Uutiset

LiveFIN vastustaa kaavailtua pääsylippujen arvonlisäveron korotusta ja sen epäselvää aikajännettä

Hallituksen linjaamaa pääsylippujen arvonlisäveron korotusta  kymmenestä neljääntoista prosenttiin on kaavailtu alkavaksi vuoden 2025 alusta tai mahdollisesti jo aiemmin. Elävän musiikin alan yritysten tulee pystyä ennakoimaan liiketoimintaansa ja sen verotusta riittävällä aikajänteellä. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFINin mukaan korotus voi heikentää musiikkitapahtumien kysyntää, kun korotus siirtyy pääsylippujen hintoihin. LiveFIN huomauttaa myös, että musiikkitapahtumien verotusta kiristetään pääsylippujen muodossa yleisen verokannan korotuksia tiukemmin.

Päätös pääsylippujen arvonlisäveron korotuksesta kymmenestä neljääntoista prosenttiin asettaa uusia taloudellisia haasteita alalle, joka vasta vuonna 2023 pääsi tekemään ensimmäisen täyden toimintavuotensa koronan jälkeen. Kehysriihessä tehty päätös yleisen arvonlisäverokannan korotuksesta heikentää myös musiikkitapahtumien kävijöiden ostovoimaa. LiveFIN huomauttaa, että musiikkitapahtumien pääsylippujen verotusta kiristetään suhteessa yleistä verokantaa tiukemmin.

”Pääsylippujen veronkorotus lähettää valitettavan vahvan viestin siitä, että musiikkitapahtumien asemaa elinkeinona ei lainkaan ymmärretä. Veronkorotus syö pandemiasta toipuvan elävän musiikin alan kasvun eväät. Se heikentää musiikkitapahtumien kysyntää ja tapahtumapaikkojen alueellista vaikuttavuutta. Se osuu pääsylippujen ostajien lompakkoon ja kysynnän heikentyessä myös tapahtumien oheispalveluihin: matkailuun, majoituspalveluihin ja ravintoloihin”, sanoo LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Elävän musiikin ala on huolestunut kehysriihen viestistä, että veronkorotukset saattavat astua voimaan jo tämän vuoden kuluessa. Elävän musiikin pääsylippuja myydään vuodeksikin eteenpäin, joten epämääräinen tieto alv-kannan muutoksista vain kuukausia ennen korotusta on kohtuuton. Alan yritysten tulee pystyä ennakoimaan liiketoimintaansa oleellisesti vaikuttavaa lippujen verotusta. Elävän musiikin alan tuloista noin puolet muodostuu pääsylipuista.

Keikkakävijä maksaa hinnan hallituksen päätöksestä

Jos pääsylippujen arvonlisäveroa korotetaan, musiikkitapahtumien järjestäjien on tehtävä päätöksiä siitä, miten muutos käytännössä toteutetaan. Pääsylippujen arvonlisäveron korotus voi aiheuttaa monenlaisia 
paineita tapahtumajärjestäjille, eikä neljän prosenttiyksikön korotus ole koronapandemian tappioista elpyvälle alalle helppo kohdattava. 

“Jos veronkorotus siirretään suoraan lipun hintoihin, keikkakävijä maksaa hinnan hallituksen huonosta päätöksestä. Ala painii jo valmiiksi kohonneiden lipun hintojen kanssa ja asiakkaiden ostovoima on  koetuksella vaativassa taloustilanteessa. Esimerkiksi keikkapaikkojen vakikävijöille lippuhintojen nousu voi tuntua lompakossa jo merkittävästi. Vakikävijöiden merkitys vaikkapa pienten kaupunkien keikkapaikoille on puolestaan elintärkeä”, sanoo LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

LiveFIN edustaa elävän musiikin alan toimijoita laajasti, esimerkiksi niin tapahtumajärjestäjiä kuin myös keikkamyyjiä. Niinpä järjestölle on tärkeää etsiä ratkaisuja, jotka ottavat huomioon koko elävän musiikin ekosysteemin elinvoiman ja kannattavuuden. 

“Alan toimijat joutuvat ratkomaan vaikeita kysymyksiä, kuinka arvonlisäveron korotus vaikuttaisi omaan toimintaan. Kuinka paljon lipun hintoja on mahdollista enää korottaa ja vaikuttaako veronkorotus esimerkiksi artistien palkkioihin? Myös yleisen arvonlisäverokannan korotus vaikuttaa asiakkaiden ostovoimaan. Korotusten vaikutusten ymmärtäminen ja niiden tasapainottaminen on avainasemassa siinä, kuinka ala tästäkin takaiskusta selviää”, kuvailee Jenna Lahtinen.

LiveFIN esittää edelleen pääsylippujen veronkorotuksen perumista.

Tutkimus osoittaa elävän musiikin alan kaipaavan tukea – Pääsylippujen arvonlisäveron korotus uhkaa hidastaa toipumista

LiveFINin teettämä elävän musiikin toimialatutkimus 2022 vahvistaa, että musiikkitapahtumatoimiala kaipaa tukea koronan jälkimainingeissa. Elävän edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n mukaan esimerkiksi esitys pääsylippujen arvonlisäveron korotuksesta puolestaan lyö alaa juuri, kun se on päässyt toipumaan kohti kasvu-uraa.

LiveFIN ry keräsi touko-heinäkuussa 2023 elävän musiikin toimijoiden vuoden 2022 tunnuslukuja. Tutkimuksesta selviää, että koronan vaikutukset näkyivät alalla vielä vuonna 2022. LiveFINin teettämä elävän musiikin vapaan kentän toimialatutkimus kokoaa alan keskeiset tunnusluvut ja valottaa alan toimijoiden haasteita, tavoitteita ja tulevaisuuden näkymiä.

Ala kärsi yhä koronan jälkeisistä tappioista, mutta avustusten määrä oli pieni

Vuosi 2022 oli vielä osittain koronapandemian rajoitusten aikaa elävän musiikin alalle. Kaikki rajoitukset poistuivat kesään 2022 mennessä, mutta ihmiset olivat pitkään rajoitusten päättymisen jälkeenkin vielä arkoja lähtemään keikoille tai konserttiin. Vaikka ala kärsi yhä koronan jälkeisistä tappioista, avustusten osuus oli erittäin pieni, esimerkiksi keikkapaikkojen tuloista vain 5 prosenttia. Suurimmat tulot sekä keikkapaikoilla että festivaaleilla tulivat lipunmyynnistä ja seuraavaksi tärkein tulonlähde oli ruoka ja juoma. Ohjelmakulut muodostivat suurimman prosenttiosuuden kuluista.

Tutkimuksessa on huomionarvoista, että vuonna 2022 festivaaleja järjestettiin enemmän kuin ennen koronaa. Ihmiset ostivat kuitenkin lippunsa koronakokemusten jälkeen entistä myöhemmin. Kaikki tämä johti siihen, että festivaaleja myös peruttiin ennätysmäärä: osa alkuvuodesta koronarajoitusten takia, mutta suurin syy peruutuksiin oli heikko ennakkomyynti. Myös uusia festivaaleja syntyi ennätysmäärä. Festivaalikentän ylitarjonta johti lopulta myös neljän festivaalijärjestäjän konkurssiin.

Alan toimijat uskovat, että vahvat ja vakiintuneet toimijat pärjäävät tulevaisuudessa

Keikkapaikkojen kyselyssä viiden vuoden tähtäimellä kentän uskottiin pysyvän pitkälti ennallaan, vaikkakin osan toimijoista uskotaan lopettavan ja uusia tulevan tilalle. Kentän toivottiin kuitenkin monipuolistuvan. Keskittymisen uskotaan jatkuvan ja suurille sekä perinteisille keikkapaikoille povataan menestystä. Pienten keikkapaikkojen tulevaisuudesta sen sijaan oltiin huolissaan.

Myös festivaalikyselyn vastaajat näkivät, että Suomen festivaalikentän viiden vuoden päästä keskeisimpiä näkymiä ovat alan keskittyminen, kansainvälisten toimijoiden lisääntyminen sekä vahvojen ja vakiintuneiden, mutta myös myös pienten ja erottuvien festivaalien pärjääminen. Näiden lisäksi genrefestivaalien määrän uskottiin kasvavan, vaikka kilpailu lisääntyykin.

Pääsylippujen arvonlisäveron korotusaikeet huolettaa elävän musiikin alan toimijoita

Keikkapaikkojen ja festivaalien kyselyissä suurimpana haasteena nähtiin hintojen nousu: kulut nousevat, pääsylippujen arvonlisävero nousee ja lippujen hinnat nousevat. Vastaajia mietitytti, riittääkö tämän seurauksena yleisöä. Rahoituksen väheneminen nähtiin niin ikään suurena riskinä – jopa niin suurena, että kuntien pelätään lakkauttavan konsertti- ja kulttuuritaloja. Osa vastaajista, kuten myös LiveFIN, on erityisen huolissaan hallituksen kulttuuriin kohdistuvista leikkauksista sekä kaavaillusta pääsylippujen arvonlisäveron korotuksesta.

“Musiikkitapahtumien järjestäjät alkavat toipua koronavuosien toimintakielloista. Elävän musiikin ala ei nyt kaipaa sen kasvua ja kannattavuutta heikentäviä päätöksiä, vaan toimenpiteitä, jotka takaavat kasvun myös jatkossa. Pääsylippujen arvonlisäveron korotus olisi kova isku alan toimijoille. Musiikkitapahtumien kulujen nousu on ollut erityisen voimakasta pandemian jälkeen. Tämä vaikuttaa elävän musiikin alan toiminnan kannattavuuteen, sillä lipunhintojakin voidaan korottaa vain maltillisesti”, kiteyttää elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Tutustu tarkemmin toimialatutkimukseen täällä!

Lisätiedot:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi  

Jenna Lahtinen
LiveFIN ry, toiminnanjohtaja
jenna.lahtinen@livefin.fi
+358 50 376 3767

Alkuperäinen kuva: Dan Gold / Unsplash

Kommentti: Kuinka elävä musiikki kuuluu tulevaisuuden kulttuuri- ja elinkeinopolitiikassa?

Eduskunta käsittelee ensi syksynä kulttuuripoliittista selontekoa, jota valmistellaan kiivaasti parhaillaan. Elävän musiikin edunvalvojalle selontekotyö on mahdollisuus tuoda livealan ääni kulttuuripoliittiseen keskusteluun tavalla, jolla se kenties aiemmin ei ole tullut kuulluksi. LiveFINin toiminannanjohtaja Jenna Lahtinen avaa elävän musiikin alan hahmottelemaa tulevaisuuskuvaa.

Tulevaisuudessa musiikkitapahtumat ovat elinvoimainen elinkeino ja se ei asetu esteeksi julkiselle rahoitukselle

Kulttuuripoliittisen selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen Suomessa, yli vaihtuvien hallituskausien. Selontekotyön näkökulmia ovat muun muassa kulttuurin rahoituksen ja rakenteiden tarkastelu.

LiveFIN ry:n ja elävän musiikin alan selontekotyön tavoitteet liittyvät luonnollisesti ensimmäisenä rahoitukseen. Alan tulevaisuuskuvassa musiikkitapahtumat ovat elinvoimainen elinkeino ja se ei asetu esteeksi julkiselle rahoitukselle. Elinvoimaisuudesta ja toiminnan kannattavuudesta ei rangaista julkisen rahoituksen jakoperusteissa. Koko kulttuurin julkinen rahoitus vahvistuu ja sen jakoperusteet muuttuvat kentän mukana.

Tulevaisuudessa kulttuurin tuista vähintään kolmannes myönnetään uusille avauksille ja tuoreille tekijöille. Tuessa voidaan huomioida myös jo vakiintuneiden toimijoiden uudet toimintamallit. Uusia ideoita ja kokeiluja tuetaan muutaman vuoden ajan starttirahan tapaisella järjestelmällä, minkä jälkeen toimijalla itsellään on mahdollisuus arvioida toimintansa elinkelpoisuutta ja jatkaa toimintaansa omaehtoisesti.

Kulttuurin tuet kannustavat yhteistyöhön. Erityisesti eri kulttuurin lajien ja toimialojen väliset yhteistyöt, jotka lisäävät resurssiviisautta ja tiivistävät tekemisen hallinnollista tehokkuutta ovat etusijalla julkisen rahoituksen saajina. Julkinen rahoituskaan ei pysy omassa poterossaan, vaan vaan mahdollisuudet ministeriöiden väliseen yhteistyöhön on otettu täysimääräisesti käyttöön. Niin kutsuttuja väliinputoajia ei ole.

Musiikkitapahtumien ja viranomaisten yhteistyö on tulevaisuudessa mutkatonta

Tärkeä tulevaisuuskuva on niin ikään tapahtumien hallintoon ja sääntelyyn liittyvät tavoitteet. Tulevaisuudessa musiikkitapahtumien ja viranomaisten yhteistyö on mutkatonta ja esteet sujuvien lupaprosessien tieltä on poistettu. Viranomaiset ymmärtävät laajasti musiikkitapahtumien järjestämisen ominaispiirteet ja niihin kohdistuva sääntely on tarkoituksenmukaista sekä turvallisuutta ja toiminnan sujuvuutta tosiasiallisesti edistävää.

Tapahtuma-ala ja musiikkitapahtumat sen osana tunnistetaan lainsäädännössä omana toimialana ja elinkeinona. Ammattimaista tapahtumajärjestämistä säädellään omalla lainsäädännöllä ja myös muualla lainsäädännössä ala ja sen erityispiirteet tunnistetaan. Uusi aluehallinto on keskittänyt palvelunsa siten, että musiikkitapahtumien järjestäjien kohtelu tapahtuu valtakunnallisesti yhteisten periaatteiden mukaisesti ja yhdenvertaisesti sekä asiantuntevasti tapahtumatoimijoita palvellen.

Elävän musiikin alan arvotyötä tuetaan saavutettavuuden ja kestävyyden saralla. Musiikin kansainvälisyyttä tuetaan myös livekentällä ja elävän musiikin tapahtumat tunnetaan Suomessa kansainvälisyyden alustoina, joista ei vientiä ja tuontia puutu. Musiikin kansainvälisyydellä edistetään kulttuurisen moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista Suomessa.

Tätä tulevaisuuskuvaa on hahmoteltu yhdessä elävän musiikin alan ammattilaisten ja LiveFIN ry:n hallituksen kanssa. Musiikkiala sai myös tärkeässä kohdassa äänensä kuuluviin, kun helmikuussa Seinäjoen MARS-tapahtumassa hahmoteltiin erityisesti elävän musiikin tulevaisuuden näkökulmia selontekotyöhön yhdessä Taiteen edistämiskeskuksen kanssa. Keskustelusta kuului monta tärkeää viestiä, ja näitä viestejä viedään nyt yhdessä eteenpäin rakentaen entistä vahvempaa ja toimintakykyisempää tulevaisuutta kulttuurille.

Tutustu LiveFINin ja elävän musiikin alan kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteisiin kokonaisuudessaan täällä.

Jenna Lahtinen, toiminnanjohtaja, LiveFIN ry

Alkuperäinen kuva: Alex Wong / Unsplash

LiveFIN on lausunut rakentamislain muuttamisesta

LiveFINin mukaan tapahtuma-ala ja musiikkitapahtumat sen osana tulee tunnistaa lainsäädännössä omana toimialana ja elinkeinona.

LiveFIN on lausunut hallituksen esitykseen rakentamislain muuttamisesta. LiveFIN kiittää hallituksen esitystä tilapäisten tapahtumarakenteiden luvituksen osalta. LiveFINin mukaan tilapäisten tapahtumarakenteiden – esimerkiksi esiintymislavojen ja telttojen pystyttämistä ei ole tarkoituksenmukaista luvittaa rakentamisluvalla, koska tapahtumien järjestäminen ja pystyttäminen ei ole rakentamista, eivätkä tilapäiset tapahtumarakenteet olet rakennuslaissa tarkoitettuja rakenteita.

LiveFINin mukaan rakentamisen säädösten soveltaminen musiikkitapahtumien järjestämiseen on nykyisellään valitettavan epäjohdonmukaista ja viranomaisen tulkinnat ovat vaihdelleet alueellisesti ilman, että tulkinnan taustalla olevat lait ja säädökset ovat muuttuneet. On tärkeää, että lain tasolla määriteltäisiin rakenteiden tilapäisyys ja se, kuinka pitkäksi ajaksi pystytettävä rakenne katsotaan tilapäiseksi tapahtumarakenteeksi.

Tilapäisten tapahtumarakenteiden pystytys eroaa perinteisestä rakentamisesta monella tapaa. Rakentamislaki on valmisteltu lähtökohtaisesti tapahtumia pysyvämpien rakenteiden rakentamiseen. Musiikkitapahtumien pystytyksen prosessit – aikajänne, kustannukset ja lopputulokset ovat niin perustavanlaatuisella tavalla erilaisia kuin vaikkapa talon rakentamisen prosessit, että rakentamiseen liittyvän lainsäädännön soveltaminen sellaisenaan ei tosiasiallisesti edistä tapahtumien turvallisuutta.

Tapahtumajärjestäjien työn hallinnollisen taakan, lupaprosessien aiheuttamien aikatauluepävarmuuksien, kustannusten ja käytetyn työajan sekä koko elävän musiikin toimialan tulevaisuuden näkökulmista on tärkeää, että lain tasolla säädetään siitä, että tapahtumien pystytystä ei luviteta rakennusluvalla ja että toimintaan ei muutoinkaan sovelleta rakentamisen lainsäädäntöä ja asetuksia sellaisenaan.

Turvallisuutta musiikkitapahtumien pystytyksessä on mahdollista edistää soveltamalla mm. Työturvallisuuslain yhteisen työpaikan velvoitteita. Sen sijaan tapahtuma-alueen tai minkään sen osan käsittäminen yhteisenä rakennustyömaana ei edistä tapahtumien turvallisuutta oikeasuhtaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Aivan kuten rakennusalaa, myös tapahtuma-alaa on mahdollista lainsäädännön ja viranomaisen tulkinnan tasolla tarkastella sen omien erityispiirteiden kautta. Tapahtuma-ala ja musiikkitapahtumat sen osana tulee tunnistaa lainsäädännössä omana toimialana ja elinkeinona.

Lue koko lausunto täällä.

Alkuperäinen kuva: Jonathan Borba / Unsplash

Arvonlisäveron korotus peruttava kehysriihessä

Esitys pääsylippujen arvonlisäveron korotuksesta lyö koronarajoitusten, niiden aiheuttaman osaajakadon ja voimakkaan kustannusnousun kiusaamaa tapahtuma-alaa juuri, kun toimiala on päässyt toipumaan kohti kasvu-uraa. Ehdotusta ei pidä missään tapauksessa toteuttaa.

Finland Festivals ry, LiveFIN ry, Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry ja Tapahtumateollisuus ry pitävät musiikki- ja kulttuuritapahtumien lippujen arvonlisäveron korotusta erittäin kohtuuttomana esityksenä ja vaativat, että se tulee perua kehysriihessä. Pääsylippujen arvonlisäveron korotus on ajoitettu vuoden 2025 alkuun, joten vielä on mahdollisuus korjata päätöstä kevään 2024 kehysriihessä. Arvonlisäveron korotuksen peruminen piristää kotimaista tapahtumakysyntää ja lisää sitä kautta työllisyyttä.

“Elävän musiikin alan toimijat – tapahtumajärjestäjät ja alan yritykset ovat vasta toipumassa edellisten vuosien toimintakielloista. Festivaalit, keikkapaikat ja koko tapahtuma-ala ovat juuri päässeet tekemään ensimmäisen täyden toimintavuoden koronan jälkeen. Toimiala ei tarvitse yhtään kasvua ja kannattavuutta heikentävää päätöstä juuri nyt. Pääsylippujen arvonlisäveron korotus olisi alalle kova isku”, toteaa elävän musiikin etujärjestö LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

“Tapahtuma-alan kustannusten nousu on ollut hyvin voimakasta koronan jälkeen. Kustannukset ovat nousseet huomattavasti yleistä inflaatiotasoa kovempaa. Tämä on jo valmiiksi vaikuttanut alan yritysten kannattavuuteen maltillisista lippujen hintojen korotuksista huolimatta. Arvonlisäveron korotus tulee lisäämään painetta hinnankorotuksiin tai heikentämään kannattavuutta ohjelmamyynnissä”, jatkaa Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry:n toiminnanjohtaja Laura Haarala.

“Arvonlisäveronkorotus tulee vääjäämättä vaikuttamaan tapahtumien kysyntään. Kun Suomi on jo taantumassa ja yritysten epävarma tilanne heijastuu suhdanneherkälle tapahtuma-alalle erityisesti yritystapahtumiin, olisi erityisen tärkeää huolehtia kuluttajatapahtumien kysynnästä. Jos arvonlisäverokorotuksesta aiotaan pitää kiinni, tarvitaan vastaavasti kysyntää piristäviä päätöksiä”, kertoo Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman.

“Korona-aika osoitti, kuinka tärkeitä festivaalit ja muut kulttuuritapahtumat ovat ihmisille. Pandemian jälkeen taide- ja kulttuurifestivaalien talous on ollut valtavien haasteiden edessä, mutta tiukalla taloudenpidolla ja hyvin maltillisilla lipunhintojen korotuksilla on päästy takaisin kasvu-uralle. On täysin vastuutonta, että samanaikaisesti ollaan leikkaamassa kulttuuripoliittisia tukia roimalla kädellä ja lisäksi ehdotetaan pääsylippujen arvonlisäveroa korotettavaksi. Festivaaliala ei yksinkertaisesti kestä sitä”, sanoo Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla.

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Kai Amberla, Finland Festivals ry, +358 40 551 5752, kai.amberla@festivals.fi
Toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen, LiveFIN ry, +358 50 376 3767, jenna.lahtinen@livefin.fi
Toiminnanjohtaja Laura Haarala, Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry, +358 40 526 7260, Toiminnanjohtaja@ohjelmatoimistot.fi
Toimitusjohtaja Sami Kerman, Tapahtumateollisuus ry, +358 40 563 4655, sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi

Alkuperäinen kuva: Unsplash / Alexandr Popov

Tervetuloa rakentamaan elävän musiikin kukoistavaa ja kestävää 2040-lukua!

Taiteen edistämiskeskus ja MARS kutsuvat kaikki musiikin ja musiikkitapahtumien ammattilaiset mukaan kulttuuripoliittiseen selontekotyöhön. Seinäjoen Rytmikorjaamolla 15.–16.2.2024 järjestettävän MARS-festivaalin puheohjelma tehdään vuonna 2024 ensimmäistä kertaa elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n kanssa.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjatun kulttuuripoliittisen selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Selonteossa linjataan keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Selonteossa esitettävän tulevaisuuskuvan ja tarvittavien toimenpiteiden perustana on taide- ja kulttuurialan tilannekuva sekä keskeiset toimintaympäristöä muuttavat tekijät. Kulttuuripoliittinen selonteko annetaan eduskunnalle syyskaudella 2024.

MARSissa on mahdollisuus osallistua kulttuuripoliittisen selonteon työstämiseen ja tuoda sen valmisteluun musiikkialan ääntä. Taiteen edistämiskeskuksen Salla Mistola ja Kaisa Rönkkö vetävät pyöreän pöydän keskustelua, jossa rakennetaan toimenpidesuunnitelmaa kohti elävän musiikin kukoistavaa ja kestävää 2040-lukua. Jaammeko kaikki samanlaisen tulevaisuuskuvan tai skenaariot siitä? Mikä on yhteinen tavoitetila ja lyhyen aikavälin tavoitteet siihen pääsemiseksi? Millaisia ratkaisuja, ensisijaisesti rahan ja rakenteiden suhteen, tarvitaan, jotta 2046 tulevaisuuskuva olisi ihanteellinen? Mitkä ovat ensisijaiset voitettavat taistelut?

Taiteen edistämiskeskus ja MARS kutsuvat kaikki musiikin ja musiikkitapahtumien ammattilaiset mukaan selontekotyöhön. Selonteon toimenpidesuunnitelmaa rakennetaan pyöreän pöydän keskustelussa torstaina 15.2.2024 kello 13.00-14.30 ja sen tuloksia esitellään MARS-lavalla perjantaina 16.2.2024. Osallistuminen pyöreän pöydän keskusteluun on mahdollista vain ennakkoilmoittautumisella 31. tammikuuta mennessä täällä. Paikkoja on rajoitetusti. Keskusteluun on mahdollista osallistua myös ilman MARS-rekisteröitymistä, mutta huomioithan, että pyöreän pöydän keskustelun tulosten esittely on osa MARS-seminaarin maksullista ohjelmaa.

Edunvalvontatilaisuudessa keskusteltiin musiikki- ja tapahtuma-alan näkymistä

LiveFIN ry, Musiikkitalo, Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry sekä Tapahtumateollisuus ry järjestivät 30. marraskuuta edunvalvontatilaisuuden Helsingin Musiikkitalolla.

Tilaisuudessa musiikki- ja tapahtuma-alan edustajat kertoivat, miltä alojen tilanne näyttää ja millaisella politiikalla voidaan tukea alojen kasvua. Keskustelussa oli mukana alan merkittävimpiä toimijoita: Musiikkitalon toimitusjohtaja Emilia Mäki, Live Nation Finlandin toimitusjohtaja Tomi Saarinen ja Sunborn Liven promoottori Pietu Sepponen. Keskustelua johdatteli Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö.

Keskustelussa nousi esiin muiden muassa huoli pääsylippujen arvonlisäveron korotuksesta sekä aluehallintoviranomaisten uusien tulkintojen haitallisuudesta elävän musiikin alalle. Keskustelijat totesivat, että mikäli alaa ei tueta ja toimintaedellytyksiä paranneta, tulee tapahtuma-ala kärsimään esimerkiksi kansainvälisten mahdollisuuksien suhteen. Suomi on arvostettu tapahtumamaa ja kulttuurin Suomi-buumi on olemassa, mutta osaamisesta täytyy pitää kiinni ja sitä on ylläpidettävä. Myös esimerkiksi kaupunkien roolia tapahtumien mahdollistajana korostettiin sekä peräänkuulutettiin toimivaa yhteistyötä yksityisen ja julkisen välillä.

Aluehallintovirasto rinnastaa tapahtuma-alan rakentamiseen – tulkinta vaikeuttaa kansainvälisten kiertueiden järjestämistä

Aluehallintovirastojen toiminta on aiheuttanut hämmennystä tapahtumajärjestäjissä kuluneen vuoden aikana. Pahimmillaan tiukentuneet ja kirjavat tulkinnat voivat estää esimerkiksi kansainvälisten kiertueiden ulottumisen Suomeen. LiveFIN ry, Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry sekä Tapahtumateollisuus ry vaativat, että tapahtuma-ala tulee lainsäädännössä tunnistaa omana elinkeinonaan.

Kesällä ja syksyllä 2023 osa Suomen aluehallintovirastoista on rinnastanut tapahtumiin liittyvän lavojen, katsomoiden ja telttojen pystytyksen rakentamiseen. Eri alueiden aluehallintoviranomaisten keskenään erilaiset näkemykset haastavat tapahtuma-alan toimijoita, ja jo pelkästään tilanteen sekavuus aiheuttaa alan toimijoille runsaasti lisätyötä. Samalla ala on huolissaan siitä, että tapahtumia rinnastettaisiin jatkossa rakennusalaan entistä laajemmin.

“Tulkinta, joka rinnastaa tapahtuma-alan rakennustyöhön, velvoittaa tapahtumajärjestäjän noudattamaan myös asetusta rakennustyön turvallisuudesta. Silloin esimerkiksi ulkomaisten artistien lavanpystyttäjille on hankittava suomalaiset veronumerot, vaikka palkanmaksua ei hoideta Suomesta”, kuvailee tapahtuma-alan keskusjärjestö Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman. Vaikka asetus on vuodelta 2009, käytännössä tulkintalinja on muuttunut ja kiristynyt tänä vuonna. Se myös poikkeaa yleiseurooppalaisesta linjasta olennaisesti. Siten se paitsi heikentää luottamuksensuojaa ja alan toimintaedellytyksiä, myös murentaa merkittävästi suomalaisen tapahtuma-alan kilpailukykyä.

“Tällainen tulkinta vie tapahtumajärjestäjän resursseja hallinnollisiin velvoitteisiin, eikä lisää turvallisuutta. Turvallisuus halutaan toki taata. Pahimmillaan kuitenkin esimerkiksi kansainvälisten artistien kohdalla veronumerokäytäntö voisi aiheuttaa sellaisen byrokraattisen haasteen, joka estäisi kiertueen ulottumisen Suomeen”, sanoo elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Rakennusalan käytänteet on tehty rakentamiseen, jossa rakentamisen elinkaari on jopa useita vuosia. “Tapahtuma-alan rinnastaminen rakennusalaan ja sen tuoma veronumerokäytäntö eivät yksinkertaisesti sovellu toimialalla, jossa tapahtuman kesto on lyhimmillään joitakin tunteja ja pisimmilläänkin pari kuukautta. Tulkinta haittaa esimerkiksi keikkoihin liittyviä sopimusneuvotteluja ja pidentää ohjelmatoimitusketjuihin liittyvää aikajännettä, mikä tekee alan toiminnasta jähmeää,” kommentoi ohjelmatoimistojen ja agenttien etujärjestö Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry:n hallituksen puheenjohtaja Veikko Lehtola.

Turvallisia käytäntöjä voidaan jatkaa soveltamatta rakentamisen sääntelyä tapahtuma-alaan

Tapahtumateollisuus ry, LiveFIN ry ja Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry esittävät, että tapahtumien tekijöiden ja kävijöiden turvallisuudesta voidaan huolehtia asianmukaisesti soveltamatta tapahtuma-alalle rakennusalan sääntelyä. Järjestöt näkevät tarkoituksenmukaisena esimerkiksi suojavarusteiden käytön, työskentelyalueiden rajaukset sekä pystytystodistukset, joiden avulla turvallisuutta varmistetaan ja näitä on noudatettu alalla. Näitä käytäntöjä voidaan jatkaa soveltamatta rakentamisen sääntelyä tapahtuma-alaan.


Tapahtuma-ala on käynyt aktiivista vuoropuhelua rakennusvalvontaviranomaisten, pelastusviranomaisten, kaupunkien, Poliisihallituksen, Verohallinnon sekä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen edustajien kanssa. Alalla ja sen etujärjestöillä on halu ja kyky tukea hyvien turvallisuuskäytäntöjen ja tarkoituksenmukaisen sääntelyn muodostumista. Sääntelyn on kuitenkin tunnistettava alan erityispiirteet, kuten tapahtumapystytyksen huomattavasti rakentamista lyhyempi aikajänne ja kevyempi kustannusrakenne.

Esimerkiksi Helsingissä on vastikään vahvistettu tulkinta, jonka mukaan alle kahdeksi kuukaudeksi pystytettävää tapahtumarakennetta ei katsota rakentamiseksi. Myöskään usealla paikkakunnalla ei tapahtuma ei voi edes ilmoittaa pystytyksistä rakennusvalvontaan, koska tätä ei tulkita rakentamiseksi. Tapahtumien tulkinta rakennusalaksi on ristiriidassa myös Suomen hallitusohjelman kanssa, jossa tavoitteiksi on asetettu ylimääräisen sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen sekä yritystoiminnan ja yrittämisen edellytysten helpottaminen.

Lisätiedot ja haastattelut:
LiveFIN ry, toiminnanjohtaja
Jenna Lahtinen
jenna.lahtinen@livefin.fi
+358 50 376 3767

Tapahtumateollisuus ry, toimitusjohtaja
Sami Kerman
sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi
+358 40 563 4655

Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry, hallituksen puheenjohtaja
Veikko Lehtola
puheenjohtaja@ohjelmatoimistot.fi
+358 50 472 6109

Kuva: Vishnu R Nair / Unsplash

MARSin puheohjelma rakentuu ensimmäistä kertaa elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n kanssa

Seinäjoen Rytmikorjaamolla 15.–17.2.2024 järjestettävän musiikin ja musiikkitapahtumien ammattilaistapahtuma MARS-festivaalin puheohjelma tarttuu ajankohtaisiin ilmiöihin ja pureutuu aktiivisen vaikuttamisen teemaan. Edulliset Early bird -liput ovat myynnissä marraskuun loppuun asti!

MARS koostuu kahdesta seminaaripäivästä ja iltojen livemusiikkiohjelmasta. Puheohjelma tehdään vuonna 2024 ensimmäistä kertaa elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n kanssa. Vuoden 2024 MARS pureutuu aktiivisen vaikuttamisen teemaan: Kuinka musiikki- ja livealan toimijat voivat sisältä käsin vaikuttaa alan tulevaisuuteen, yhteiskunnalliseen asemaan ja alan kehitykseen? Kuinka alaan voi vaikuttaa yksilönä, entä yhdessä? Entä miten ala vaikuttaa muuhun yhteiskuntaan? Luvassa on paneelikeskusteluja, keynote-puheenvuoroja, haastatteluja, ajankohtaisia tutkimustuloksia, työpajoja ja verkostoitumismahdollisuuksia.

MARS-seminaariohjelma järjestetään Seinäjoen Rytmikorjaamolla torstaina 15.2. ja perjantaina 16.2. Ensimmäinen puheohjelmajulkistus antaa esimakua aktiivisen vaikuttamisen teemasta. MARSin lavalla raotellaan ikonisen rock-pyhättö Tavastia-klubin tulevaisuuden näkymiä, kun Soundin päätoimittaja Mikko Meriläinen haastattelee väistyvää toimitusjohtajaa Juhani Merimaata sekä uutta johtajajaa Mari Hatakkaa. Jo perinteeksi muodostunut Kristallipallo puolestaan hypnotisoi MARS-yleisön tulevaisuuden ennustuksillaan, kun Nelonen Median musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaaren luotsaamana keskusteluun osallistuvat musiikkialan visionäärit esittelevät omat ennustuksensa musiikkimaailman vuoden 2024 näkymistä.

Lisäksi MARS tuo ajankohtaisen tutkimukseen perustuvan räppikeskustelun Rytmikorjaamolle. Eri alojen tutkijat puhuvat kirjailija, toimittaja ja räppiasiantuntija Koko Hubaran johdolla räpin yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta, arvomaailmasta ja muutospotentiaalista. Lavalla keskustelemassa ovat akatemiatutkija ja räppitohtori Elina Westinen (FT, Nuorisotutkimusseura), yliopisto-opettaja Erica Åberg (VTT, Turun yliopisto) ja väitöskirjatutkija Alma Rinta-Pollari (FM, Helsingin yliopisto).

Lisäksi MARSin ensimmäisten puheohjelmajulkistusten joukossa on keskustelu Suomen ja suomalaisten musiikkitapahtumajärjestäjien asemasta kansainvälisessä kiertuekilpailussa, keskustelu keikkojen järjestämisen taloudellisista riskeistä sekä yhteistyössä Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry:n kanssa järjestettävä paneeli, jossa puidaan ohjelmatoimistojen roolia artistien ansaintalogiikassa. MARSin Speed dating tarjoaa puolestaan viihdyttävän mahdollisuuden tutustua alaan ja sen tekijöihin. Lisää ohjelmajulkistuksia on luvassa joulukuussa! Seminaariohjelman lisäksi MARS tarjoilee ajankohtaisen livemusiikkiohjelmiston iltaisin 15.–17.2. – uutisia musiikkiohjelmasta on luvassa piakkoin.

Tule kehittämään entistäkin toimivampaa elävän musiikin alaa ja luomaan uusia verkostoja! Edulliset Early bird -liput ovat hintaan 170 € + alv 10% myynnissä marraskuun loppuun asti. Rekisteröidy nyt osoitteessa: www.marsfestivaali.fi/

MARSia järjestävät Into Seinäjoki, Lastenkulttuurikeskus Louhimo, Rytmi-instituutti, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen elävän musiikin yhdistys Selmu ry, Taideyliopiston Seinäjoen yksikkö sekä vuonna 2024 puheohjelman toteuttava LiveFIN ry.

Kuva: Eetu Lahti

Pikkujoulukausi on tärkeä sesonki keikka- ja konserttipaikoille

Vilkkaan pikkujoulukauden alkaessa elävän musiikin vapaata kenttää kuitenkin huolettaa hallituksen suunnitelmat korottaa pääsylippujen arvonlisäveroa, joka olisi kova isku lipputuloilla toimivalle alalle. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN peräänkuuluttaa, ettei vapaan kentän vähäisistä tuista tulisi leikata ja pääsylippujen alv-korotusta toteuttaa.

Keikka- ja konserttipaikoilla käy kova kuhina, kun loppuvuoden pikkujoulukausi täyttää elävän musiikin tapahtumat. Houkuttava keikkatarjonta ja aktiivinen yleisö ovatkin elinehto alan toimijoille, sillä elävän musiikin vapaan kentän tuloista suurin osa muodostuu pääsylipuista. Elävän musiikin vapaan kentän tuloista vain noin 2% tulee julkisesta rahoituksesta. Samalla kun koronapandemian rajoituksista johtuvista tappioista toipuva ala on vihdoin päässyt ympärivuotiseen toimintaansa taas tiukasti käsiksi, alaa huolettaa vähäistenkin julkisten tukien leikkaaminen sekä pääsylippujen alv-korotus.

“Pikkujoulukaudella moni keikka myy hyvin, ja hyvä niin, sillä elävän musiikin vapaa kenttä nojaa vahvasti lipputuloihin. Nyt näyttäisi, että pääsylippujen alv-korotusta kaavaillaan vuodelle 2025 ja vapaan kentän tuista oltaisiin leikkaamassa entisestään jo aiemmin. Tällaiset leikkaukset vaikuttavat varmasti siihen, mitä keikka- ja konserttipaikoilla on mahdollisuus tehdä. Tämä on haastava kuvio, kun samaan aikaan ala toivoo tavoittavansa edelleen myös erilaiset yleisöt ja esimerkiksi nuoret. Keikkapaikkojen monipuolista musiikkitarjontaa ympäri Suomen pitäisi tukea”, kuvailee LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Elävän musiikin tapahtumapaikat ovatkin paikallisesti merkittäviä kulttuuritoimijoita tarjotessaan monipuolisia kulttuuripalveluja, ja toisaalta saavat kävijät liikkeelle lisäten matkailua ja matkailupalveluiden käyttöä: “Livemusiikin äärelle on kaikenlaisten ihmisten helppo tulla. Musiikkitapahtumat edistävät kävijöidensä hyvinvointia ja tarjoavat kokemuksia sekä ihmisten välisiä kohtaamisia. Erityisesti tällaisina perinteisinä juhlakausina ihmiset haluavat viettää aikaa yhdessä ja livetapahtumien merkitys korostuu,” kuvailee Lahtinen.

LiveFIN ry:n ja Jazzliiton keräämän avoimen toimialadatan mukaan elävän musiikin vapaalla sektorilla toimii 365 keikkapaikkaa, joista 146 järjestää keikkoja päätoimisesti eli näillä toimijoilla on vähintään 100 keikkaa vuodessa. Normaalivuonna elävän musiikin vapaan kentän keikka- ja konserttipaikoilla on yhteensä 5,5 miljoonaa käyntiä ja liikevaihto noin 175 miljoonaa euroa.

Alkuperäinen kuva: Honey Fangs / Unsplash