinvoimaisuuden ylläpitäminen. 

Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry järjesti toimialakyselyn, jolla se kartoitti Suomen elävän musiikin venueiden; klubien ja konserttitalojen toimintaa, kokoa ja liikevaihtoa. Toimialakyselyyn osallistui yhteensä 24 venueta, joka on noin 7 % kaikista Suomen klubeista ja konserttitaloista. 

Venuet numeroiden valossa 

Kyselyyn vastanneet venuet järjestivät vuoden 2019 aikana 3 591 tapahtumaa, joista 19 % oli ilmaisia. Esiintyjiä oli lähes 7 000 ja asiakkaitakin yli miljoona. Näiden tietojen pohjalta voidaan arvioida, että koko Suomessa tapahtumia järjestettiin 20 000, esiintyjiä oli 34 000 ja yleisöä lähes 5,5 miljoonaa. Venuet työllistivät yhteensä noin 5 200 henkilöä 1 500:lla henkilötyövuodella. 

Vastanneiden 22 venuen yhteenlaskettu liikevaihto oli lähes 29 miljoonaa euroa. Koko Suomen osalta voidaan arvioida, että venueiden vuoden 2019 kokonaisliikevaihto oli lähes 175 miljoonaa euroa

Tuloista suurin osa muodostuu lipunmyynnistä (44 %), mutta ruoka- ja juomamyynti (39 %) lähentelee jo lipunmyynnin osuutta. Avustusten osuus oli vuonna 2019 vain 2 %. Kuluista ohjelmakulut vievät lähes puolet 47 % ja työntekijäkulut 24 %. 

Venueiden merkitys paikalliselle kulttuurielämälle 

Elävän musiikin venueiden toiminnan keskiössä on kulttuurielämän, erityisesti musiikin toimintamahdollisuuksien kehittäminen ja elinvoimaisuuden ylläpitäminen. Venuet ovat vahvoja paikallisia toimijoita, jotka rikastuttavat oman alueensa kulttuurielämää. Vaikka valtaosa toiminnasta rakentuu yrityspohjalle ja tähtää taloudelliseen kannattavuuteen, elävän musiikin toimijat näkevät merkityksensä kulttuurielämän elävöittäjinä. Esiintymismahdollisuuksien luominen on toimijoille tärkeää. Monet toimijoista tarjoavat tiloja myös muille kulttuuri- ja tapahtumajärjestäjille musiikkikentän ulkopuolelta ja ylläpitävät sitä kautta rikasta ja monipuolista kulttuurikenttää. Yleisölle tarjotaan iloa, hyvinvointia ja elämyksiä. Toiminnan tulee kuitenkin olla taloudellisesti kannattavaa. 75 % kyselyyn vastanneista venueista ovat yritysmuotoisia, 17 % yhdistyksiä ja 8 % julkisyhteisöjen hallinnassa. Jako kuvastaa koko Suomen tilannetta suhteellisen hyvin. 

Puolet kyselyyn vastanneista klubeista ja konserttitaloista olivat myös mukana järjestämässä festivaaleja. Suurimmat festivaalit ja suurtapahtumat tuottavat myös merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia tapahtumamatkailun kautta. LiveFIN kartoittaa myös festivaalien tilannetta ja julkistaa festivaalien toimialakyselyn tulokset tänä syksynä. 

Venueiden toiminta on monimuotoista ja mahdollistavaa 

Suomen klubien ja konserttitalojen koko vaihtelee pienistä alle sadan asiakaspaikan klubeista 6 000 hengen areenoihin. Toiminnan ytimessä ovat elävän musiikin tapahtumat, mutta venueilla tapahtuu muutakin. Valtaosalle ravintolatoiminta on merkittävä kannattavuutta luova tekijä, mutta sen lisäksi tarjotaan erilaista kulttuuri- ja taidetoimintaa sekä yhteisöllisiä tiloja. 

Venueiden kehitys tyssäsi koronaan 

Vuosi 2019 oli taloudellisesti hyvä vuosi vuosi klubi- ja konserttitalorintamalla. Puolet vastaajista koki, että viime vuosi oli jopa tavanomaista parempi. Vuonna 2019 venueita kehitettiin entistä paremmiksi tiloja laajentaen ja tekniikkaa sekä lipunmyyntiä uudistaen. Myös liiketoiminnan kannattavuutta tarkasteltiin ja parannettiin tapahtumatoimintaa lisäämällä ja musiikkitarjontaan keskittyen. Venueiden kehityksen tielle asettui tänä keväänä korona ja tulevaisuus näyttää nyt epävarmalta. Elävän musiikin tilaisuudet kiellettiin koronapandemian alkuvaiheessa ensimmäisten joukossa ja voimassa olevat rajoitukset vaikuttavat niihin edelleen. Tällä hetkellä voimassa oleva aluehallintoviraston vaatimus anniskelutilojen istumapaikoista vaikeuttaa erityisesti yleisötilaisuuksien järjestämistä sisätiloissa eli juuri venueiden toimintaa. Tuleehan reilusti yli kolmannes (39 %) venueiden tulosta juuri ravintolatoiminnasta. Vaikeassa tilanteessa monet uskovat kuitenkin, että elävän musiikin ala nousee koronakriisin jälkeen suositummaksi kuin aiemmin. Klubien ja konserttitalojen toiminnan kehittämiseksi kaivataan tutkimuksen mukaan rahallista tukea esimerkiksi kiinteisiin kuluihin ja tuo toive korostuukin erityisesti koronakriisin keskellä. 

Lisätietoja:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi

Mitä on Suomen kesä ilman lavatansseja?

LiveFIN kartoitti tanssilavojen tilannetta Suomessa. Korona iski armotta myös suomalaisten juhannusperinteeseen.

Juhannusta vietettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti ilman lavatansseja. Koronaviruksen aiheuttamat rajoitteet veivät suomalaisilta tärkeän perinteen eikä viime viikonloppuna tanssittu juhannustansseja lainkaan maamme lähes kahdellasadalla aktiivisesti toimivalla tanssilavalla.

LiveFIN kartoitti tanssilavojen toimintaa kyselytutkimuksella. Suomen kaikista tanssilavoista 170 toimii aktiivisesti järjestäen yli 3 tilaisuutta vuosittain.  Tutkimuksen mukaan Suomessa järjestetään vuosittain tansseja noin 3 000 kertaa ja niissä esiintyy yli 2 000 esiintyjää. Vuodessa tanssilavoilla vierailee yhteensä noin 800 000 kävijää.

Tanssilavoista 20 prosenttia ovat yksityisten toimijoiden ja peräti 80 prosenttia yhdistyksien vetovastuulla. Tanssien taustalla on siis vahva talkootyön kulttuuri. Kyselytutkimuksen vastauksissa talkootyön myötä syntyneen yhteisöllisyyden merkitys korostuu tanssilavoilla:

”Tapahtumat ovat kulttuuritapahtumia, joissa musiikki, tanssiminen ja ihmisten kohtaaminen miellyttävässä ympäristössä ovat keskiössä. Tapahtuman ympärillä tapaavat tosiaan talkoolaiset, joille mahdollisuus olla osa merkittävää yhteisöä ja kohdata toisia ihmisiä on erityisen tärkeää.” (Toimialabarometri: Tanssilavat 2019)

Tanssilavojen kulttuurinen ja sosiaalinen vaikuttavuus on kiistaton. Lavat toimivat pääosin kesäisin paikkakunnilla, joilla ei ole juuri muuta musiikkitarjontaa. Koska tanssit ovat usein osa yhdistysten varainkeruuta, ne mahdollistavat muiden tapahtumien ja esimerkiksi liikuntatoiminnan tarjoamisen paikallisyhteisölle:

”Pystymme tukemaan lavalta saaduilla tuloilla alueen lasten ja nuorten urheilutoimintaa. Lapset voivat harrastaa vanhempien varallisuudesta riippumatta.” (Toimialabarometri: Tanssilavat 2019)

Tanssilavojen tulevaisuus on kuitenkin vaakalaudalla. Tanssien järjestäjät ja myös kävijät alkavat ikääntyä, eikä uusia sukupolvia ole syntynyt ylläpitämään tanssilavakulttuuria. Kesän tansseja dramaattisesti rajoittaneen koronaviruksen uskotaan vähentävän tanssijoiden ja tanssien järjestäjien määrää jatkossakin. Toiminnasta pelätään jäävän pois monia aktiivisia harrastajia, kun mahdollisuutta tanssiin ei tänä kesänä ole. Ikääntyvien tanssilavakiinteistöjen ylläpito on niin ikään yksi tulevaisuuden haasteista.

Lisätietoja:

Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi

LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja aloittaa työnsä

Kesäkuun ensimmäinen on kulttuurialalle merkittävä päivä. Keikkojen ja yleisötilaisuuksien järjestäminen on taas sallittua, vaikkakin pienimuotoisesti ja tietyin rajoittein. Ravintolat ja terassit avaavat ovensa, samoin museot.

LiveFIN ry:n vastavalittu toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen aloittaa työnsä myös kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Uuden toiminnanjohtajan tavoittaa numerosta +358503763767 ja sähköpostilla osoitteesta jenna.lahtinen@livefin.fi.

”Poikkeuksellisina aikoina yhteydenpidon merkitys korostuu, joten soitellaan ja kirjoitellaan. Täällä ollaan jo kuulolla!” Lahtinen kehottaa.

Tsemppiä uudelle toiminnanjohtajalle ja koko alalle tähän erikoiseen kesään!

LiveFIN ry:n uusi toiminnanjohtaja on Jenna Lahtinen

Livealan suuret muutokset vallitsevassa poikkeustilassa näkyvät juuri nyt suomalaisille yleisötapahtumien ja keikkojen peruuntumisena, mutta niiden vaikutukset tulevat näkymään vielä pitkään koko alan ekosysteemissä. Suomen elävän musiikin tapahtumajärjestäjien edunvalvontajärjestö LiveFIN jatkaa työskentelyään koko toimialan hyväksi ja suuntaa pitkäjänteisesti katsettaan kohti tulevaa. Edunvalvonta- ja vaikuttamistyö jatkuu entistä vahvempana, kun yhdistyksen uutena toiminnanjohtajana aloittaa Jenna Lahtinen.

Lahtinen tuo mukanaan LiveFINin toimintaan laajojen verkostojensa lisäksi vahvan ja monipuolisen osaamisensa elävän musiikin alalla. Viime vuosina Lahtinen on vastannut suurkonserttien ja festivaalien, kuten Ilosaarirockin ja Provinssin artistituotannosta, tuottanut livealan ammattilaistapahtuma MARSia Seinäjoella sekä showcase-festivaali Lost In Musicia Tampereella. Lahtisella on vahva yhdistystausta, ja hän on toiminut erilaisissa luottamus- ja työtehtävissä muun muassa Jelmu ry:ssä Jyväskylässä. Lahtinen on palkittu vuoden tuottajana Musiikki & Median Industry Awardseissa vuonna 2019. 


“Aloitan työni LiveFIN ry:n toiminnanjohtajana aikamoisessa tilanteessa! Livealaa koetteleva poikkeustila asettaa työlle uudenlaisia vaatimuksia ja haastaa kaiken tähänastisen osaamiseni. Odotan tulevaa kuitenkin hyvillä mielin ja luottavaisena siihen, että yhdessä tästä selvitään. LiveFINissä elää vahvana yhdessä tekemisen meininki, jonka merkitys näinä aikoina on aivan erityisen tärkeä paitsi minulle, myös koko alalle. Väistynyt toiminnanjohtaja Salla Vallius jätti jälkeensä suuret saappaat, joita en koskaan voisikaan täyttää enkä edes yritä. Otan tämän työn vastaan nöyränä, innostuneena ja omin kenkineni. Tallaan niillä uusia polkuja, uusiin suuntiin, toivottavasti koko Suomen liveala rinnallani kulkien!” Lahtinen kommentoi.

Jenna Lahtinen aloittaa LiveFIN toiminnanjohtajana 1.6.2020.

Jenna Lahtinen

LiveFIN onnistui lobbaamaan tukea kevään taloudellisiin menetyksiin

Koronakriisin keskellä LiveFINin hallitus iloitsee pienestä työvoitosta elävän musiikin alan tukimuotoihin liittyen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on juuri tiedottanut uudesta rahoituskanavasta, jonka on tarkoitus korvata myös meidän jäsenistön kaltaisille yhteisöille koronaviruksen rajoitustoimenpiteistä aiheutuneita menetyksiä keväällä 2020. Tämä on ollut mahdollista määrätietoisen lobbaustyön, tarkan tiedonkeruun sekä aktiivisten jäsentemme ansiosta. 

Lainaus OKM 30.4 tiedotteesta:

Korona-avustukset kulttuurialojen yhteisöille

Avustus on tarkoitettu luovien alojen, taiteen ja kulttuurin ammatillisten yhteisöjen toimintaan, jonka harjoittamista ovat vaikeuttaneet tai estäneet koronapandemiasta aiheutuneet rajoitukset. Avustusta voidaan myöntää taide-, kulttuuri- ja luovien alojen, kuten musiikin, näyttämötaiteen, sirkustaiteen, tanssitaiteen, kuvataiteen, kuvitustaiteen, sarjakuvataiteen, valokuvataiteen, arkkitehtuurin, muotoilun, audiovisuaalisen kulttuurin sekä elokuva- ja mediataiteen, kirjallisuuden ja sanataiteen, kulttuuriperinnön sekä muun taiteen ja kulttuurin yhteisöille.

Avustusta ei voida myöntää yhteisöille, jotka ovat saaneet samaa tarkoitusta varten avustusta Business Finlandilta tai ELY-keskukselta. Avustusta ei myöskään voida myöntää elokuva- tai av-alan tuotantoyhtiöille tai elokuvateattereille, jotka voivat saada avustusta Suomen elokuvasäätiöstä.

Avustusta voivat hakea oikeuskelpoiset yhteisöt, kuten yhdistykset ja yritykset. Kunnat, kuntayhtymät tai rekisteröimättömät yhteisöt eivät voi hakea tätä avustusta.

Tavoitteena on, että koronapandemiasta johtuvan poikkeustilan aikana taide-, kulttuuri- ja luovien alojen yhteisöjen toimintaedellytyksiä voidaan pitää yllä. 

Avustuksia voidaan myöntää sellaisten talousvaikutusten lieventämiseen, jotka ovat syntyneet tai syntyvät 13.3.-31.5.2020 välisenä aikana.

Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet löydät OKM sivuilta tästä linkistä

Toivomme, että kaikki jäsenorganisaatiomme, joiden toiminnan harjoittamista koronaepidemian myötä tulleet rajoitukset on vaikeuttanut tai estänyt, hakevat avustusta.Työ ei toki lopu tähän ja LiveFIN jatkaa aktiivista työskentelyä alan toimintaedellytysten parissa sekä uusien rahoituspakettien ja tukimuotojen etsimisessä.

Hauskaa ja turvallista vappua!

Toivoo LiveFINin hallitus

Toiminnanjohtajaksi Suomen elävän musiikin tapahtumien verkostoon


LiveFIN ry on Suomen musiikkitapahtumatoimijoiden yhteisö ja edunvalvoja, toiminnan piiriin kuuluu klubeja, festivaaleja ja konserttijärjestäjiä pääsääntöisesti vapaalta kentältä. Järjestö edustaa alaa ja sen toimijoita monipuolisesti ja vaalii monimuotoisuuden jatkuvuutta. LiveFIN kehittää alan toimintaedellytyksiä, vaikuttaa alaan liittyvään päätöksentekoon ja luo dialogia toimijoiden ja sidosryhmien kesken. Toiminnan tavoitteena on osoittaa elävän musiikin tapahtuma-alan kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista merkitystä yhteiskunnassa. LiveFIN toimii valtakunnallisesti ja on verkostoitunut vahvasti myös kansainvälisesti. Yhdistys on ketterä, nuori, joustava toiminnassaan ja pyrkii uudistumaan koko ajan. Lisätietoja toiminnasta www.livefin.fi 

Etsimme

Yhdistykselle toiminnanjohtajaa, jonka vastuulla on yhdistyksen toiminnan suunnittelu, toteutus ja vetovastuu verkostosta. Toimenkuvan ytimessä on vaikuttavuuden tehostaminen, kansainväliset suhteet sekä jäsenpalveluiden kehittäminen. Toiminnanjohtaja vastaa  yhdistyksen sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä ja viestinnällisiin tehtäviin kuuluu mm. uutiskirjeiden kirjoittaminen, kotisivujen päivittäminen ja sosiaalinen media. Lisäksi toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen rahoituspohjan jatkuvuudesta. Yhdistyksen toiminta rahoitetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella ja jäsenmaksuin. 

Etsimämme henkilö tarttuu toimeen ja on kiinnostunut elävän musiikin alan kehittämisestä. Toivomme  vankkaa tuntemusta ja kokemusta kulttuurialalta sekä vaikuttamistyöstä. Hakijalla tulee olla valmius esiintyä ja kommentoida julkisesti alaan liittyviä kysymyksiä.Työtä tehdään samassa rytmissä alan toimijoiden kanssa eli myös toimistoajan ulkopuolella.Työ sisältää myös matkustamista niin kotimaassa kuin ulkomailla. Odotamme hakijalta hyvää kirjallista ja suullista suomen ja englannin kielen taitoa. Ruotsin kielen taito katsotaan eduksi.

Tarjoamme:

Toiminnanjohtajalle on tarjolla toistaiseksi voimassa oleva työsuhde 80% työajalla, joka luo joustavuutta työaikoihin ja työn suunnitteluun. Toiminnanjohtaja tekee työtä pääosin itsenäisesti ja itse luomansa aikataulun mukaisesti. Tällä hetkellä yhdistyksellä on määräaikaisia työntekijöitä Juurista Latvoille -hankkeella, ja toiminnanjohtaja toimii hanketyöntekijöiden esihenkilönä. Päätöksenteon tukena toimii yhdistyksen aktiivinen hallitus. Toiminnanjohtajan työtä pystyy tekemään mistä päin Suomea tahansa, mutta helpointa on toimia Etelä-Suomen alueelta. Työ alkaa 1.6.2020 tai sopimuksen mukaan.


Toivomme hakemuksia ansioluettelon ja palkkatoiveen kera sähköpostitse osoitteeseen rekry@livefin.fi 20.4.2020 mennessä. Lisätietoja antaa yhdistyksen puheenjohtaja Samppa Rinne, samppa@livefin.fi. Haastattelut järjestetään viikoilla 18 ja 19 tavalla tai toisella.

LiveFIN kartoittaa Suomen rytmimusiikkifestivaalien kenttää

Toimialabarometria varten LiveFIN ry kartoittaa Suomen rytmimusiikkifestivaalikenttää. Tarkoituksena on luoda Suomen elävän musiikin tapahtumakentästä kattava kuva. Työ on osa alan tilastoinnin ja tiedonkeruun kehitysprojektia, jota Musiikin edistämissäätiö tukee tutkimustuellaan.

Puuttuuko listasta jokin rytmimusiikkifestivaali?

  • Agoo Festival
  • Aitoon kirkastusjuhlat
  • Alppipuiston Kesä
  • Antin Soitto
  • April Jazz
  • Arabian katufestivaali
  • Art Goes Kapakka
  • August Rock
  • Aurafest
  • Baltic Jazz
  • Bassline Festival
  • Blockfest
  • Blueberry Hill Jazz & Blues Festival
  • Bluesrupiama
  • Bättre Folk
  • Bättre Folk i Fjällen
  • Country Club Festival
  • Dark River Festival
  • DBTL
  • Dig
  • Drive-in & Rock
  • Easy Living in Kemi
  • ELive Jazz Happening
  • Elojazz
  • Eteläpohjalaiset Spelit
  • Etno-Espa
  • Faces
  • Fest Afrika
  • FestiVilla
  • Flow
  • Folklandia
  • Gneissirock
  • Haapavesi Folk Music Festival
  • Haku Päällä
  • Hanko Soul Jazz Weekend
  • Harjufest
  • Hauki Rocks (& Ramopiknik)
  • Heinolassa jyrää
  • Hellsinki Industrial Festival
  • Helsingin Juhlaviikot
  • Hengellisen musiikin festivaali
  • Herttoniemi Block Party
  • Hikifest
  • Himos Juhannus
  • Hki Skepu Fest
  • Holjat
  • Huilinki Soi
  • Hässäkkäpäivät
  • Iisalmi Jazz Festival
  • Ijahis idja
  • Ilmiö
  • Ilosaarirock
  • Ilovaarirock
  • Ilsut
  • Iskelmä Festivaali
  • Iskelmäkesä
  • Iskelmäparatiisi
  • IskelmäViikko
  • Isojano
  • Jaakon päivät
  • Jakkurokki
  • Jazz-Espa
  • JazzKukko
  • Joensuun Gospelfestarit
  • John Smith Rock Festival
  • Jyrkkäfestari
  • Jyrock
  • Jysäri Himos
  • Jyväskylän kesä
  • Jääli City Rock
  • Kaamosjazz
  • Kajaani Fest
  • Kalajoen juhannus
  • Kallio Block Party
  • Kalottijazz & Blues
  • Karhurock
  • Karjurock
  • Karmarock
  • Kartanorock
  • Karviorock
  • Kaupungin äänet
  • Kaustinen Folk Music Festival
  • Keitelejazz
  • Kekrifest
  • Kellari Garden Party @ Joutopäivät
  • Kemin Venetsialaiset
  • Keravajazz
  • Kesärauha
  • Kihaus Folk
  • Kihveli soikoon
  • Kirjazz & Blues
  • Kirvatsin Jytä
  • KoisoRock
  • Koiteli Elää
  • Kokkolan Venetsialaiset
  • Koli Jazz
  • Korpilahden Satamablues
  • Korpirock
  • Korpo Sea Jazz
  • Korundijazz
  • Kosmos Festival
  • Kotka Open Air
  • Kotkan Meripäivät
  • Kuissi Rock
  • Kukonhiekka Blues
  • Kullaa Rock’n’Roll Rumble
  • Kuopio Wine Festival
  • Kuopion katusoittofestarit
  • KuopioRock
  • Kyröfest
  • Käpylän kyläjuhlat
  • Lahden jazztori
  • Lahti Block Party
  • Lampirock
  • LankaFest
  • Lappeefest
  • Lehtiä Ilosaaressa
  • Liekkiyö
  • Linnajazz
  • Lost in Music
  • Louhela Jam
  • LPRHC Fest
  • Luhangan Lärvit
  • Lumous Festival
  • Lunta Ilosaaressa
  • Maailma kylässä
  • Maailmantango
  • Maata Näkyvissä
  • Manse Psych Fest
  • Matonpesu Festivaalit
  • Maunulan musaa ja makkaraa
  • Mellakka Festival
  • Miljoonarock
  • Mitäs mitäs mitäs
  • Montturock
  • Musiikkijuhla Sommelo
  • Mustakari Memories
  • MyllylahtiRock
  • Mökkirock
  • Naamat
  • Noitarock
  • Norpas Festival
  • Nuermo Fest
  • Nummirock
  • Odysseus
  • Oluset
  • Original Sukeva Juhannusjuhlat
  • ORWfest
  • Osuuskaupparock
  • Otava Happy Jazz
  • Oulu Folk Festival
  • Pakasteperunarock
  • Pakkasukko Blues n’Jazz
  • Paltamo Rock
  • Parafest
  • Paskis
  • Perunarock
  • Peurafest
  • Pietarsaari Open Air
  • Pihlajarök
  • Piippurock
  • Pikipop
  • PispalaFolk
  • Pori Jazz Festival
  • Porispere
  • Porvoo Jazz Festival
  • Provinssi
  • Puistoblues
  • Puntala Rock
  • Puska Metal Festival
  • Puukkoblues
  • Puutori Blues
  • Pyhä Unplugged
  • Pöheikön pölläys
  • Qstock
  • R3 Festival (Raikku rokkaa ja rakastaa)
  • Raahen Rantajatsit
  • Raasepori Festivaali
  • Race & Rock Vauhtiajot
  • Racecoast Rockin’ Fest
  • Rantajamit
  • Rapufest
  • Rauma Blues
  • Rauma Rock
  • RautalankaFestarit
  • Riihirock
  • Riverside Festival
  • RMJ
  • Rock in the City
  • RockFest
  • Rockperry ReLoad
  • Rootsinpyhtää Bluegrass
  • Ruishelmi
  • Ruisrock
  • Runnirock
  • Ruuhijärvi Rockabilly Hop
  • Rytmiraide
  • SaariBlues
  • SaariHelvetti
  • Saaristo Open
  • Salo Jazzfestival
  • Sampea ja Samppanjaa
  • Saparofestarit
  • Sata-Häme Soi
  • Satama Festival
  • Satama Open Air
  • Sauna Open Air
  • Savonsolmu Beach & Blues Party
  • Savoy JAZZFest
  • Seikkisrock
  • Seinäjoen Tangomarkkinat
  • Seinäjoki Hiphop Festival
  • Seurasaari soi!
  • Shake Sumiainen
  • Shutdown Festival
  • Sideways
  • SiiliFolk
  • Siltakemmakat
  • Simerock
  • Sivuluisurock
  • SmugglerRok
  • Solar Sound Festival
  • Solstice Festival
  • St. Michel Summerfest
  • Stadin Juhannus
  • Stadivaarirock
  • SteelChaos
  • Steelfest Open Air
  • Sunset Beach Party
  • SuomiPop Festivaali
  • Suomussalmi Rock
  • Suonenjoen mansikkakarnevaalit
  • Suvirock
  • TAGi on POP
  • Tahko juhannus
  • Tammerfest
  • Tampere Guitar Festival
  • Tampere Jazz Happening
  • Tapsan Tahdit
  • Telakka Jazz
  • Teurastamo Jazz
  • The Irish Festival of Oulu
  • The Superwood Festival
  • Tikkurila Festivaali
  • Tirmo Blues
  • Titta på Tuira
  • Toppilan Elofestarit
  • Traktorijatzit
  • Turku Band Festival
  • Turku Jazz Festival
  • Turun urbaani festivaali (Turbaani)
  • Tuska Open Air Metal Festival
  • Tuusula Brass
  • Tyykiblues
  • Työväen Musiikkitapahtuma
  • Uittokallio Rock
  • Uleåborg Festival of Psychedelia
  • Untorock
  • Uusi Tampere
  • Vaasa Festival
  • Valli Festival
  • Valtteri-festivaali
  • Wanaja Festival
  • Vanhan Paukun Festivaali
  • Varrella virran
  • Vastavirtarock
  • We Jazz
  • Weekend Festival
  • Vernissa Rot Fest
  • Viapori Jazz
  • Viikinsaaren maihinnousu
  • Virta vie Pyynikille
  • Visio Festival
  • Volume
  • YleXPop Festivaali
  • Ylisfestarit
  • Ylläs Jazz Blues
  • Yläkaupungin yö
  • Ämyrock

Mikäli huomaat jonkun festivaalin puuttuvan tai tiedät jonkin festivaalin lopettaneen toimintansa, voit lähettää vinkkisi tutkijallemme Maarit Kinnuselle.

Apua toimijoille koronakriisissä

LiveFIN ry kokoaa tietoa tahoista ja kanavista, mistä saa apua akuutissa tilanteessa.

Teoston lista
Teosto pitää yllä listaa musiikkialalla suunnatuista tuista.
Linkki
Business Finland
Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriä tilanteessa
Linkki
Säätiöt ja OKM
Suuret suomalaiset säätiöt, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Taiteen
edistämiskeskus myöntävät yhdessä nopeaa tukea koronaepidemian
takia ahdinkoon joutuneille taiteen ja kulttuurin ammattilaisille.
Lisätietoja
Yrittäjän työttömyysturva
Hallitus on esittänyt monenlaisia toimia koronakriisin helpottamiseksi.
Kyse noin 15 miljardin rahoituspaketista. Tämän lisäksi lomautus-
prosessia nopeutetaan ja yksityisten työeläkemaksuja väliaikaisesti
alennetaan. Työttömyysturva laajenee koskemaan väliaikaisesti myös
yrittäjiä ja freelancereita. Tällä hetkellä on vielä selvityksessä kuinka
uudistukset viedään käytäntöön.
Paljon tietoa löytyy mm. Kelan sivuilta.
Lomautus
Jos sinut lomautetaan toimi näin
Yrittäjien ja taiteilijoiden koronatuki
Facebooki -ryhmä, missä jaetaan hyviä käytäntöjä ja tietoa erilaisista
tukimahdollisuuksista.
Linkki Facebook -ryhmään.
Music Finland
Musiikin vientituki poikkeusoloissa
Linkki
Kaupungit ja kunnat
Jotkin kaupungit ovat kehittäneet pika-apua toimijoiden tilanteisiin.
Helsinki

Tiedot päivittyvät…

Koronavirus aiheuttaa arviolta yli 90 miljoonan menetykset populaarin elävän musiikin kentälle

Ala tarvitsee nyt kipeästi järeitä tukitoimia

Koronaviruksen vaikutukset ovat poikkeuksellisen suuret tapahtuma-alalla ja kiellot iskevät erittäin rankasti elävän musiikin alan toimijoihin, kuten keikkapaikkoihin, klubeihin, konserttijärjestäjiin, ohjelmatoimistoihin ja musiikkifestivaaleihin. Liikevaihdon menetykset maalis-toukokuun aikana kipuavat LiveFIN ry:n arvioiden mukaan jopa yli 90 miljoonaan euroon.

Julkinen tuki alalla on vain noin 2 % ja tärkeimpinä osina tulonmuodostuksessa ovat lipunmyynti, ravintolamyynti, vuokratuotot sekä yhteistyökumppanuudet. Toimijoilta on koronaviruksen leviämisen torjuntatoimenpiteillä käytännössä poistettu toimintaedellytykset, ja ilman tukitoimia koko alan elinvoimaisuus ja ekosysteemi on suuressa vaarassa.

Livealan työmahdollisuudet häviävät ja yritykset konkurssivaarassa

Koronaviruksen leviämisen torjuntatoimenpiteiden vaikutukset eivät rajoitu pelkästään toukokuun 2020 loppuun, vaan toimilla on kauaskantoisempia seurauksia ja ne vaikuttavat alan työllisyyteen radikaalisti. Uhka kohdistuu suoraan 30 000 työpaikkaan. Livemusiikkialalla on lisäksi poikkeuksellisen paljon yrittäjiä alan kokoon nähden. Alan yritykset ovat kokoluokaltaan pieniä ja yksinyrittäjiä on paljon. Konkurssi on konkreettinen uhkakuva monelle alalla toimivalle. 

Vaarassa eivät ole ainoastaan tapahtumajärjestäjät ja konserttipaikat, vaan myös alan läheisimmät sidosryhmät, kuten esiintymistekniikan toimittajat, lippukaupat ja majoituspalvelut. Konserttien, muiden tilaisuuksien sekä kokonaisten tapahtumien peruuntuminen ei johda ainoastaan keikkapaikoille syntyvän suoran liikevaihdon menetykseen ja konkursseihin, vaan myös vähentyneeseen keikkamyyntiin ja työmahdollisuuksiin artisteille, muusikoille, teknikoille, ravintoloitsijoille, turvallisuusalan henkilöstölle ja majoituspalveluiden tarjoajille. Tämä puolestaan vaikuttaa laajasti paikkakuntien aluetalouteen. 

Valtiolta tarvitaan järeitä tukitoimia alan pelastamiseksi 

Elävän musiikin tapahtumien etujärjestö LiveFIN ry toivoo valtiolta välittömiä tukitoimia alan pelastamiseksi. Tämä tarkoittaa suoraa rahallista yritystukea juoksevien kulujen kattamiseen, johon esimerkiksi Tanskassa on jo päädytty. Lisäksi yritystukia tulee suunnata jo koettuihin tappioihin sekä kevään ja kesän tapahtumille tuleviin tappioihin. Yritystuen tulee auttaa tapahtumajärjestäjät kevään ja kesän ahdingon yli, jotta ala pystyy selviytymään näistä ennennäkemättömistä vaikeuksista. 

LiveFIN ry toivoo väliaikaisia helpotuksia työnantajamaksuihin siten, että elävän musiikin sektorilla saadaan pidettyä henkilökunta töissä. Lisäksi alalle tulee suunnata helpotuksia niin yritysverotukseen kuin ALV-maksuihin lykkäyksin ja alennuksin. Etujärjestö vetoaa myös kuntiin ja muihin vuokranantajatahoihin vuokrien alennusten, perimättä jättämisten ja pidempien maksuaikojen toivossa. Erilaisia apurahoja tulee suunnata haettavaksi kriisirahoituksena myös välittäjäportaalle, ja tapahtuman tai konsertin peruuntuessa on toivottavaa, ettei apurahaa perittäisi takaisin.

Lisäksi Kelan ja työttömyyskassojen nopea toiminta lomautettujen ja irtisanottujen henkilöiden tukihakemusten käsittelyssä on olennaista. Mikäli nämä viivästyvät, tulisi saada muuta kompensaatiota, kuten koulutustukea, toimeentulotukea tai kansalaispalkkaa.

JUURISTA LATVOILLE -HANKE SELVITTI NYKYNUORTEN MUSIIKIN KÄYTTÖÄ

Juurista latvoille -hanke on saanut valmiiksi ensimmäisen taustoittavan vaiheen, jonka tuloksena on julkaistu kolme tutkielmaraporttia. Nämä raportit pureutuvat nuorten ja elävän musiikin suhteeseen vuosituhannen vaihteesta tähän päivään, musiikin toimialan dynamiikkaan sekä elävän musiikin alan tulevaisuuskuviin.

Lisää tietoa ja raportit löydät hankkeen nettisivuilta!

www.juuristalatvoille.fi