Mitä on Suomen kesä ilman lavatansseja?

LiveFIN kartoitti tanssilavojen tilannetta Suomessa. Korona iski armotta myös suomalaisten juhannusperinteeseen.

Juhannusta vietettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti ilman lavatansseja. Koronaviruksen aiheuttamat rajoitteet veivät suomalaisilta tärkeän perinteen eikä viime viikonloppuna tanssittu juhannustansseja lainkaan maamme lähes kahdellasadalla aktiivisesti toimivalla tanssilavalla.

LiveFIN kartoitti tanssilavojen toimintaa kyselytutkimuksella. Suomen kaikista tanssilavoista 170 toimii aktiivisesti järjestäen yli 3 tilaisuutta vuosittain.  Tutkimuksen mukaan Suomessa järjestetään vuosittain tansseja noin 3 000 kertaa ja niissä esiintyy yli 2 000 esiintyjää. Vuodessa tanssilavoilla vierailee yhteensä noin 800 000 kävijää.

Tanssilavoista 20 prosenttia ovat yksityisten toimijoiden ja peräti 80 prosenttia yhdistyksien vetovastuulla. Tanssien taustalla on siis vahva talkootyön kulttuuri. Kyselytutkimuksen vastauksissa talkootyön myötä syntyneen yhteisöllisyyden merkitys korostuu tanssilavoilla:

”Tapahtumat ovat kulttuuritapahtumia, joissa musiikki, tanssiminen ja ihmisten kohtaaminen miellyttävässä ympäristössä ovat keskiössä. Tapahtuman ympärillä tapaavat tosiaan talkoolaiset, joille mahdollisuus olla osa merkittävää yhteisöä ja kohdata toisia ihmisiä on erityisen tärkeää.” (Toimialabarometri: Tanssilavat 2019)

Tanssilavojen kulttuurinen ja sosiaalinen vaikuttavuus on kiistaton. Lavat toimivat pääosin kesäisin paikkakunnilla, joilla ei ole juuri muuta musiikkitarjontaa. Koska tanssit ovat usein osa yhdistysten varainkeruuta, ne mahdollistavat muiden tapahtumien ja esimerkiksi liikuntatoiminnan tarjoamisen paikallisyhteisölle:

”Pystymme tukemaan lavalta saaduilla tuloilla alueen lasten ja nuorten urheilutoimintaa. Lapset voivat harrastaa vanhempien varallisuudesta riippumatta.” (Toimialabarometri: Tanssilavat 2019)

Tanssilavojen tulevaisuus on kuitenkin vaakalaudalla. Tanssien järjestäjät ja myös kävijät alkavat ikääntyä, eikä uusia sukupolvia ole syntynyt ylläpitämään tanssilavakulttuuria. Kesän tansseja dramaattisesti rajoittaneen koronaviruksen uskotaan vähentävän tanssijoiden ja tanssien järjestäjien määrää jatkossakin. Toiminnasta pelätään jäävän pois monia aktiivisia harrastajia, kun mahdollisuutta tanssiin ei tänä kesänä ole. Ikääntyvien tanssilavakiinteistöjen ylläpito on niin ikään yksi tulevaisuuden haasteista.

Lisätietoja:

Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi

One comment on “Mitä on Suomen kesä ilman lavatansseja?

  1. Terttu Mattila on

    Niinilahden lavalla tanssittiin myös Juhannuspäivänä, vakituinen pari oli kaikilla ja salin tanssijat pitivät itse omaehtoisesti muista rajoituksista kiinni! Hauskaa oli melkein sadan tanssijan kanssa!

Comments are closed.