Uutiset

Elävän musiikin yksityissektorin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry selvitti toimialatutkimuksessaan vapaan kentän venueiden eli klubien ja konserttisalien tunnuslukuja vuodelta 2020. Tutkimus käsittelee muun muassa elävän musiikin alan työllistämisvaikutuksia sekä taloustilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Koronan vaikutus tulevaisuudennäkymiin on ilmeinen – pitkittyneiden rajoitusten nähtiin vaikuttavan toiminnan mahdollisuuksiin ja heikon taloudellisen tilanteen kaventavan livemusiikkitarjonnan monipuolisuutta.

Ensimmäisen koronavuoden vaikutus näkyy toimialatutkimuksen tuloksissa selvästi. Tulot ja kävijämäärät romahtivat ensimmäisenä koronavuonna noin 70 %, vaikka maaliskuun 2020 alkuun asti tilanne olikin normaali. Vuodesta 2019 vuoteen 2020 klubien ja konserttisalien liikevaihto putosi 118 miljoonaa euroa ja keikoilta ja konserteista katosi 4 miljoonaa käyntiä. Keikat ja konserttiesitykset vähenivät 60 %. Virtuaalilähetykset paikkasivat tapahtumien määrää, mutta ne eivät tuoneet tuloja, sillä suurin osa katsojista haluaa seurata keikkastriimejä vain ilmaiseksi. 

Patoutunut kysyntä, pitkittyneet rajoitukset, kaventunut tarjonta ja kuluttajaluottamuksen palauttaminen ovat livealan näkemyksiä tulevasta 

40 % tutkimukseen vastaajista ei nähnyt tulevaisuudessa mitään positiivista. Tämä on huolestuttavaa, sillä aiemmissa kyselyissä vastaajat ovat olleet hyvinkin innostuneita tulevaisuudesta. Suurimmat odotukset kohdistuivat patoutuneeseen kysyntään, jonka uskottiin lisäävän – ainakin aluksi – elävän musiikin kulutusta, kunhan koronatilanne hellittää riittävästi.

Eniten oltiin huolissaan siitä, mitä asiakaskäyttäytymiselle tapahtuu jatkossa: miten ihmiset saadaan takaisin keikoille ja turvallisuudentunne palautettua? Koronarajoitusten kestosta oltiin niin ikään huolissaan. Koska vuosi 2020 oli taloudellisesti todella heikko, nähtiin uhkana se, että lähitulevaisuudessa taloudellisia riskejä on minimoitava.

”Tulevaisuudessa huolettaa tutkimuksestakin esiin noussut huomio siitä, että miten jo kohta kaksi vuotta jatkunut taloudellisesti vaikea tilanne vaikuttaa tarjonnan monimuotoisuuteen. Marginaalisemman musiikin tarjonta köyhtyy, kun taloudellisia riskejä ei ohjelmistovalinnoissa haluta ottaa. Se vaikuttaa myös siihen, että uudet tulokkaat eivät välttämättä pääse enää esiintymislavoille. Klubeilla ja keikkapaikoilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli tulevaisuuden tähtien esiinnousussa” kertoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
 
Vaikka yleisötilaisuuksien rajoituksista ollaankin pian pääsemässä, vaikuttavat viikoittain muuttuvat ravintolarajoitukset oleellisesti juuri livemusiikin vapaaseen kenttään, erityisesti klubeihin ja keikkapaikkoihin. Nämä toimijat eivät ole vielä vapautuneet sääntelyn piiristä. Vuoden 2021 osalta koko elävän musiikin yksityisen sektorin liikevaihtomenetys tulee olemaan arviolta 360 miljoonaa euroa. Luku pitää sisällään rytmimusiikkifestivaalit, venuet, tanssilavat, klassisen musiikin festivaalit ja suurkonsertit. Loppuvuoden ravintolarajoituksilla ja niiden purun aikataululla tulee olemaan oleellinen merkitys klubien ja keikkapaikkojen toiminnalle, taloudellisille menetyksille ja työllistämisen mahdollisuuksille. 
 

Koronatuet paikkasivat vaikeaa taloudellista tilannetta, mutta lähes puolet toimijoista jäi ilman

Valtion koronatuet paikkasivat taloudellisesti vaikeaa tilannetta vuonna 2020. Erilaisten tukien ansiosta työntekijöiden irtisanomisia voitiin pääosin välttää, mutta lomautuksia oli yli 310 henkilötyövuotta. Julkiset koronatuet painottuivat suuriin, vähintään miljoonan euron liikevaihdon omaaviin toimijoihin. 52 % vastaajista sai koronatukia eli lähes puolet myös jäi ilman tukia.

Tulojakauma muuttui vuodesta 2019 olennaisesti, kun lippu-, ruoka- ja juomatulot romahtivat. Tuloja kompensoitiin kuitenkin avustuksilla, joiden määrä nousi kahdesta prosentista 18 %:iin. 

Virtuaalilähetyksiä seurasi yli miljoona katsojaa – Oulun 45 Special keräsi ennätysyleisön

Korona-ajasta johtuen venueiden toimialatutkimuksessa kysyttiin ensimmäisen kerran tietoa myös virtuaalilähetyksistä. Noin puolet venueista teki vuoden 2020 aikana virtuaalilähetyksiä. Vastanneet venuet tekivät yli 200 esitystä, joissa oli lähes 600 esiintyjää. Ihmiset eivät ole kuitenkaan valmiita maksamaan virtuaalilähetysten seuraamisesta, sillä maksavia osallistujia oli alle 27 000, mutta ilmaisia taas lähes 700 000. Kun lukuja suhteutetaan koko Suomeen, voidaan arvioida, että koko Suomessa venuet tekivät vajaa 900 virtuaalilähetystä, joissa esiintyi lähes 2 300 artistia. Näitä seurasi maksua vastaan alle 90 000 ihmistä ja ilmaiseksi 1,3 miljoonaa.
 
Yksi tutkimukseen vastanneista venueista oli Oulun 45 Special, joka järjesti vuonna 2020 yksitoista virtuaalilähetystä. Näitä katseltiin yhteensä yli 600 000 kertaa, mikä on arvioilta yli kolmannes koko Suomen virtuaalikeikkojen katsojaluvuista. Katsojia oli yhteensä 27:stä eri maasta. 45 Specialin keikkatoiminnasta vastaava promoottori Roope Sulkala ei osannut odottaa näin suurta suosiota.

”En ajatellut sitä mitenkään kummemmin, kun oltiin ensimmäistä kertaa tällaista tekemässä. Ei ollut oikein vertailukohtia, mutta huomattiin kyllä heti, että katsojia riittää. Virtuaalikeikat taisivat tulla hyvään paikkaan ensimmäisen koronakevään lockdownin aikaan. Ajattelimme, että ne toisivat iloa ja yhdessäolon tunnetta sinne kotikatsomoihin ja toki oli kiva huomata, että niitä sitten katsottiin” kertoo Roope Sulkala. Sulkala arvioi, että hyvät yhteistyökumppanit ja tuotannon korkea laatu toivat virtuaalilähetyksille lisää katsojia.
 
”Ihmiset jaksoivat katsoa niitä, kun ne olivat niin hyvälaatuisia. Kiinnostusta varmaan lisäsi myös se, että ne olivat maksuttomia. Lisäksi niissä oli kotoisa ja rento ote. Niissä saattoi tapahtua ihan mitä sattuu, vähän niin kuin livetilanteessakin” analysoi Sulkala. 

LiveFIN ry:n venueiden toimialatutkimuksen tiedot kerättiin touko-kesäkuussa 2021. Vastanneita venueita oli 25, ja ne vastaavat 8 % koko Suomen elävää musiikkia tarjoavista keikka- ja konserttipaikoista. Tutkimuksen toteutti tutkija Maarit Kinnunen (YTT, FM). Venueiden toimialatutkimus on osa laajempaa tutkimusta, josta vastaa eurooppalainen elävän musiikin kattojärjestö Live DMA. LiveFIN ry on Live DMA:n jäsen.

Lisätietoja:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi

Venueiden toimialatutkimus 2020 ja koronan vaikutus elävän musiikin alaan
 

LiveFIN ry on tilannut opinnäytetyön, jonka tavoitteena on löytää toimintatapoja sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi elävän musiikin alalla. Työn tiimoilta tehdään nyt kyselytutkimusta, jolla kartoitetaan sosiaalisen kestävyyden nykytilaa ja kerätään yhteen hyviä käytänteitä. Kyselyyn voi osallistu 8.10.2021 asti.

Elävän musiikin ammattilainen, vastaa kyselyyn musiikkitapahtumien sosiaalisesta kestävyydestä! 

Kyselytutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa populaarimusiikkialan sosiaalisen kestävyyden nykytilaa sekä kerätä yhteen hyväksi havaittuja käytänteitä, joilla edistetään yhdenvertaisuutta ja vähennetään eriarvoisuutta alan yleisötilaisuuksissa.

Kyselytutkimus on suunnattu musiikkitilaisuuksien järjestämisen parissa työskenteleville (keikkapaikat, tapahtuma- ja konserttijärjestäjät, festivaalit sekä ohjelmisto- ja managerointitoimistot).  

Kyselytutkimuksen tilaaja on LiveFIN ry, ja sen toteuttaa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon opiskelija Viivi Rapo osana opinnäytetyötään. Opinnäytetyön tavoitteena on löytää konkreettisia toimintatapoja populaarimusiikkialan yleisötilaisuuksien sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi sekä tuottaa LiveFIN ry:lle aineistoa, jota yhdistys hyödyntää sosiaalisesti kestävän elävän musiikin alan kehittämisessä.

Kyselyyn vastaaminen kestää noin 15 minuuttia. Kyselytutkimus toteutetaan täysin anonyymisti. Kyselyyn voi vastata 8.10.2021 saakka. 

Linkki kyselyyn täällä!

LiveFIN ry on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon koskien uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelman ohjauskirjeluonnosta sekä riskipotentiaalin arviointimallia alueellisen ja paikallisen päätöksenteon tueksi. LiveFIN vastustaa lausuntopyynnössä esitettyä riskipotentiaalin arviointimallia ja peräänkuuluttaa taulukon taustatietojen läpinäkyvyyttä.

LiveFIN kannattaa hallituksen tavoitteita avata yhteiskunta, edistää sen avoinna pitämistä, tukea epidemian jälkihoitoa, talouden kasvuedellytyksiä ja jälleenrakennusta. Riittävän rokotekattavuuden (80%) määritelmä ja rajoitusten purkaminen sen saavuttamisen myötä ovat hyviä, konkreettisia askelmerkkejä elävän musiikin alalle kohti koronasta elpymistä. Tärkeää on myös epidemian alueellisista vaihekuvauksista luopuminen ja siirtyminen yhdenmukaiseen paikallistason toimintaan pohjautuvaan toimintamalliin. 

Sen sijaan LiveFIN ei kannata riskipotentiaalin arviointimallin käyttämistä tartuntatautilain jatkeena, sillä se mahdollistaa mielivaltaisen säätelyn ja rikkoo elävän musiikin vapaan kentän oikeutta työhön ja elinkeinoon.

Riskipotentiaalin arviointimallin ja THL:n valmisteleman riskipotentiaalin arviointitaulukon taustatietoja ei ole julkistettu, joten niiden tieteellistä perustaa ei voida arvioida. Julkisuudessa ei ole esitetty tietoja siitä, että tartuntaketjuja olisi jäljitetty juuri suuriin konserttitapahtumiin esimerkiksi kesän 2021 osalta. Päinvastoin esimerkiksi LiveFIN ry:n jäsenfestivaaleista useita järjestettiin tänä kesänä ilman yhtäkään tartuntatapausta. 

Arviointimalli määrittelee korkeariskiseksi ammattimaisen konserttijärjestämisen. Sen suosittamat rajoitukset kohdistuvat epäloogisesti vain ammattimaisesti elinkeinoaan harjoittaviin toimijoihin, joilla kuitenkin on toimintaedellytyksiä ja osaamista terveysturvalliseen järjestämiseen.  Arviointimalli esittää sellaisen musiikki- ja konserttitoiminnan, jossa ei ole määriteltyjä istumapaikkoja, vaarallisempana ja korkeariskisempänä, kuin minkään muun yhteiskunnan toiminnon (pl. taulukossa mainitun sisätilojen urheilutoiminnan). Se ei ota huomioon terveysviranomaisten kanssa yhteistyössä kehitettyjä terveysturvallisuustoimia ja olettaa, että konserttien järjestämisessä palattaisiin suoraan kriisiä edeltäviin toimintatapoihin.

 On ensiarvoisen tärkeää, että koronatodistuksen käyttöönottoa edistetään vaihtoehtona mahdollisille rajoituksille. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjeen perusteella viranomaisia kehotetaan myös 80 % rokotekattavuuden saavuttamisen jälkeenkin rajoittamaan yleisötilaisuuksia paikallisesti vakavissa erityistilanteissa. LiveFIN pitää merkittävänä riskinä sitä, että arviointimallista muodostuu sellainen vakiintunut työkalu, joka ohjaa suoraan ja yksioikoisesti alueellista päätöksentekoa konserttitoiminnan kieltämiseen. Tältä on mahdollista välttyä koronatodistuksen käyttöönotolla ja sillä, että esitettyä arviointimallia ei oteta osaksi sosiaali- ja terveysministeriön ohjausta.

LiveFIN ry:n lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle: Uudistettu hybridistrategian toimintasuunnitelma

Yli kaksikymmentä Tapahtumateollisuus ry:n jäsenjärjestöä ottaa yhdessä kantaa toimialan elpymisen puolesta. Koronakriisin myötä laajasti yhdistynyt toimiala vaatii hallitukselta nopeita toimia kaikkien ammattimaisesti järjestettyjen tapahtumien avaamiseksi ja tapahtumaliiketoiminnan elpymisen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Toimialan yhteinen tahto on rokotuskattavuuden noustessa luopua kaikista tapahtumiin kohdistuvista rajoituksista. Samalla toimiala katsoo, että tapahtumaliiketoiminnan vaatima ennakoitavuus ja asiakkaiden luottamuksen vahvistaminen edellyttävät työkaluja, joilla varaudutaan myös mahdollisiin uusiin epidemia-aaltoihin.

Koronapassi vahvistamaan asiakkaiden luottamusta, taloudellisia tukia jatkettava elpymisen vauhdittamiseksi

Toimiala vaatii, että turvavälisäädöksen poistaminen tartuntatautilaista tuodaan eduskunnan käsittelyyn välittömästi. Koronapassin kiireellistä valmistelua on jatkettava samanaikaisesti, jotta se voidaan ottaa käyttöön siinä tilanteessa, jos rajoituksia on pahenevan epidemiatilanteen vuoksi välttämätöntä asettaa. Toimiala katsoo, että koronapassia käyttävien tapahtumien tulee voida toimia ilman rajoituksia.

Tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminta on rajoitusten vuoksi yhä laajasti pysähdyksissä ja kannattavuus heikkoa. Taloudellisia tukia on tämän vuoksi jatkettava niin kauan kuin liiketoimintaan kohdistuu rajoituksia. Lisäksi pitkän kriisin jälkeen on toimialan yritysten liiketoiminnan uudelleen käynnistymistä tuettava edelleen epävakaana jatkuvassa tilanteessa.

Tapahtumateollisuuden toimialan yhteisenä tahtona on palauttaa myös tapahtumakävijöiden luottamus, joka on kärsinyt koronakriisin aikana osin aiheettomasti. Ammattimaisilla tapahtumajärjestäjillä on monipuoliset keinot ja kyky huolehtia asiakkaiden turvallisuudesta. Toimialalla on aina tehty päivittäistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja varauduttu kattavasti erilaisiin riskeihin. 

Kokonaisuutena 2,35 miljardin euron arvoinen toimiala tarjoaa työtä lähes 200 000 työntekijälle. Tapahtumilla on lisäksi laajoja aluetaloudellisia ja hyvinvointivaikutuksia. Julkisuudessa käyty keskustelu ja tapahtumia leimaavat huolimattomat kommentit aiheuttavat alan toimijoille suuria tappioita. Samaan aikaan kentältä ja päivittäisestä viranomaisyhteistyöstä kantautuva viesti on ollut pääosin positiivinen ja ammattimaisten tapahtumajärjestäjien vastuullisuutta kiittävä.

Tapahtumateollisuuden toimialajärjestöjen yhteinen julkilausuma:

• Päätöksentekijöiden on käsiteltävä tapahtumateollisuuden toimialaa kokonaisuutena ja pidettävä huolta koko toimialan kilpailukyvystä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. 

• Hallituksen ja kaikkien toimialaamme hallinnoivien ministeriöiden tulee käydä kanssamme aktiivista vuoropuhelua. Toimialaamme koskeva lainsäädäntö ja ratkaisut on valmisteltava yhteistyössä toimialan kattavan edustuksen kanssa. 

• Me olemme valmiita avaamaan tapahtumat vastuullisesti, asiakkaistamme huolehtien. Hallinnon on luotettava toimialan kykyyn soveltaa määräyksiä vastuullisesti. Liian yksityiskohtaisen ja toimintaa tarpeettomasti rajaavan sääntelyn on loputtava.

• Tartuntatautilaissa olevasta turvavälisäädöksestä on luovuttava välittömästi. Myös muu toimialaamme säätelevä lainsäädäntö on saatava kuntoon viipymättä.

• Koronapassiin liittyvä valmistelu ja päätöksenteko on toteutettava kiireellisesti. Koronapassi vahvistaa asiakkaiden luottamusta ja on valmis työkalu mahdollisia uusia epidemia-aaltoja varten. Meillä on tahtotila ottaa koronapassi käyttöön heti, kun tähän liittyvä lainsäädäntö on valmis.

• Toimialamme on edelleen kriisissä ja tarvitsee taloudellista tukea, jotta varmistetaan toimijoiden kyky käynnistää liiketoimintaa.

• Hallituksen ja viranomaisten on suojeltava toimialamme elinkeinonharjoittajien ja työntekijöiden perusoikeuksia. Päätöksenteon tulee olla oikea-aikaista ja ennakoitavaa. 

• Hallituksen on asetettava aikaraja sille, kun rajoituksista luovutaan kaikkien tapahtumien osalta.

Tapahtumateollisuus ry yhdessä toimialajärjestöjensä ja jäsenistönsä kanssa: 

AKK Sports Oy 
Jääkiekon SM-liiga Oy
Kirkkopalvelut ry
KULTA ry
LiveFIN ry
Manager’s Forum Finland ry
Messuliitto ry 
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry
Pirkanmaan Festivaalit ry
ProBasket Oy 
Pyro- ja ilotulitustaiteen edistämisyhteisö ry
Sponsorointi ja tapahtumat ry
Sulasol ry
Suomen Jääkiekkolitto ry
Suomen kulttuuritalot ry
Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry
Suomen Olympiakomitea ry
Suomen Palloliitto ry
Suomen Teatterit ry
Suomen Hippos ry
Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö ry

Valtionkonttorin myöntämän tapahtumatakuun hakuaika päättyy 31.8.2021 klo 16:15. Aiemmasta tiedosta poiketen myös venuet, joilla on säännöllistä konserttitoimintaa voivat hakeutua tapahtumatakuun piiriin. 

Tapahtumatakuun hakeminen myös klubi- ja konserttisalitoimintaan on mahdollista. Valtiokonttori tiedotti viime viikon lopulla, että tapahtumatakuulle on luotu kriteerit siitä, kelle takuu ei kuulu ja yksi näistä kriteereistä on se, että ”tapahtuman sisältö on kerrasta toiseen sama”. Näin ollen tapahtumatakuu onkin myös venueiden haettavissa ja haku päättyy tiistaina 31.8.2021 klo 16:15. 

Tapahtumatakuuta voi hakea tapahtumiin, jotka täyttävät seuraavat reunaehdot:

• Tapahtumatakuu koskee vähintään 200 hengen tapahtumaa, joka järjestetään viimeistään 7.12.2021.
• Takuuta voi hakea vakiintunut, ammattimainen tapahtumajärjestäjä.
• Tapahtumajärjestäjällä tulee olla Y-tunnus ja pysyvä organisaatio.
• Vuoden 2019 arvonlisäverollinen liikevaihto on ollut yli 150 000 euroa.
• Tyypillisesti vakiintuneella tapahtumajärjestäjällä on palkattua henkilöstöä mutta se voi olla myös yksinyrittäjä.

”Hakemuksia tarkastellaan aina tapauskohtaisesti. Tarkastelussa katsotaan myös sitä, miten järjestetty keikka eroaa klubin jatkuvasta ja ympärivuotisesta normaalista toiminnasta. Tähän voisi liittyä esimerkiksi joku erityisluontoinen seikka, joka erottaa sen perustoiminnasta. Tällainen seikka voisi olla esimerkiksi tapahtuman kalliimmat liput tai tapahtuman vaatimat erityisjärjestelyt tai investoinnit” viestitetään valtiokonttorista.

Korvauksien haku alkaa 15.9.2021, jos hakemus ensimmäisessä hakuvaiheessa hyväksytään.

Tarkemmat kriteerit ja hakuohjeet löytyvät valtiokonttorin sivuilta. Haku päättyy tiistaina 31.8.2021 klo 16:15!

Elävän musiikin edunvalvojat LiveFIN ja Suomen ohjelmatoimistot ja agentit vaativat hallituksen hybridistrategian päivitystyöltä ennakoitavuutta alan toimintaedellytyksiin. Kiristyneet rajoitukset ja alati muuttuvat viranomaisohjeistukset eivät ole enää ratkaisu, eivätkä mahdollista elinkeinotoiminnan harjoittamista kestävästi. Elävän musiikin edunvalvojat vaativat konkreettisia toimenpiteitä – koronapassin käyttöönoton kiirehtimistä ja kahden metrin turvaväleistä luopumista. Ala tarvitsee myös tietoa siitä, milloin rokotekattavuus on sillä tasolla, että rajoituksista luovutaan.

Elävän musiikin alalla on kuluneen kesän aikana järjestetty musiikkitapahtumia toimia hyvin rajoitetusti ja epävarmassa toimintaympäristössä. Jälleen kiristyneiden koronarajoitusten myötä ajautunut entistä ahtaammalle. Tapahtumia on toteutettu poikkeuksellisin järjestelyin, terveysturvallisuuteen panostaen ja usein hyvin äkillisiin viranomaisvaatimuksiin mukautuen. Useita loppukesän festivaaleja on jälleen jouduttu perumaan ja monien lähiviikkojen musiikkitapahtumien järjestämisen mahdollisuudet ovat hämärän peitossa. Syksyn toimintaympäristö näyttäytyy äärimmäisen epävarmana koko musiikkialalle, Lähes 1,5 vuotta jatkunut epävarmuus ja koronarajoitukset ovat ajaneet toimijat siihen pisteeseen, että taloudellista puskuria tai riskinottokykyä ei ole. Tämän vaikutus lomautuksiin, irtisanomisiin ja työllisyyden näkymiin on huolestuttava tällä erityisen työvoimavaltaisella alalla. LiveFIN ry:n tekemän arvion mukaan elävän musiikin alan liikevaihdosta menetetään kuluvana vuonna 2021 noin 80 % normaaliin toimintavuoteen verrattuna.

Kahden metrin turvaväleistä tulee luopua ja koronapassin valmistelua kiirehtiä

Elävän musiikin tapahtumat tarvitsevat uusia ratkaisuja. Alati muuttuvat rajoitukset ja viranomaistoiminnan sietämättömän lyhyt aikajänne eivät mahdollista alan selviytymistä toimintakykyisenä koronan neljännen aallon yli. Mediassa käydyn keskustelun mukaan tiukkojen rajoitusten aika on ohi myös useiden ministerien mielestä. Kahden metrin turvaväleistä luopumista tulee selvittää, kuten pääministerikin asiaa ehdotti. Elävän musiikin ala kannattaa kahden metrin turvavälin poistamista tartuntatautilaista ja muistuttaa hallitusta, että turvavälien poistamisen tulee olla yhdenvertainen tavoite kaikille esittävien taiteiden yleisöille. On kestämätöntä, että kulttuuri- ja tapahtuma-aloja säädellään turvavälien osalta tiukemmin, kuin muita elinkeinoaloja. Vastakkainasettelua myöskään eri taiteenlajien välille ei saa syntyä.

Nykyinen hybridistrategia ja epidemian tasojen määrittely ei vastaa tämän hetken tilannekuvaa. Hybridistrategia huomioi puutteellisesti rokotekattavuuden, eikä sen puitteissa ole riittävästi selvitetty konkreettisia työkaluja, joilla yhteiskunnan toiminta varmistettaisiin ja ovet pidettäisiin auki. Päivitetyn hybridistrategian tulee pitää sisällään tieto siitä, milloin rokotekattavuus on sillä tasolla, että rajoituksista voidaan luopua. Lisäksi koronapassin valmistelua ja käyttöönottoa tulee kiirehtiä osana strategista päivitystyötä.

Koronapassin valmistelun kiireellisyys on tärkeää, jotta elävän musiikin alalla on näkymä tulevaan ja työkaluja ovien aukipitämiseen myös oleellisesti muuttuvassa tai entisestään pitkittyvässä tautitilanteessa. Koronapassi mahdollistaisi taloudellisesti kannattavien ja entistä turvallisempien musiikkitapahtumien järjestämisen, myös yleisöjen näkökulmasta.

Hybridistrategian päivitystyössä tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että hallitus varmistaa alueellisen ohjauksen lainmukaisuuden ja samat pelisäännöt kaikille. Alueellisten viranomaisten ja virkamiesten keskenään ristiriistaiset toimintaohjeet ja velvoitteet eri alueiden toimijoille aiheuttavat mittavia vahinkoja koko toimialalle. Epäselvät ohjeet ja alueelta toiseen muuttuvat käytänteet vaikeuttavat paitsi musiikkitapahtumien järjestämistä, myös heikentävät asiakkaiden luottamusta tapahtumiin ja rajoitusten välttämättömyyteen. Ala ja yleisö kaipaa yhtenäisiä pelisääntöjä ja selkeää viranomaisviestintää.

Rajoitusten välttämättömyys on tarkastettava

Tapahtumien rajoitukset puuttuvat perusoikeuksiin, jolloin niiden tulee joka tilanteessa olla oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Alueellisten virkamiesten erilaiset velvoitteet eri tapahtumille eivät täytä välttämättömyyden ja yhdenvertaisuuden vaatimuksia. Tapahtumien rajoitukset puuttuvat myös suomalaisten oikeuksiin osallistua kulttuuritoimintaan ja näin ollen loukkaavat sivistyksellisiä ihmisoikeuksia.  

On tärkeää, että hallitus käy läpi tarkasti ja huolella rajoitusten välttämättömyysperiaatteiden toteutumisen ja yhdenvertaisuuden vaatimukset. On myös tärkeää, että hallitus suhtautuu alan konkreettisiin ehdotuksiin – koronapassiin ja esimerkiksi pikatestauksen mahdollisuuksiin vihdoin asiankuuluvalla vakavuudella ja ripeydellä. Myöskään taloudellisen tuen tarve ei ole kuluneen kesän aikana kadonnut. Epävarmassa ja alati muuttuvassa toimintaympäristössä elävän musiikin ala tarvitsee paitsi kustannustuen kaltaista taannehtivaa tukea, myös satsausta tulevaisuuden jälleenrakennustyöhön. Näillä konkreettisilla työkaluilla luodaan näkymiä alalle, joka on toiminut sijaiskärsijänä ja muuttuvien rajoitusten heittopussina aivan liian pitkään.

LiveFIN ry:n ja Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry:n toimenpide-ehdotus hallituksen hybridistrategian päivitystyöhön: Elävän musiikin ala ei kestä enää kiristyviä rajoituksia

Tapahtuma-ala pitää Etelä-Suomen aluehallintoviraston tekemien yleisötilaisuuksia koskevien päätöksien laillisuutta ja perusteluja kyseenalaisina. Moni tapahtuma-alan toimija on tekemässä valituksen päätöksistä hallinto-oikeuteen. Mukana on myös LiveFIN ry:n jäseniä.

Tapahtumateollisuus ry kertoo tiedotteessaan, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston 14.6.2021 ja 6.7.2021 tekemien yleisötilaisuuspäätösten laillisuus ja perustelut ovat vahvasti kyseenalaisia. Aluehallintovirasto on päätöksellään kumonnut tartuntatautilain nojalla asetetun vaatimuksen turvavälien pitämisestä, vaikka samaan aikaan se toisessa päätöksessään velvoittaa turvavälien säilyttämiseen. Elävän musiikin edunvalvoja LiveFIN yhtyy Tapahtumateollisuuden näkemykseen.
 
”Käsityksemme mukaan AVI on soveltanut tartuntatautilain 58 §:ää ilmeisen väärin. Jos turvavälin määräämiselle toisaalla tartuntatautilaissa edellytetty välttämättömyysedellytys ei täyty, ei sitä voida edellyttää myöskään toisaalla samassa laissa. Sama rajoitustoimi ei siis voi olla yhtä aikaa samaan epidemiologiseen tietoon perustuvan välttämättömyysarvion perusteella sekä välttämätön että ei-välttämätön”, sanoo Tapahtumateollisuus ry:n johtaja Maria Sahlstedt.
 
Tapahtumateollisuus ry kertoo tiedotteessaan katsovansa, että aluehallintoviraston päätökset rajoittavat suhteettomasti ja ilman perustuslaissa edellytettyä lakiperustaa yritysten perustuslaissa suojattua elinkeinovapautta. Päätöksistä on koko koronaepidemian ajan puuttunut tarkkarajaisuus ja ne rikkovat perusoikeusrajoitusten suhteellisuusvaatimusta.
 

Aluehallintoviraston päätökset huolestuttavat myös elävän musiikin alaa

Kyseenalaiset päätökset vaikuttavat erityisesti sisätiloissa järjestettäviin tilaisuuksiin. Elävän musiikin alaa huolettaa päätösten vaikutukset tulevan syksyyn, jolloin elävän musiikin tapahtumatoiminta siirtyy jälleen isolta osin sisätiloihin, klubeille ja konserttisaleihin.
 
”Päätösten oikeudellisen perustan tutkiminen on juuri nyt tärkeää, jotta elävän musiikin ala voi jatkossa luottaa siihen, että viranomaisten tekemät rajoitukset paitsi noudattavat lakia, ovat myös kohtuullisia ja aidosti tarpeellisia. Päätösten suhteettomuus ja tarkkarajaisuuden puute on huolestuttanut läpi koronapandemian”, kertoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
 
Tapahtuma-alan ja elävän musiikin edunvalvojat eivät myöskään pidä oikeudellisesti hyväksyttävänä, että valtioneuvoston hybridistrategiaan on sisällytetty sellaisia tapahtumaelinkeinoon kohdistuvia rajoitustoimia, joista eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan on säädettävä tarkasti laissa.
 
”Edellytämme myös käynnissä olevalta hybridistrategian päivitystyöltä ja Suomen hallitukselta, että vastaaviin epätäsmällisiin ja eri toimialoja epätasa-arvoisesti kohteleviin rajoituksiin ei enää sorruta”, peräänkuuluttaa Lahtinen.
 
Useat tapahtuma-alan yritykset ovat tekemässä valituksen yleisötilaisuuspäätöksistä hallinto-oikeuteen.


LiveFIN ry on tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö Tapahtumateollisuus ry:n jäsen.