Uutiset

LiveFIN tekee pitkäjänteistä tutkimustyötä elävän musiikin vapaalla kentällä ja on ollut mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriön viime vuonna julkaiseman taidejakulttuuri.fi -verkkosivuston ja -tietokannan kehittämisessä. Nyt kulttuurin tietopohjaa uhkaa rapautuminen, kun Tilastokeskuksen kulttuuritilastot ovat joutumassa säästöjen vuoksi lakkautuslistalle. Kulttuurialan toimijat laativat yhteisen vetoomuksen kulttuuritilastojen alasajon uhkasta. Lue vetoomus alta!

Taiteen ja kulttuurin julkiseen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ovat viime viikkoina saaneet ansaitusti paljon julkisuutta. Kannanotoissa kulttuurin arvoa on perusteltu niin työllisyydellä, yleisömäärillä kuin talous- ja hyvinvointivaikutuksilla. Monet näistä kulttuurin vaikuttavuutta todentavista luvuista perustuvat Tilastokeskuksen ja alan organisaatioiden tuottamaan tietopohjaan.

Nyt myös tätä tietopohjaa uhkaa rapautuminen, kun Tilastokeskuksen kulttuuritilastot ovat joutumassa säästöjen vuoksi lakkautuslistalle. Lakkautusuhan alla ovat kulttuuri-, vapaa-aika- ja joukkoviestintätilastot, jotka eivät ole lakisääteisiä. Ehdotus säästötoimenpiteistä on parhaillaan lausuntokierroksella.

Luovat kulttuurialat ovat merkittäviä kasvualoja, joiden tilastollisen seurannan lopettaminen olisi strateginen virhe sekä työllisyyden, talouskasvun että kansallisen kulttuurin kannalta.

Asiantuntevien viranomaisten tuottama luotettava tilastotieto luo perustan kaikille tiedontuottajille. Puolueeton ja säännöllinen tiedontuotanto on olennainen pohja mitä tahansa alaa koskevalle päätöksenteolle, kehittämiselle ja julkiselle keskustelulle. Suomessa kulttuuritilastoja on julkaistu 1970-luvun lopulta lähtien. Tilasto kuvaa kulttuurialan tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta sekä harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurin aloilla.

Tilastokeskuksen tilastot ovat korvaamaton tiedonlähde myös meille, kulttuurialan organisaatioille, jotka kehitämme ja vahvistamme toimialaamme eri tavoin. Tuotamme tietoa ja tilastoja omilta taiteenaloiltamme, ja täydennämme osaltamme kulttuurialan tietopohjaa. Samanaikaisesti myös omien organisaatioidemme toimintaan kohdistuu säästötoimenpiteitä kulttuurin rahoituksen leikkausten vuoksi. Myös meidän on mietittävä jatkossa tarkkaan, millaiseen tiedontuotantoon meillä toimijoina on resursseja.

Kehityssuunta on huolestuttava. Tilastojen myötä kadottaisimme näkymän kulttuurialan ilmiöiden ajallisiin kehityssuuntiin, ihmisten kulutustottumuksiin sekä alan toimintarakenteiden kehitykseen. Samalla taide ja kulttuuri vähitellen hiipuisivat näkymättömiin koko yhteiskunnallisesta tarkastelusta.

Demokraattisessa yhteiskunnassa niin päättäjien, kansalaisten kuin kaikkien yhteiskunnan toimijoiden pääsy luotettavan tiedon äärelle on taattava. Kulttuuritilaston tiedot ovatkin saatavilla päivittyvästä taulukkopalvelusta. Kulttuuri- ja joukkoviestintätilastoja hyödynnetään erilaisissa analyyseissä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lakkautuksen toteutuessa Suomesta tulisi yksi ainoastaan kolmesta EU-maasta Irlannin, Kyproksen ja Maltan lisäksi, jolla ei ole omaa kulttuuritilastointia. Tilastojen nykytilasta ja lakkautusten seurauksista kirjoittaa hyvin Maarit Jaakkola Kulttuurintutkimus-lehdessä (2/2024).

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viime vuonna kolmivuotisen kehittämisprojektin tuloksena taidejakulttuuri.fi -verkkosivuston ja -tietokannan, jossa monet meistä toimimme tiedontuottajina yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Samanaikaisesti Kuntaliitto on kehittänyt Kuntien kulttuuritilastot -raportointialustaa. Leikkaukset vaikuttavat myös näiden hankkeiden jatkoon ja rapauttavat jo tehdyn työn arvoa.

Parhaillaan lausuntokierroksella oleva, hallituksen laatima Kulttuuripoliittinen selonteko tähtää toimenpiteillään vuosikymmenten päähän. Sen yhdeksi toimenpiteeksi onkin nostettu kulttuurin tietoperustan vahvistaminen ja kattavuuden parantaminen. Vaikea kuvitella, että vuosikymmenten kehitystyö voisi toteutua ilman alaa koskevaa tietoa ja sen tarkastelemista pitkinä ajallisina jatkumoina.

Tilastotuotannon muutosten osalta Tilastokeskus arvioi säästöjen suuruusluokaksi 400 000 euroa vuosittain. Onko jo valmiiksi rahoitusleikkausten heikentämän toimialan tietopohjan rapauttaminen säästön arvoista? Vaihtoehdoksi koko tilastotuotannon lakkauttamiselle Tilastokeskuksen asiantuntijat ovat ehdottaneet esimerkiksi tilastotietojen päivitysvälien harventamista.

Tieto tekee näkyväksi, tiedon puute näkymättömäksi. Ei anneta kulttuurin kadota.

Archinfo
Frame Contemporary Art Finland
Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus
Finland Festivals
Gramex
LiveFIN
Music Finland
Ornamo
Suomen elokuvasäätiö
Suomen Kirjailijaliitto
Suomen Sinfoniaorkesterit
Suomen Musiikkikustantajat
Suomen Musiikintekijät
Suomen Säveltäjät
Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto
Teatterin tiedotuskeskus TINFO

Lausuntopyyntö tilastotuotannon muutoksista on auki 20.9.2024 kello 15 saakka. Linkki lausuntopalveluun.

Kesän aikana ympäri Suomea järjestettiin lähes 450 rytmimusiikkifestivaalia. Samaan aikaan, kun ala liikuttaa ihmisiä ja järjestää helposti lähestyttäviä kulttuuritapahtumia, sitä haastavat uhka pääsylippujen arvonlisäveron korotuksista sekä kulttuurialan massiiviset leikkaukset, joista hallitus sopi tällä viikolla budjettiriihessä. Budjetti käsitellään seuraavaksi eduskunnassa; LiveFIN näkee leikkaukset ja pääsylippujen arvonlisäveron korotuksen kohtuuttomina ja lyhytnäköisinä.

Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN on seurannut kesän festivaalitarjontaa ja kerännyt tietoa tapahtumista. LiveFINin mukaan vuonna 2024 tullaan järjestämään viime vuoden tapaan yhteensä yli 600 populaari-, folk- ja jazzmusiikin festivaalia. Kesän osalta sekä festivaalien että kävijöiden määrä olivat hyvin lähellä viime vuotta: kesäfestivaaleja oli vajaa 450 ja kävijöitä noin 2,7 miljoonaa. Kesän suurimpia festivaaleja olivat mm. Pori Jazz, Ruisrock ja Flow Festival. Vuoden 2024 suurin uusi festivaali oli Helsinki City Festival.

Uusien kesäfestivaalien määrä on sama kuin viime vuonna eli noin sata. Yli 85% uusista festivaaleista on alle 5 000 kävijän tapahtumia. Vain noin puolet uusista festivaaleista järjestetään useammin kuin yhden kerran: “Festivaalibisneksessä ei ole tarjolla nopeita lottovoittoja. Uusien tapahtumien synnyttäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja valtavasti riskinottokykyä, johon myös julkisen sektorin tulisi tarjota vetoapua. Kulttuurin leikkaukset heikentävät musiikkitapahtumatarjonnan monipuolisuutta ja niiden alueellista saatavuutta: sitä, missä ja millaisia festivaaleja Suomessa voidaan järjestää”, sanoo LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

“Elävän musiikin alan arvo on yli puoli miljardia euroa ja siitä yksityisen sektorin tulonmuodostus kattaa valtaosan. Kuten numerotkin osoittavat, elävän musiikin ala saa ihmiset liikkeelle. Festivaaleja on kaiken kokoisia ja niitä järjestetään ympäri Suomen. Monilla festivaaleilla on suuri merkitys järjestämispaikkakuntansa talouselämälle ja ne kasvattavat alueiden ravintola- ja majoituspalveluiden liiketoimintaa. Yleisön ostovoima tulisikin ottaa paremmin huomioon myös poliittisessa päätöksenteossa”, kuvailee Lahtinen.

Alan tulevaisuuden näkymiä varjostaa kulttuuriin leikkausten lisäksi pääsylippujen arvonlisäveron korotus, jotka yhdessä pandemian jälkeisen talouden haasteiden kanssa asettavat koko toimialan tiukkaan tilanteeseen: “Pääsylippujen verotuksen kiristäminen heikentää yleisön ostovoimaa. Yhdessä kulttuurileikkausten kanssa nämä päätökset vaikuttavat musiikkitapahtumien kannattavuuteen ja koko kulttuuri- ja tapahtuma-alaan, jonka infrastruktuurin ja yleisöin säilyttäminen on kriittistä. Kerran menetettyjen rakenteiden ja asiakkaiden takaisin saaminen on hidasta, kallista ja monissa tapauksissa jopa mahdotonta”, kiteyttää Lahtinen.

LiveFIN tekee elävän musiikin vapaan kentän toimialatutkimusta. Vuoden 2023 toimialatutkimus julkaistaan vielä tämän vuoden aikana.

Kuluneena kesänä on järjestetty noin 400 rytmimusiikkifestivaalia ympäri Suomen. Vaikka festivaalit ovat keränneet paljon yleisöä, on tuotantokulujen nousu tehnyt musiikkitapahtumien kulurakenteesta haastavan ja lisännyt paineita pääsylippujen hintojen korotuksiin. Valtiovarainministeriön budjettiesitykseen kirjattu pääsylippujen arvonlisäveronkorotus haastaa elävän musiikin kasvua ja kannattavuutta entisestään.

Jo hallitusohjelmaan kirjattu ja nyt valtiovarainministeriön julkaisemassa budjettiesityksessäkin kaavailtu pääsylippujen arvonlisäveron korotus kymmenestä neljääntoista prosenttiin on määritelty alkavaksi vuoden 2025 alusta. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN vastustaa korotusaikeita ja järjestön mukaan korotus voi heikentää musiikkitapahtumien kysyntää. 

“Alv-korotus jää lopulta festivaali- ja keikkakävijöiden maksettavaksi. Veronkorotus siirtynee pääsylipun kuluttajahintaan, vaikka monet tapahtumajärjestäjät pyrkivätkin hinnan korotusta hillitsemään. Samalla veronkorotus heikentää kävijöiden ostovoimaa, musiikkitapahtumien kysyntää ja niiden vaikutusta alueellisesti. Esimerkiksi festivaalit tuovat paljon rahaa alueellisen matkailun, majoituspalveluiden ja ravintoloiden kassaan”, sanoo LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Elävän musiikin alan tuloista noin puolet muodostuu pääsylipuista. Jos pääsylippujen arvonlisäveroa korotetaan, musiikkitapahtumien järjestäjien on tehtävä päätöksiä siitä, miten muutos käytännössä toteutetaan: “Alan toimijat joutuvat ratkomaan, kuinka paljon lipunhintoja on mahdollista enää korottaa. Asiakkaiden ostovoima on jo valmiiksi koetuksella ja kipuraja tulossa vastaan ilman veronkorotustakin”, kiteyttää LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Leikkaukset eivät edistä hallituksen tavoitetta lisätä kulttuurin,
tapahtumien ja luovien alojen elinvoimaa ja kasvua

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisivat omat esityksensä kulttuurin leikkauksista ensi vuodelle. Leikkausten kohdennukset on monelta osin tekemättä ja paljon työtä jää vielä budjettiriiheen. LiveFIN huomauttaa, että leikkaukset heikentävät elävän musiikin alan elinvoimaa ja osuvat kulttuurin vapaaseen kenttään kipeästi.

Elävän musiikin alan elinvoiman kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajalle työvoimavaltaisiin musiikki- ja tapahtuma-aloihin, mutta elävän musiikin vapaan kentän rahoituksesta vain noin 2 % on julkista tukea. Pienellä prosenttisosuudella on kuitenkin iso merkitys kotimaisen musiikin monipuolisuudelle ja saatavuudelle. Sillä vahvistetaan tapahtumajärjestäjien, esiintyvien muusikoiden ja heidän työryhmien sekä koko laajan tapahtuma-alan alihankintaketjun työn tekemisen edellytyksiä.  

“Elävän musiikin vapaa kentän tuet ovat tyypillisesti edistäneet niin ohjelmistojen kuin yleisöjen monipuolisuutta. Käytännössä ne vaikuttavat siihen, millaista musiikkia festivaaleilla ja keikkapaikoilla esitetään, millaisia esiintymismahdollisuuksia artisteille voidaan tarjota sekä millaisille yleisöille musiikkitapahtumia tehdään. Julkisen rahoituksen avulla varmistetaan, että esimerkiksi alaikäiset ja nuoret sekä erityisryhmät löytävät musiikkitapahtumien – ja kulttuurin – pariin,” kuvailee Jenna Lahtinen ja jatkaa: ”Ministeriöiden paisuneet kulttuurin leikkauslistat yhdessä lipputulojen veronkorotuksen kanssa vaarantavat musiikkitapahtumien saatavuuden ja monen toimijan olemassaolon. Alalla on kuitenkin edelleen vahva kasvun mahdollisuus, jota voisi vauhdittaa esimerkiksi perumalla pääsylippujen veronkorotukset.”

Musiikkifestivaalit ovat näkyvä osa Suomen kesää. Ne ovat monelle kesän kohokohtia, mutta lisäksi työllistävät suuren joukon ihmisiä ja innostavat myös vapaaehtoisuuteen.

Suomen festivaalikesä on juuri alkanut. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFINin viimeisimpien arvioiden mukaan kesälle (kesä-elokuu) on tulossa noin 400 rytmimusiikkifestivaalia ympäri Suomen. Viime vuonna kesäfestivaaleja oli 428 ja vuonna 2022 niitä oli 446. LiveFINin arvion mukaan uusia kesäfestivaaleja on luvassa noin 50. Viime kesänä uusia oli 58 ja kesällä 2022 peräti 82. Festivaalien joukossa on kaikenkokoisia musiikkitapahtumia: 80 % festivaaleista on alle 5 000 kävijän festivaaleja ja yli 60 000 kävijän festivaaleja on noin kaksi prosenttia. 

Elävän musiikin festivaalit työllistävät valtavan joukon tapahtuma-, kulttuuri- ja musiikkialan tekijöitä sekä suoraan että välillisesti. Lisäksi tapahtumien vaikutus alueiden elinkeinoelämään – mm. majoitukseen ja ravintolapalveluihin – on merkittävä. LiveFINin keräämän elävän musiikin vapaan kentän toimialatutkimuksen mukaan suomalaisten rytmimusiikkifestivaalien kokonaisliikevaihto oli vuonna 2022 arviolta 134 miljoonaa euroa ja festivaalikäyntejä oli noin 3 miljoonaa. Noin 40 % järjestäjistä on osakeyhtiöitä ja 36 % yhdistyksiä. Festivaaleilla oli noin 9 500 esiintyjää ja ne työllistivät peräti 11 400 henkeä.

Työllistävien vaikutusten lisäksi monet tapahtumat tarjoavat myös vapaaehtoisille mahdollisuuden tutustua elävän musiikin tapahtumiin. Musiikkifestivaaleilla oli vuoden 2022 toimialatutkimuksen mukaan 26 500 vapaaehtoista.

Vapaaehtoisuus tarjoaa merkityksellisiä kokemuksia ja luo monimuotoisia

musiikkitapahtumia

Vapaaehtoisuus on monelle musiikkitapahtuman järjestäjälle tärkeä mahdollistaja. Joillekin toimijoille se on ollut jopa merkittävässä roolissa koko toiminnan ja elävän musiikin yhteisön synnyssä. Vapaaehtoiselle musiikkitapahtumat puolestaan tarjoavat merkityksellisiä kokemuksia sekä yhteisöllisyyttä ja samalla vapaaehtoinen voi oppia tapahtumajärjestämisestä. Vapaaehtoiset osallistuvat kesän festivaaleilla moninaisiin tehtäviin esimerkiksi festivaalialueiden ehostamiseen, esiintyjien takahuoneiden valmisteluun ja erilaisiin asiakaspalvelutehtäviin.

Vapaaehtoistoimijoiden edunvalvoja Kansalaisareenan juuri valmistuneen tutkimusraportin mukaan vapaaehtoistoiminta lisää tekijöidensä hyvinvointia: se vaikuttaa myönteisesti elämään ja koetaan mahdollisuutena vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Raportin mukaan suomalaisia kiinnostaa lyhytkestoinen vapaaehtoisuus, jota myös festivaalien vapaaehtoistoiminta on. Kansainvälisten tutkimusten mukaan festivaaleilla tapahtuva vapaaehtoistoiminta tuo voimaantumisen tunteita erityisesti marginaaliryhmille.

“Vapaaehtoisuus voi rohkaista aktiivisempaan osallistumiseen myös muuten yhteiskunnassa. Musiikkitapahtumissa vapaaehtoiset tapaavat erilaisia ihmisiä. Kun erilaiset ryhmät, esimerkiksi nuoret ja erilaiset vähemmistöt kuten vaikkapa vammaiset osallistuvat yhdessä vapaaehtoistoimintaan, paranee kaikkien tapahtuman tekijöiden, osallistujien ja vapaaehtoisten ymmärrys monimuotoisuudesta ja erilaisista tapahtumista. Osallistuminen vapaaehtoisena musiikkitapahtumien järjestelyihin tarjoaa sellaisen yhteisöllisyyden kokemuksen, jota arjessa ei muutoin välttämättä saavuta”, kuvailee LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Kuva: Filip Starý Unsplash

Lisätiedot:
Jenna Lahtinen
LiveFIN ry, toiminnanjohtaja
jenna.lahtinen@livefin.fi
+358 50 376 3767

Susanna Hulkkonen
LiveFIN ry, viestintäpäällikkö
susanna.hulkkonen@livefin.fi
+358 50 911 6570

Lisätietoja toimialatutkimuksesta:
Elävän musiikin vapaan kentän toimialatutkimus 2022
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi

Hallituksen linjaamaa pääsylippujen arvonlisäveron korotusta  kymmenestä neljääntoista prosenttiin on kaavailtu alkavaksi vuoden 2025 alusta tai mahdollisesti jo aiemmin. Elävän musiikin alan yritysten tulee pystyä ennakoimaan liiketoimintaansa ja sen verotusta riittävällä aikajänteellä. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFINin mukaan korotus voi heikentää musiikkitapahtumien kysyntää, kun korotus siirtyy pääsylippujen hintoihin. LiveFIN huomauttaa myös, että musiikkitapahtumien verotusta kiristetään pääsylippujen muodossa yleisen verokannan korotuksia tiukemmin.

Päätös pääsylippujen arvonlisäveron korotuksesta kymmenestä neljääntoista prosenttiin asettaa uusia taloudellisia haasteita alalle, joka vasta vuonna 2023 pääsi tekemään ensimmäisen täyden toimintavuotensa koronan jälkeen. Kehysriihessä tehty päätös yleisen arvonlisäverokannan korotuksesta heikentää myös musiikkitapahtumien kävijöiden ostovoimaa. LiveFIN huomauttaa, että musiikkitapahtumien pääsylippujen verotusta kiristetään suhteessa yleistä verokantaa tiukemmin.

”Pääsylippujen veronkorotus lähettää valitettavan vahvan viestin siitä, että musiikkitapahtumien asemaa elinkeinona ei lainkaan ymmärretä. Veronkorotus syö pandemiasta toipuvan elävän musiikin alan kasvun eväät. Se heikentää musiikkitapahtumien kysyntää ja tapahtumapaikkojen alueellista vaikuttavuutta. Se osuu pääsylippujen ostajien lompakkoon ja kysynnän heikentyessä myös tapahtumien oheispalveluihin: matkailuun, majoituspalveluihin ja ravintoloihin”, sanoo LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Elävän musiikin ala on huolestunut kehysriihen viestistä, että veronkorotukset saattavat astua voimaan jo tämän vuoden kuluessa. Elävän musiikin pääsylippuja myydään vuodeksikin eteenpäin, joten epämääräinen tieto alv-kannan muutoksista vain kuukausia ennen korotusta on kohtuuton. Alan yritysten tulee pystyä ennakoimaan liiketoimintaansa oleellisesti vaikuttavaa lippujen verotusta. Elävän musiikin alan tuloista noin puolet muodostuu pääsylipuista.

Keikkakävijä maksaa hinnan hallituksen päätöksestä

Jos pääsylippujen arvonlisäveroa korotetaan, musiikkitapahtumien järjestäjien on tehtävä päätöksiä siitä, miten muutos käytännössä toteutetaan. Pääsylippujen arvonlisäveron korotus voi aiheuttaa monenlaisia 
paineita tapahtumajärjestäjille, eikä neljän prosenttiyksikön korotus ole koronapandemian tappioista elpyvälle alalle helppo kohdattava. 

“Jos veronkorotus siirretään suoraan lipun hintoihin, keikkakävijä maksaa hinnan hallituksen huonosta päätöksestä. Ala painii jo valmiiksi kohonneiden lipun hintojen kanssa ja asiakkaiden ostovoima on  koetuksella vaativassa taloustilanteessa. Esimerkiksi keikkapaikkojen vakikävijöille lippuhintojen nousu voi tuntua lompakossa jo merkittävästi. Vakikävijöiden merkitys vaikkapa pienten kaupunkien keikkapaikoille on puolestaan elintärkeä”, sanoo LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

LiveFIN edustaa elävän musiikin alan toimijoita laajasti, esimerkiksi niin tapahtumajärjestäjiä kuin myös keikkamyyjiä. Niinpä järjestölle on tärkeää etsiä ratkaisuja, jotka ottavat huomioon koko elävän musiikin ekosysteemin elinvoiman ja kannattavuuden. 

“Alan toimijat joutuvat ratkomaan vaikeita kysymyksiä, kuinka arvonlisäveron korotus vaikuttaisi omaan toimintaan. Kuinka paljon lipun hintoja on mahdollista enää korottaa ja vaikuttaako veronkorotus esimerkiksi artistien palkkioihin? Myös yleisen arvonlisäverokannan korotus vaikuttaa asiakkaiden ostovoimaan. Korotusten vaikutusten ymmärtäminen ja niiden tasapainottaminen on avainasemassa siinä, kuinka ala tästäkin takaiskusta selviää”, kuvailee Jenna Lahtinen.

LiveFIN esittää edelleen pääsylippujen veronkorotuksen perumista.

LiveFINin teettämä elävän musiikin toimialatutkimus 2022 vahvistaa, että musiikkitapahtumatoimiala kaipaa tukea koronan jälkimainingeissa. Elävän edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n mukaan esimerkiksi esitys pääsylippujen arvonlisäveron korotuksesta puolestaan lyö alaa juuri, kun se on päässyt toipumaan kohti kasvu-uraa.

LiveFIN ry keräsi touko-heinäkuussa 2023 elävän musiikin toimijoiden vuoden 2022 tunnuslukuja. Tutkimuksesta selviää, että koronan vaikutukset näkyivät alalla vielä vuonna 2022. LiveFINin teettämä elävän musiikin vapaan kentän toimialatutkimus kokoaa alan keskeiset tunnusluvut ja valottaa alan toimijoiden haasteita, tavoitteita ja tulevaisuuden näkymiä.

Ala kärsi yhä koronan jälkeisistä tappioista, mutta avustusten määrä oli pieni

Vuosi 2022 oli vielä osittain koronapandemian rajoitusten aikaa elävän musiikin alalle. Kaikki rajoitukset poistuivat kesään 2022 mennessä, mutta ihmiset olivat pitkään rajoitusten päättymisen jälkeenkin vielä arkoja lähtemään keikoille tai konserttiin. Vaikka ala kärsi yhä koronan jälkeisistä tappioista, avustusten osuus oli erittäin pieni, esimerkiksi keikkapaikkojen tuloista vain 5 prosenttia. Suurimmat tulot sekä keikkapaikoilla että festivaaleilla tulivat lipunmyynnistä ja seuraavaksi tärkein tulonlähde oli ruoka ja juoma. Ohjelmakulut muodostivat suurimman prosenttiosuuden kuluista.

Tutkimuksessa on huomionarvoista, että vuonna 2022 festivaaleja järjestettiin enemmän kuin ennen koronaa. Ihmiset ostivat kuitenkin lippunsa koronakokemusten jälkeen entistä myöhemmin. Kaikki tämä johti siihen, että festivaaleja myös peruttiin ennätysmäärä: osa alkuvuodesta koronarajoitusten takia, mutta suurin syy peruutuksiin oli heikko ennakkomyynti. Myös uusia festivaaleja syntyi ennätysmäärä. Festivaalikentän ylitarjonta johti lopulta myös neljän festivaalijärjestäjän konkurssiin.

Alan toimijat uskovat, että vahvat ja vakiintuneet toimijat pärjäävät tulevaisuudessa

Keikkapaikkojen kyselyssä viiden vuoden tähtäimellä kentän uskottiin pysyvän pitkälti ennallaan, vaikkakin osan toimijoista uskotaan lopettavan ja uusia tulevan tilalle. Kentän toivottiin kuitenkin monipuolistuvan. Keskittymisen uskotaan jatkuvan ja suurille sekä perinteisille keikkapaikoille povataan menestystä. Pienten keikkapaikkojen tulevaisuudesta sen sijaan oltiin huolissaan.

Myös festivaalikyselyn vastaajat näkivät, että Suomen festivaalikentän viiden vuoden päästä keskeisimpiä näkymiä ovat alan keskittyminen, kansainvälisten toimijoiden lisääntyminen sekä vahvojen ja vakiintuneiden, mutta myös myös pienten ja erottuvien festivaalien pärjääminen. Näiden lisäksi genrefestivaalien määrän uskottiin kasvavan, vaikka kilpailu lisääntyykin.

Pääsylippujen arvonlisäveron korotusaikeet huolettaa elävän musiikin alan toimijoita

Keikkapaikkojen ja festivaalien kyselyissä suurimpana haasteena nähtiin hintojen nousu: kulut nousevat, pääsylippujen arvonlisävero nousee ja lippujen hinnat nousevat. Vastaajia mietitytti, riittääkö tämän seurauksena yleisöä. Rahoituksen väheneminen nähtiin niin ikään suurena riskinä – jopa niin suurena, että kuntien pelätään lakkauttavan konsertti- ja kulttuuritaloja. Osa vastaajista, kuten myös LiveFIN, on erityisen huolissaan hallituksen kulttuuriin kohdistuvista leikkauksista sekä kaavaillusta pääsylippujen arvonlisäveron korotuksesta.

“Musiikkitapahtumien järjestäjät alkavat toipua koronavuosien toimintakielloista. Elävän musiikin ala ei nyt kaipaa sen kasvua ja kannattavuutta heikentäviä päätöksiä, vaan toimenpiteitä, jotka takaavat kasvun myös jatkossa. Pääsylippujen arvonlisäveron korotus olisi kova isku alan toimijoille. Musiikkitapahtumien kulujen nousu on ollut erityisen voimakasta pandemian jälkeen. Tämä vaikuttaa elävän musiikin alan toiminnan kannattavuuteen, sillä lipunhintojakin voidaan korottaa vain maltillisesti”, kiteyttää elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Tutustu tarkemmin toimialatutkimukseen täällä!

Lisätiedot:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi  

Jenna Lahtinen
LiveFIN ry, toiminnanjohtaja
jenna.lahtinen@livefin.fi
+358 50 376 3767

Alkuperäinen kuva: Dan Gold / Unsplash

Eduskunta käsittelee ensi syksynä kulttuuripoliittista selontekoa, jota valmistellaan kiivaasti parhaillaan. Elävän musiikin edunvalvojalle selontekotyö on mahdollisuus tuoda livealan ääni kulttuuripoliittiseen keskusteluun tavalla, jolla se kenties aiemmin ei ole tullut kuulluksi. LiveFINin toiminannanjohtaja Jenna Lahtinen avaa elävän musiikin alan hahmottelemaa tulevaisuuskuvaa.

Tulevaisuudessa musiikkitapahtumat ovat elinvoimainen elinkeino ja se ei asetu esteeksi julkiselle rahoitukselle

Kulttuuripoliittisen selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen Suomessa, yli vaihtuvien hallituskausien. Selontekotyön näkökulmia ovat muun muassa kulttuurin rahoituksen ja rakenteiden tarkastelu.

LiveFIN ry:n ja elävän musiikin alan selontekotyön tavoitteet liittyvät luonnollisesti ensimmäisenä rahoitukseen. Alan tulevaisuuskuvassa musiikkitapahtumat ovat elinvoimainen elinkeino ja se ei asetu esteeksi julkiselle rahoitukselle. Elinvoimaisuudesta ja toiminnan kannattavuudesta ei rangaista julkisen rahoituksen jakoperusteissa. Koko kulttuurin julkinen rahoitus vahvistuu ja sen jakoperusteet muuttuvat kentän mukana.

Tulevaisuudessa kulttuurin tuista vähintään kolmannes myönnetään uusille avauksille ja tuoreille tekijöille. Tuessa voidaan huomioida myös jo vakiintuneiden toimijoiden uudet toimintamallit. Uusia ideoita ja kokeiluja tuetaan muutaman vuoden ajan starttirahan tapaisella järjestelmällä, minkä jälkeen toimijalla itsellään on mahdollisuus arvioida toimintansa elinkelpoisuutta ja jatkaa toimintaansa omaehtoisesti.

Kulttuurin tuet kannustavat yhteistyöhön. Erityisesti eri kulttuurin lajien ja toimialojen väliset yhteistyöt, jotka lisäävät resurssiviisautta ja tiivistävät tekemisen hallinnollista tehokkuutta ovat etusijalla julkisen rahoituksen saajina. Julkinen rahoituskaan ei pysy omassa poterossaan, vaan vaan mahdollisuudet ministeriöiden väliseen yhteistyöhön on otettu täysimääräisesti käyttöön. Niin kutsuttuja väliinputoajia ei ole.

Musiikkitapahtumien ja viranomaisten yhteistyö on tulevaisuudessa mutkatonta

Tärkeä tulevaisuuskuva on niin ikään tapahtumien hallintoon ja sääntelyyn liittyvät tavoitteet. Tulevaisuudessa musiikkitapahtumien ja viranomaisten yhteistyö on mutkatonta ja esteet sujuvien lupaprosessien tieltä on poistettu. Viranomaiset ymmärtävät laajasti musiikkitapahtumien järjestämisen ominaispiirteet ja niihin kohdistuva sääntely on tarkoituksenmukaista sekä turvallisuutta ja toiminnan sujuvuutta tosiasiallisesti edistävää.

Tapahtuma-ala ja musiikkitapahtumat sen osana tunnistetaan lainsäädännössä omana toimialana ja elinkeinona. Ammattimaista tapahtumajärjestämistä säädellään omalla lainsäädännöllä ja myös muualla lainsäädännössä ala ja sen erityispiirteet tunnistetaan. Uusi aluehallinto on keskittänyt palvelunsa siten, että musiikkitapahtumien järjestäjien kohtelu tapahtuu valtakunnallisesti yhteisten periaatteiden mukaisesti ja yhdenvertaisesti sekä asiantuntevasti tapahtumatoimijoita palvellen.

Elävän musiikin alan arvotyötä tuetaan saavutettavuuden ja kestävyyden saralla. Musiikin kansainvälisyyttä tuetaan myös livekentällä ja elävän musiikin tapahtumat tunnetaan Suomessa kansainvälisyyden alustoina, joista ei vientiä ja tuontia puutu. Musiikin kansainvälisyydellä edistetään kulttuurisen moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista Suomessa.

Tätä tulevaisuuskuvaa on hahmoteltu yhdessä elävän musiikin alan ammattilaisten ja LiveFIN ry:n hallituksen kanssa. Musiikkiala sai myös tärkeässä kohdassa äänensä kuuluviin, kun helmikuussa Seinäjoen MARS-tapahtumassa hahmoteltiin erityisesti elävän musiikin tulevaisuuden näkökulmia selontekotyöhön yhdessä Taiteen edistämiskeskuksen kanssa. Keskustelusta kuului monta tärkeää viestiä, ja näitä viestejä viedään nyt yhdessä eteenpäin rakentaen entistä vahvempaa ja toimintakykyisempää tulevaisuutta kulttuurille.

Tutustu LiveFINin ja elävän musiikin alan kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteisiin kokonaisuudessaan täällä.

Jenna Lahtinen, toiminnanjohtaja, LiveFIN ry

Alkuperäinen kuva: Alex Wong / Unsplash

LiveFINin mukaan tapahtuma-ala ja musiikkitapahtumat sen osana tulee tunnistaa lainsäädännössä omana toimialana ja elinkeinona.

LiveFIN on lausunut hallituksen esitykseen rakentamislain muuttamisesta. LiveFIN kiittää hallituksen esitystä tilapäisten tapahtumarakenteiden luvituksen osalta. LiveFINin mukaan tilapäisten tapahtumarakenteiden – esimerkiksi esiintymislavojen ja telttojen pystyttämistä ei ole tarkoituksenmukaista luvittaa rakentamisluvalla, koska tapahtumien järjestäminen ja pystyttäminen ei ole rakentamista, eivätkä tilapäiset tapahtumarakenteet olet rakennuslaissa tarkoitettuja rakenteita.

LiveFINin mukaan rakentamisen säädösten soveltaminen musiikkitapahtumien järjestämiseen on nykyisellään valitettavan epäjohdonmukaista ja viranomaisen tulkinnat ovat vaihdelleet alueellisesti ilman, että tulkinnan taustalla olevat lait ja säädökset ovat muuttuneet. On tärkeää, että lain tasolla määriteltäisiin rakenteiden tilapäisyys ja se, kuinka pitkäksi ajaksi pystytettävä rakenne katsotaan tilapäiseksi tapahtumarakenteeksi.

Tilapäisten tapahtumarakenteiden pystytys eroaa perinteisestä rakentamisesta monella tapaa. Rakentamislaki on valmisteltu lähtökohtaisesti tapahtumia pysyvämpien rakenteiden rakentamiseen. Musiikkitapahtumien pystytyksen prosessit – aikajänne, kustannukset ja lopputulokset ovat niin perustavanlaatuisella tavalla erilaisia kuin vaikkapa talon rakentamisen prosessit, että rakentamiseen liittyvän lainsäädännön soveltaminen sellaisenaan ei tosiasiallisesti edistä tapahtumien turvallisuutta.

Tapahtumajärjestäjien työn hallinnollisen taakan, lupaprosessien aiheuttamien aikatauluepävarmuuksien, kustannusten ja käytetyn työajan sekä koko elävän musiikin toimialan tulevaisuuden näkökulmista on tärkeää, että lain tasolla säädetään siitä, että tapahtumien pystytystä ei luviteta rakennusluvalla ja että toimintaan ei muutoinkaan sovelleta rakentamisen lainsäädäntöä ja asetuksia sellaisenaan.

Turvallisuutta musiikkitapahtumien pystytyksessä on mahdollista edistää soveltamalla mm. Työturvallisuuslain yhteisen työpaikan velvoitteita. Sen sijaan tapahtuma-alueen tai minkään sen osan käsittäminen yhteisenä rakennustyömaana ei edistä tapahtumien turvallisuutta oikeasuhtaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Aivan kuten rakennusalaa, myös tapahtuma-alaa on mahdollista lainsäädännön ja viranomaisen tulkinnan tasolla tarkastella sen omien erityispiirteiden kautta. Tapahtuma-ala ja musiikkitapahtumat sen osana tulee tunnistaa lainsäädännössä omana toimialana ja elinkeinona.

Lue koko lausunto täällä.

Alkuperäinen kuva: Jonathan Borba / Unsplash

Taiteen edistämiskeskus ja MARS kutsuvat kaikki musiikin ja musiikkitapahtumien ammattilaiset mukaan kulttuuripoliittiseen selontekotyöhön. Seinäjoen Rytmikorjaamolla 15.–16.2.2024 järjestettävän MARS-festivaalin puheohjelma tehdään vuonna 2024 ensimmäistä kertaa elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n kanssa.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjatun kulttuuripoliittisen selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Selonteossa linjataan keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Selonteossa esitettävän tulevaisuuskuvan ja tarvittavien toimenpiteiden perustana on taide- ja kulttuurialan tilannekuva sekä keskeiset toimintaympäristöä muuttavat tekijät. Kulttuuripoliittinen selonteko annetaan eduskunnalle syyskaudella 2024.

MARSissa on mahdollisuus osallistua kulttuuripoliittisen selonteon työstämiseen ja tuoda sen valmisteluun musiikkialan ääntä. Taiteen edistämiskeskuksen Salla Mistola ja Kaisa Rönkkö vetävät pyöreän pöydän keskustelua, jossa rakennetaan toimenpidesuunnitelmaa kohti elävän musiikin kukoistavaa ja kestävää 2040-lukua. Jaammeko kaikki samanlaisen tulevaisuuskuvan tai skenaariot siitä? Mikä on yhteinen tavoitetila ja lyhyen aikavälin tavoitteet siihen pääsemiseksi? Millaisia ratkaisuja, ensisijaisesti rahan ja rakenteiden suhteen, tarvitaan, jotta 2046 tulevaisuuskuva olisi ihanteellinen? Mitkä ovat ensisijaiset voitettavat taistelut?

Taiteen edistämiskeskus ja MARS kutsuvat kaikki musiikin ja musiikkitapahtumien ammattilaiset mukaan selontekotyöhön. Selonteon toimenpidesuunnitelmaa rakennetaan pyöreän pöydän keskustelussa torstaina 15.2.2024 kello 13.00-14.30 ja sen tuloksia esitellään MARS-lavalla perjantaina 16.2.2024. Osallistuminen pyöreän pöydän keskusteluun on mahdollista vain ennakkoilmoittautumisella 31. tammikuuta mennessä täällä. Paikkoja on rajoitetusti. Keskusteluun on mahdollista osallistua myös ilman MARS-rekisteröitymistä, mutta huomioithan, että pyöreän pöydän keskustelun tulosten esittely on osa MARS-seminaarin maksullista ohjelmaa.