Klubikulttuuri ei kannusta naisia soittamaan levyjä

Mistä johtuu, että suurin osa tapahtumissa ja klubeilla soittavista dj:istä on miespuolisia? Musiikkiala on perinteisesti miesvoittoinen sekä järjestäjien että esiintyjien osalta. Kyse on meihin varhain iskostetuneista asenteista, joiden kautta omaksumme tietynlaiset käyttäytymismallit ja sukupuoliroolit. Dj:nä toimiminen voidaan nähdä tekniikkaa vaativana maskuliinisena asiana, sillä se vaatii jonkin verran eri ohjelmien ja laitteiden ymmärrystä.

 

”Vaatimalla sukupuolivähemmistöjä esiintyjäkaartiin yleisö voi tehdä selväksi, minkälaisia arvoja klubien toivotaan noudattavan.”

 

Naispuoliset dj:t kokevat, että verrattuna heidän mieskollegoihinsa heidän täytyy nähdä kaksinkertainen vaiva menestyäkseen. Tämä johtuu siitä, että sekä yleisö että henkilökunta analysoivat heidän soittotekniikkaansa ja tyyliään analysoidaan paljon herkemmin kuin miesten. Tapahtumissa toimivat teknikot, kuten ääni- tai valomiehet, ovat saattaneet olla alalla pitkään ja tottua perinteisiin, jopa ”vanhoillisiin” rooleihin tapahtumaympäristössä. He, tai muu tapahtuman henkilökunta, eivät välttämättä ole tottuneet näkemään naisia soittamassa levyjä. Tämän vuoksi nais-dj:t joutuvat todistelemaan itseään ja kokemaan vähättelyä ja tytöttelyä sukupuolensa takia sekä useasti myös taistelemaan tasa-arvoisen palkan puolesta. Ennakkoluuloisia asenteita vallitsee myös asiakkaiden puolella. Naisia ei ole totuttu näkemään tapahtumassa tai klubilla soittamassa musiikkia, mikä saa yleisön kyseenalaistamaan naispuolisen dj:n kykyjä.

 

”Miesten keskuudessa usein voimissaan oleva ”hyvävelikerho” kannustaakin miespuolisia kavereita kokeilemaan soittamista matalalla kynnyksellä, kun taas maskuliiniseen tilaan saapuminen voi vaatia paljon rohkeutta naispuoliselta henkilöltä.”

 

Dj:t työskentelevät usein itseoppineina, eikä työlle ole juuri minkäänlaista koulutusta. Miesten keskuudessa usein voimissaan oleva ”hyvävelikerho” kannustaakin miespuolisia kavereita kokeilemaan soittamista matalalla kynnyksellä, kun taas maskuliiniseen tilaan saapuminen voi vaatia paljon rohkeutta naispuoliselta henkilöltä. Myös naiset tarvitsevat yhteisön, jolta saada tukea ja kannustusta. Mikäli tapahtumissa tai klubi-illoissa ei ole yhtäkään naista edustettuna, voi olla vaikea inspiroitua ja lähteä yksin yrittämään musiikillisen kokemuksen ja klubitunnelman luomista levyjä soittamalla.

 

Opinnäytetyön kartoituksessa selvisi, että kuukauden aikana viidellä eri klubilla esiintyneistä dj:istä naisia oli keskimäärin 17 % ja live-esiintyjistä 18,8 %. Asiakaskyselyn mukaan 60,6 % koki suomalaisen klubikulttuurin olevan miesvoittoinen, ja 40,4 % toivoi klubilla soittavien esiintyjien olevan tasapuolisesti kaikkia sukupuolia. 83 % ei välittänyt siitä, mitä sukupuolta esiintyjät ovat. Klubikulttuurin toivottiin muuttuvan yhdenvertaisempaan suuntaan, ja erityisesti lisää naispuolisia tekijöitä haluttiin nähdä jatkossa enemmän. Myös turvallisuus oli asiakkaille tärkeää, ja ahdisteluun toivottiin puututtavan entistä tehokkaammin. Tapahtumien tekijöiden ja asiakkaiden näkemykset suomalaisesta klubikulttuurista ovat melko samankaltaiset ja he jakavat samanlaiset arvot ja toiveet.

 

Sukupuolineutraalin taidekasvatuksen avulla näihin asenteisiin voidaan saada muutosta jo nuorella iällä. Tyttöjä ja poikia tulisi kasvattaa siten, että kaikesta saa olla kiinnostunut sukupuolesta huolimatta.  Roolimalleja täytyy olla kumpaakin sukupuolta, jotta lapsi tai nuori tietää, että hänkin voi ryhtyä ilman ennakkoluuloja alalle. Naisia tulisi kannustaa enemmän tekniseen tekemiseen kuten tässä tapauksessa levyjen soittamiseen.  Luodakseen turvallisen ja viihtyisän klubiympäristön järjestäjätahon täytyy tunnistaa kaikki mahdolliset uhat klubiympäristössä ja tehdä parhaansa niiden ennaltaehkäisemiseksi. Yhdenvertaisuutta voidaan edistää kaikenlaisessa tapahtumatuotannossa, kunhan sen perusteet vain ymmärretään.

 

Sekä promoottoreilla että klubikävijöillä on mahdollisuus vaikuttaa klubien sukupuolittuneisuuteen. Vaatimalla sukupuolivähemmistöjä esiintyjäkaartiin yleisö voi tehdä selväksi, minkälaisia arvoja klubien toivotaan noudattavan. Promoottori puolestaan voi aktiivisesti vaikuttaa omien tapahtumiensa sukupuolijakaumaan tasa-arvoisilla artistivalinnoilla. Sukupuolten välinen tasa-arvo täytyy näkyä aina ruohonjuuritasolta johtoportaaseen asti ja raha-asioista tulee keskustella avoimesti sukupuolten välisten tuloerojen tasaamiseksi.

 

Tämä artikkeli on tehty opinnäytetyön pohjalta. Opinnäytetyön otsikko on Sukupuoliroolit suomalaisessa klubikulttuurissa ja se on vapaasti luettavissa osoitteessa www.theseus.fi. Opinnäytetyön tilaajan toimi LiveFIN ry ja tutkimuksessa on haastateltu alan toimijoita ja kartoitettu ongelmaa myös työpajassa. Opinnäytetyön tekijä on työskennellyt useamman vuoden tuotantotehtävissä eri tapahtumissa pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä työn alla on muun muassa Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin jatkoklubit.

 

Aino Niemen opinnäytetyöhön voit tutustua tarkemmin täältä.

Processed with VSCO with 1 preset

2 comments on “Klubikulttuuri ei kannusta naisia soittamaan levyjä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *