Uutiset

Towards equality in the music sector

Towards equality in the music sector
by Heidi Horila

LINK TO FMQ

In many respects, Finland is held up as a paragon of equality. Yet even now in 2018 equality has not been fully attained in the music sector. There is a drive to level the playing field, using tools developed jointly by operators in the field.
A preliminary report on gender distribution in jobs and elected posts in the Finnish music sector from 2017, published by Music Finland, showed that in the Finnish music sector the majority of board members and senior managers in enterprises and NGOs are men. Women are in a minority in almost all areas; women outnumber men only among festival employees.

At the Music & Media event held one year ago, a decision was made to draft a set of six theses to foster equality and diversity. These are principles to which operators in the Finnish music sector may commit. By signing the theses, companies and organisations undertake to draw up an equality and non-discrimination plan and to comply with it, among others.

At the time of writing (September 2018), more than 100 Finnish organisations and companies have signed the theses.

 

CHANGE BEGINS WITH STRUCTURES AND ATTITUDES
One of the signatories to the equality theses is LiveFIN, a network for music events in Finland. LiveFIN is active in the field and is currently promoting and designing practical tools based on the theses. “The main thing is to start a discussion about the anomalies in the music sector, because above all this is about changing attitudes,” says Salla Vallius, executive director of LiveFIN.

Achieving equality is a long-haul campaign, and the first prerequisite for change is acknowledging that change is needed. This is a substantial challenge in and of itself, because the prevalent attitudes and practices in the sector have become established over a long period of time.

“There are people out there who refuse to see the problems inherent in the structures,” says Vallius with chagrin. One problem she mentions is that woman performers and other women employed in the music sector constantly have to deal with their professional competence being belittled. “Discrimination like this can be difficult to prove in practice.”

As a potential change agent, Vallius names booking practices. This summer, it was noted in the news that only one in nine performers at Finnish music festivals are women. Change and variety can be achieved in the range of performers by focusing more attention on whom to book. Club organisers and booking agents play a major role in this and have great responsibility.

“People shouldn’t be able to hide behind the claim that they cannot book woman performers because there are none available. We have to look beyond the major venues and ask where the performers are who are conspicuous by their absence from major events, and then make an effort to feature more of them.”

Salla Vallius. Photo: Jukka Vahter / Entertainment Business Arena

 

CUSTOMISED PLAN FOR EACH WORKPLACE
The unequal distribution of jobs in the music sector is not confined to the managerial level or to artist rosters; it is pervasive throughout the sector. The same is true of Finnish working life in general.

“There must be a collective will to achieve change. Otherwise it will not happen. But we don’t want to preach; we just want to remind people that when equality is served and more voices are heard, this will generate wellbeing in all areas of working life,” Vallius notes.

It is easy enough to sign the theses of equality, but what does complying with them mean in practice?

LiveFIN does not monitor how the principles are observed in each workplace or require reports to be submitted. The guidelines start with launching a discussion on equality in the workplace. “The goal is that as a result of this discussion the workplace community will draw up a feasible, customised equality programme that is mainstreamed in all areas of the workplace community,” says Vallius.

Another goal is to learn to identify harassment situations, for instance. This requires training and resources, and there are now plans to create a materials databank that can provide support in a variety of situations.

Vallius stresses that it is important for all parties to collaborate. “I believe that by doing things together and focusing on solidarity, we can achieve more than just by retreating into our respective cliques. Equality should be a shared goal, and we should all be able to enjoy it.”

DIVERSE, ACCESSIBLE AND PLURALIST MUSIC – SOME EXAMPLES FROM FINLAND
– Theses for promoting equality, non-discrimination and diversity in the music sector

– At Our Festival in 2017, all the performers were women. In an interview, artistic director Pekka Kuusisto said he wished though that this would not need to be singled out for attention in this day and age. “Equality has seeped into the DNA of Our Festival and is apparent in the festival content, although we don’t tout it in our press releases,” say the Kamus Quartet, currently artistically in charge of the festival.

– The performers invited to the FemFest festival in Turku in September 2018 were women, trans and non-binary persons, and men performing with them. “We want to provide a stage for performers who inhabit margins. We did not exclude any genres, and artists did not have to be well known or have published widely or have a ton of followers on Facebook to be accepted to perform,” says Tiina Käpylä, producer of the music programme at FemFest.

– Provinssirock, one of the largest rock events in Finland, declares on its website that it is 100% equal. The event has a zero tolerance policy regarding discrimination and harassment on the basis for instance of gender, ethnicity, skin colour or sexual orientation.

– The Ruisrock festival has committed to ten accessibility promises that it promises to improve continuously. It is also involved with the ‘Music Belongs to Everyone’ project, where materials to support communication are produced employing pictograms and simple language.

– At the Tampere Biennale 2018, nearly 45% of the works performed were composed by women.

– The Music & Media event requires that all its employees undertake to uphold the equality and non-discrimination principles of the event. These include safety, inclusiveness, gender sensitivity and accessibility. Everyone registering for the event must also commit to its values.

– In spring 2018, the Finnish Musicians’ Union conducted a survey among its members concerning sexual harassment in the music sector. The purpose was to explore how common sexual harassment is and what typical situations are like, and also to gain knowledge of how the matter is generally viewed in workplace communities in the sector. The survey revealed that sexual harassment and other discrimination are experienced the most in the music sector by women, young people and freelancers. The survey responses showed that there is a need for addressing harassment, and some concrete ideas on how to do this were also given.

– Resonaari is a music institute based in Helsinki that has brought an alternative approach to the Finnish music education system. It facilitates goal-oriented musical activities and vocational education in music for people excluded from ordinary music institutes.

– Mental Beauty Records (MBR) is an online community of music creators and performers, aimed at recovering mental health patients who are interested in making music.

– Pertti Kurikka (of the Pertti Kurikan Nimipäivät band) has founded a shop and gallery called Pertin Valinta in Helsinki. It has a selection of artworks, recordings and books by ‘outsider’ artists. Pertin Valinta also forms its own art community, ’an outsiders district of Helsinki’, organising art workshops and projects and bringing works by Finnish outsider artists to the attention of international audiences.

Discussion on equality in the music sector in Finland will continue at the Music & Media event in Tampere in 2018. The panel discussion and workshop to be held on 4 October will this time focus on how the Theses for promoting equality, non-discrimination and diversity in the music sector can be translated into practical action. A new questionnaire about equality in the music sector will also be presented at this event.

Translation: Jaakko Mäntyjärvi
Featured photo by Maarit Kytöharju / Our Festival: Maja S. K. Ratkje & Maija Tammi at Our Festival 2017.

Yhdistyksen syyskokous/ Föreningens höstmöte 5.10.2018

Arvoisa LiveFIN ry:n jäsen,
tervetuloa yhdistyksen syyskokoukseen perjantaina 5.10.2018  klo 12.30 alkaen ravintola Telakan toiseen kerrokseen Tampereelle (Tullikamarin aukio 3, 33100 Tampere). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat ja valitaan vuoden 2019 toiminnantarkastaja sekä hallitus.

Ennen kokouksen alkua ravintola Telakassa on mahdollista lounastaa omakustanteisesti ja kokouksen jälkeen jätetään aikaa yleiselle keskustelulle ja kuulumisten vaihdolle. Pidetään kokous tehokkaana ja kompaktina.

Aika ja Paikka:
Pe 5.10. klo 12.30 – 13.30
Ravintola Telakan yläkerta
Tullikamarin aukio 3, 33100 Tampere

ILMOITTAUDU KOKOUKSEEN ALLA OLEVAN LINKIN KAUTTA!!
https://goo.gl/forms/8pjq4E67UdBZZHwc2


Helsingissä 20.9.2018
LiveFIN ry:n hallituksen puolesta,
Salla Vallius
Toiminnanjohtaja
* * * * * * * * *

INBJUDAN TILL HÖSTMÖTE 
Ärande LiveFIN rf medlem, välkommen att delta i föreningens höstmöte fredag 5.10.2018! Mötet hålls i restaurang Telakkas andra våning i Tammerfors (Tullilamarin aukio 3, 33100 Tammerfors). Under mötets gång går vi igenom, samt väljer, verksamhetschef och styrelse inför året 2019.

 

Det finns möjlighet att äta lunch på egen bekostnad före mötet på restaurangen. Efter mötet finns det tid för öppen och allmän diskussion. Vi strävar efter ett effektivt möte.

 

Tid och plats: 
Fre 5.10 klo 12.30-13.30
Restaurang Telakkas övre våning
Tullilamarin aukio 3, 33100 Tammerfors
Mötet är på finska.

 

ANMÄL DIG TILL MÖTET GENOM LINKEN NEDANFÖR!
https://goo.gl/forms/8pjq4E67UdBZZHwc2

 

Helsingfors 20.9.2018,

För LiveFIN rf styrelse
Salla Vallius
Verksamhetsledare

Osallistu RFID-teknologia workshoppiin 4.10.

Workshop
RFID-teknologia vahvemmin osana tapahtumia tulevaisuudessa? -työpaja,
Torstai 4.10.2018 klo 18-19 @ Olympia-Kortteli, Tampere

RFID on teknologia, joka on ollut olemassa jo monta kymmentä vuotta. Kuitenkin sitä on alettu hyödyntää vasta viime vuosina suomalaisella tapahtumakentällä esim. Cashless -rannekkeiden muodossa. Kyseisellä teknologialla on kuitenkin mahdollisuuksia muotoutua muihinkin käyttötarkoituksiin eri venueilla ja tapahtumissa. Tämän työpajan tarkoituksena on syventyä RFID-maailmaan ja pohtia yhdessä miten tätä teknologiaa voisi hyödyntää tulevaisuudessa, ja millaisia mahdollisuuksia ja uhkia se tuo mukanaan.

Ota mukaan rento ja avoin asenne, sillä hulluimmista ideoista voi syntyä jotain uutta ja suurta!

Ilmoittaudu mukaan  mahd. pian lähettämällä sähköpostia osoitteeseen suviryynanen@gmail.com

 

Työpajan ohjaa Humanistisen Ammattikorkeakoulun kulttuurituottajaopiskelija Suvi Myllynen. Suvi tekee parhaillaan opinnäytetyötä, jossa hän tutkii RFID-teknologiaa ja mitä uutta se voisi tuoda suomalaiselle live-musiikin kentälle. Tämä työpaja on yksi osa hänen opinnäytetyötä varten tekemää tutkimusta.

Vastaa euroopanlaajuiseen live-alan kyselyyn!

Kysely elävän musiikin tapahtumapaikoille –  Data 2017 (Live DMA)

Tietoa Suomen elävän musiikin keikkasektorista

Suomi on ensimmäistä kertaa mukana kansainvälisessä Euroopan tasolta hallinnoidussa kyselyssä, mikä kerää vuosittain tietoa populaarin elävän musiikin tapahtumapaikoilta. Kysely on osoitettu musiikkivenueille ja siinä tarkastellaan vuotta 2017. Kyselyyn voivat vastata kaikki Suomessa sijaitsevat elävän musiikin tapahtumapaikat: rock-klubit, elävän musiikin ravintolat, keikkapaikat, konserttisalit, kulttuuritalot yms.  Saatujen vastausten perusteella saamme uutta tietoa Suomen livemusiikkikentän tilanteesta ja alan kehityksestä sekä pääsemme ensi kertaa vertailemaan maiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Tietoa kerätään 14 eri Euroopan maasta identtisellä kysymysrungolla.

Vastaamiseen menee noin 30 min ja avuksi tarvitset tiedot vuoden 2017 musiikkitapahtumatoiminnan tuloista ja kuluista, lipunmyynnistä, kävijämääristä, työntekijöistä ja vapaaehtoisista. Vastauksen käsitellään nimettömästi ja luottamuksellisesti. Tietoja ei luovuteta kolmansien osapuolien käyttöön.
Jotta saamme kattavan kuvan alamme tilanteesta, on erittäin tärkeää, että saamme riittävän määrän vastauksia.
Kiitos jo etukäteen!
Vastaathan syyskuun loppuun mennessä! 



LINKKI KYSELYYN:
https://goo.gl/forms/5hiYWAleIyWqwLim1
Tutkimuslinkkiä saa jakaa.




Lisätietoja:
LIVE DMA:n vastaava tutkimuskoordinaattori:
Arne Dee / arne@dee-music.com
www.live-dma.eu/survey-publications/

LiveFIN ry:
Salla Vallius / salla@livefin.fi
www.livefin.fi

Edes loppuunmyydyt illat eivät takaa liveklubien pärjäämistä

Tiketin tapahtumakoordinaattori Mikko Merimaa, LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Salla Vallius ja Livelaboratorio Oy:n toimitusjohtaja Tanja Douglass vahvistavat väitteen kuin yhdestä suusta: pienillä keikkapaikoilla ei ole helppoa.

 

Merimaa on kokenut asian hiljattain päättyneessä työssään turkulaisen Gong-klubin ohjelmapäällikkönä. Tupa oli monena iltana ääriään myöten täynnä, mutta tappiollinen toiminta pakotti silti laittamaan lapun luukulle.

 

Selviytymistaistelu ei ole alalla poikkeustilanne, päinvastoin.

– Klubit elävät koko ajan sellaisella pienellä riskillä, että ”kannattaako tää keikka vai eikö”. Joskus tulee sitten valitettavasti takkiin. Jos sitä jatkuu liian kauan, voidaan joutua lopettamaan tai ainakin miettimään konsepteja uusiksi, tapahtumapaikkojen etujärjestöä luotsaava Vallius kertoo.

 

Ahdingon syyt löytyvät usein kulurakenteesta.

 

LUE KOKO JUTTU YLEN NETTISIVUILTA
Juttu: Elina Äijö
Kuva: Joni Tammela

LIVETAPAHTUMAT PITÄVÄT LEIVÄSSÄ NIIN ARTISTIN KUIN TYÖNTEKIJÄT

Music Finland ja LiveFIN ry selvittivät keväällä 2018 elävän musiikin tapahtumapaikkojen, kuten rock-klubien ja kulttuuritalojen, sekä musiikkifestivaalien tulo- ja kuluvirtoja. Tutkimus osoitti muun muassa, että kirjo elävän musiikin kentän taloustilanteessa on suuri. Erikokoisten toimijoiden haitari on laaja ja liikevaihto heitteli 50 000 € – 4 milj. € välillä. Vain suurimmat toimijat pystyivät liiketaloudellisesti tuottamaan voittoa, kun taas pienimät toimijat eivät tuottaneet voittoa lainkaan ja keskikokoisillakin voittomarginaali oli pieni. Suurimmat kuluerät tapahtumapaikoilla ja festivaaleilla olivat kuitenkin jotakuinkin samat, ja ne muodostuivat artistipalkkioista, henkilöstöstä sekä festivaaleilla tapahtuman tilapäisestä infrasta ja ravintolamyynnin kuluista.

 

Tapahtumat ovat merkittävä osa artistien toimeentuloa ja samalla ne työllistävät suuren joukon kulttuurituotannonalan ammattilaisia. Tapahtumapaikat työllistivät keskimäärin kymmenisen vakituista työntekijää ja useita kymmeniä osa-aikaisia työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Festivaaleilla työskenteli keskimäärin 4 vakituista ja noin 100 osa-aikaista työntekijää. Poikkeuksena olivat pienemmät alueelliset festivaalit, joissa tapahtumaa tehtiin lähtökohtaisesti vapaaehtoispohjalta, joko avustuksien puuttuessa tai muusta syystä. Suuret festivaalit työllistivät osa-aikaisesti tai kausiluonteisesti useita satoja alihankkijoita, työntekijöitä ja vapaaehtoisia.

 

Niin pienten kuin suurten toimijoiden tulovirroissa korostuivat lipputulot. Tämä kertoo alan omaksutusta omavaraisuudesta, mutta myös paineesta estää lipunhintoja karkaamasta kuluttajien saavuttamattomiin kulujen ja kehityspaineiden kasvaessa vähäisesti tuetulla kulttuurin alalla. Suurilla ja keskikokoisilla elävän musiikin tapahtumatoimijoilla ravintolatoiminnalla oli iso merkitys tulonmuodostuksessa, kun taas pienten toimijoiden keskuudessa merkittävänä osana nähtiin toiminta-avustukset. Huomattavaa oli, että kotimaisen artistin keikkalipun keskiarvohinta 16,40 € on kirinyt lähelle ulkomaisen artistin keskiarvoa 19,90 €, eroa oli siis vain 3,50 €. Tämä kertonee kotimaisen musiikin arvostuksen kasvusta.

 

Kyselyyn vastasi 45 toimijaa ympäri Suomen, joista festivaaleja oli 27 ja tapahtumapaikkoja 18. Tämä vastaajien joukko, joka on vain osa alan toimijoista, ilmoitti järjestävänsä vuosittain yhteensä lähes 3000 tapahtumaa, joka tarkoittaa noin kahdeksaa tapahtumaa vuoden jokaiselle päivälle. Kyselyn tulokset kertovat, että elävän musiikin tapahtumatoimijat populaarimusiikin saralla ovat merkittävä toimija kulttuuripalveluiden tuotannossa tavoittaen laajan moninaisen yleisön.

 

Linkki Music Finlandin tutkimusartikkeliin:
https://musicfinland.fi/fi/tutkimukset/elaevaen-musiikin-talous-2018

(Kuva: Music Finland)

 

(Kuva: Music Finland)

EU:n uusi tietosuoja-asetus

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) sovelletaan 25.5.2018 alkaen. LiveFIN ry kerää yhteystietoja jäseneksi hyväksytyiltä tahoilta jäsenrekisteriin ja tiedotusta varten. Postituslistalta pystyy poistumaan itsenäisesti ja lisätietoja omista tiedoistaan saa osoitteesta info@livefin.fi. Samaisesta osoitteesta pystyy myös tekemään tietoihin muutoksia tai poistamaan tiedot rekisteristämme.

 

Jäseniltä keräämme:
– Yhdyshenkilön nimen, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron
– Varayhdyshenkilön nimen ja sähköpostiosoitteen.

 

Muilta tahoilta:
– Sähköpostiosoitteen.

 

Säilytämme tietoja niin kauan kuin ne ovat ajantasalla ja niitä on tarpeen säilyttää, tai LiveFIN ry:n toiminta jatkuu. Emme luovuta henkilötietoja kolmansille osapuolille.

LiveFIN ry:n tulevaisuuden suuntaviivat

Viime viikolla 8.5. järjestetyn Cre/A/ctivity -tilaisuuden tarkoituksena oli tehdä katsaus LiveFIN ry:n menneeseen puoleen vuoteen, tutustua alan tilanteeseen erilaisten toimijoiden näkökulmasta sekä pohtia yhdessä LiveFINin tulevaisuuden suuntaviivoja. Vieraanamme kävi myös Joppe Pihlgren Svensk Livestä.

Pohdimme tulevaisuutta Future Mapping -menetelmän avulla kahdessa eri ryhmässä. Alla esille nousseita teemoja, joihin LiveFIN toiminnassaan tulee puuttumaan.

JULKISHALLINTO/ LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Toimijat toivovat alamme näkökulmasta järkevää lainsäädäntöä
  • Toimijoiden epätasa-arvoiseen ja erilaiseen kohteluun kuntien tasolta tulee kiinnittää huomiota.
  • Talous- ja verotusasioihin ohjeistuksia
  • Festivaalituen ja muiden erilaisten tukimuotojen kehittäminen ja tarkastelu.

RAHOITUS

  • Vaikka kulttuurin rahoitukseen ei todennäköisesti ole tulossa kovia korotuksia lähitulevaisuudessa, nähdään kuitenkin tärkeäksi, että edustamaamme taiteen ja kulttuurin alaa rahoitetaan julkisesti. Kyseessä on olemassaoleva ja merkityksellinen taiteen ala, jonka ansaitsee arvostusta ja panostusta siinä missä muutkin taiteen alat.

NUORISO

  •  Kuinka nuoret tulevaisuudessa ja jo nyt tavoitetaan.
  • Kuinka saada alaikästen musiikkitapahtumat kannattaviksi markkinatalouden ristituulessa.

TASA-ARVO & YHDENVERTAISUUS

  • Artistien diversiteetti. Artistivalinnoissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että erilaiset artistit esim. sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta pääsevät esille.
  • Taloudellinen tasa-arvo. On vastuullamme huomioida, että eri taloudellisissa tilanteissa elävät ihmiset pääsevät osallistumaan musiikkitapahtumiin.
  • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioitava myös henkilökuntaa palkattaessa.

JATKUVA KEHITYS

  • Vastuullamme on kasvattaa uusia yleisöjä ja artisteja.
  • Kehittäminen tarvitsee resursseja.
    • Oman työn rytmitys –> työssäjaksaminen

TILASTOINTI

  • Tarvitsemme hyvät työkalut alamme tilastointia varten
  • Ainoastaan tiedolla voimme vaikuttaa päättäjiin
  • On hyvä osoittaa aalmma työllistävyys sekä maksamamme palkkioden summa mm. kotimaisille artisteille.

 

 

European Agenda for Music

Euroopan musiikkineuvosto julkaisi 21.3. Euroopan musiikkiohjelman (European Agenda for Music). Ohjelman tehtävänä on koota yhteen moninaisen musiikkialan erilaiset äänet sekä määritellä yhteinen visio ja strategia tulevaisuudelle. Vaikka näkökulmia on monia, on alalla silti yhteinen tavoite – menestyvä musiikkiala, jonka rooli on olennainen eurooppalaisessa maisemassa.

 

”We share one common goal: a thriving music sector that continues to play an essential role in the European landscape.”

 

Ohjelma pohjaustuu yhteiseen manifestiin, jota määrittelee 9 avainteemaa.

  • Koulutus ja musiikin saavutettavuus
  • Teknologia
  • Yhteistyö ja kumppanuus
  • Diversiteetti
  • Liikkuvuus
  • Disseminaatio
  • Yhteiskunnan muotoilu
  • Tunnustus
  • Tiedonkeräys ja analyysi

 

LiveFIN Live DMA:n jäseneksi

Maaliskuun 2018 lopulla LiveFIN ry hyväksyttiin 14. maana ja 18. jäsenenä Europan live-organisaatioiden kattojärjestön Live DMA:n jäseneksi.

”Live DMA – European Network for Music Venues & Festivals”

Live DMA on euroopanlaajuinen musiikkivenueiden ja festivaalien verkosto ja kattojärjestö. Organisaatio on EU komission alainen toimija, joka tuo esille populaarimusiikkia osana taiteen ja kulttuurin kenttää, parantaa toimintaedellytyksiä niin Euroopan tasolla kuin paikallisesti, kokoaa toimijat yhteen ja vahvistaa heidän osaamistaan sekä on mukana kehittämässä musiikkialalle suotuisaa lainsäädäntöä.

Lue lisää:
https://www.live-dma.eu/