Tekijä: LiveFIN

Esiinnyn edukseni -ohjeistus tarjoaa työkaluja turvallisemman musiikkialan edistämiseen

Musiikkiala on laatinut Esiinnyn edukseni – kaikille turvallinen musiikkiala -ohjeistuksen häirinnän, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kitkemiseksi alalta. Myös LiveFIN on ollut mukana tekemässä ohjeistusta.

esiinnynedukseni.fi

Esiinnyn edukseni – kaikille turvallinen musiikkiala -ohjeistus on työkalu, joka tarjoaa selkeät ohjeet turvallisemman tilan luomiseen sekä hyvän käytöksen mallit – alalla on nollatoleranssi kaikenlaiseen häirintään, syrjintään ja epäasialliseen kohteluun.

Esiinnyn edukseni -ohjeistuksen ovat yhdessä laatineet Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Music Finland, SOA – Suomen ohjelmatoimistot ja agentit, Suomen Sinfoniaorkesterit, LiveFIN, Teosto, Gramex, Musiikkikustantajat, Musiikkituottajat – IFPI Finland, Suomen Säveltäjät, Suomen kansallisooppera ja -baletti.

Ohjeistus on löydettävissä osoitteessa esiinnynedukseni.fi

Sivulle on koottu ohjeita, hyviä toimintamalleja ja hyödyllisiä linkkejä siihen, miten toimia, jos näkee tai kokee häirintää, syrjintää tai epäasiallista kohtelua alallamme. Ohjeiden avulla voi myös peilata omaa toimintaa – jos on itse syyllistynyt häirintään, syrjintään tai epäasialliseen kohteluun, ohjeistus tarjoaa tukea asioiden ratkaisuun ja uudelleen oppimiseen.

Ohjeistus on luettavissa sekä suomeksi että englanniksi.

Ohjeistuksen laatimisessa on myös ollut mukana Ekvalita sekä THL. Ohjeistusta koordinoi Muusikkojen liitto ja sen graafisen ilmeen on suunnitellut ja toteuttanut Tero Ahonen.

Lisätiedot:

Anna Dantchev
Yhteisökoordinaattori
Muusikkojen liitto
anna.dantchev@muusikkojenliitto.fi

Jenna Lahtinen
Toiminnanjohtaja
LiveFIN
jenna.lahtinen@livefin.fi

Festivaalikesä näyttää onnistuvan odotetusti muutamasta peruutuksesta huolimatta

“Liput liikkuvat hyvin ja tapahtumien järjestelyt etenevät suunnitellusti”, kerrotaan LiveFINistä. 
 

Kuva: Shutterstock

Julkisuudessa on viime päivinä käyty keskustelua kesän festivaalien vaikeasta tilanteesta, peruuntumisista ja heikosta lipunmyynnistä. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n jäsenfestivaalien tilanne on kuitenkin uutisoitua myönteisempi. Vakiintuneet festivaalitoimijat ja tarkasti profiloituvat uudet musiikkitapahtumat vaikuttavat lipunmyynnin valossa löytäneen yleisönsä. Myös vaihtoehtoisempaan musiikkiin keskittyvät tapahtumat ovat löytäneet paikkansa kesän festivaalikentältä. 

”LiveFINin jäsenfestivaalien keskuudessa ei mitään peruutusten aaltoa ole tiedossa. Liput liikkuvat hyvin ja tapahtumien järjestelyt etenevät suunnitellusti”, selventää tilannetta LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen

Uusia rytmimusiikkifestivaaleja on LiveFINin mukaan tulossa tälle kesälle ainakin 55 kappaletta. Näyttää vahvasti siltä, että koko vuoden osalta ylitetään vuoden 2019 kokonaismäärä, joka oli lähes 400 rytmimusiikkifestivaalin voimin ennätysvuosi.

Festivaalikentällä on kuitenkin joitakin aiemmilta vuosilta tuttuja festivaaleja, joita ei ruuhkaisena festivaalivuonna järjestetä lainkaan. ”Jotkin järjestäjistä odottavat markkinatilanteen tasoittumista ja väljempää toimintakenttää”, kertoo Lahtinen. 

Jos festivaaleja joudutaan perumaan, vaikuttaa se Lahtisen mukaan negatiivisesti paitsi järjestäjään, myös koko toimialaan, artisteihin ja alihankkijoihin. Peruutukset heikentävät tarpeettomasti festarikävijöiden uskoa tapahtumien toteutumiseen, vaikka järjestelyissä edetäänkin suurelta osin suunnitelmien mukaan.
 

LiveFINin jäsenfestivaalit odottavat kuitenkin kiireistä ja tapahtumien täyteistä kesää.


”Kaikkien tapahtumiemme järjestelyt ovat käynnissä ja edistyvät täyttä häkää. Eli kaikki tapahtumat toteutuvat suunnitellusti täysimääräisinä. Lippujen ennakkomyynti on myös sujunut odotusten mukaan”, kertoo muun muassa Rockfestia, Himos Juhannusta ja Tammerfestia järjestävän Nelonen Media Liven johtaja Anssi Nevalainen

”Sunborn Livellä on tulossa kaikkien aikojen ennätyskesä Turkuun! Viime vuonna haastavista koronaolosuhteista mallikkaasti selviytynyt Kesärauha järjestetään kesäkuussa ja jo nyt on selvää, että tulemme tekemään uuden kävijäennätyksen. Lisäksi Slipknotin tähdittämä elokuinen Knotfest kerää luultavasti koko kesän suurimman metallimuusikin yleisön Turkuun! Kannustamme kaikkia festarikävijöitä varmistamaan pikaisesti lippunsa kaikkiin tapahtumiin”, kannustaa Sunborn Liven promoottori Pietu Sepponen.

LiveFIN edustaa noin 70 elävän musiikin tapahtumajärjestäjää. Mukana on jäsenfestivaaleja kuten Provinssi, Ruisrock, Flow Festival, Ilosaarirock ja Tuska Festival ja konserttijärjestäjiä kuten Live Nation ja Warner Music Live. 

LiveFIN kerää elävän musiikin tilastoja toimialatutkimusta varten

LiveFIN on aloittanut vuotuiset toimialakyselyt festivaaleille ja elävän musiikin esityspaikoille. Kyselyillä kerätään toimialatietoa vuodesta 2021. Kyselyyn vastaaminen ei edellytä LiveFIN ry:n jäsenyyttä.

Kuva: Shutterstock

LiveFINin toimialatutkimus vuodesta 2021 on käynnistynyt. Festivaalien ja elävän musiikin esityspaikkojen kyselyt ovat auki maanantaihin 16.5.2022 saakka. Kyselyyn vastaaminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä ja LiveFIN toivottaakin tervetulleeksi mukaan kaikki elävän musiikin vapaan kentän tapahtumapaikat ja festivaalit vastaamaan kyselyyn.

Vastaaminen ja tilastotiedon kerääminen elävän musiikin alasta on tärkeää, ja erityisen tärkeää on tuoda näkyväksi koronavuosien vaikutukset. Kerätyn tilastotiedon avulla voidaan osoittaa alan ja toiminnan laajuutta, merkitystä ja vaikuttavuutta. Jokainen vastaajataho voi myös hyödyntää tietoa omassa viestintä- ja vaikuttamistyössään.

Tiedon puute on ollut yksi merkittävimmistä hidastajista elävän musiikin alan toimintaedellytysten kehittämistyössä. Tätä puutetta LiveFINin vuotuinen toimialatutkimus kyselyineen pyrkii korjaamaan. Tilastojen kansainvälinen näkökulma ja maiden välinen vertailtavuus antaa myös mielenkiintoista tietoa Suomen tilanteesta.

Toimialakyselyt löytyvät myös näiden linkkien takaa:
Festivaalit: link.webropol.com/s/festivaalit
Venuet: link.webropol.com/s/venuet

Yhdessä livenä – ystävänpäivän kunniaksi keikkapaikat tarjoavat kaksi lippua yhden hinnalla

Lähes kaksikymmentä kotimaista keikkapaikkaa käynnistää perjantaina 11.2.2022 Yhdessä livenä -kampanjan, joka tarjoaa kaksi keikkalippua yhden hinnalla valikoiduille kevään keikoille. Kampanja on käynnissä vielä ystävänpäivänä 14.2.2022 ja sillä halutaan juhlistaa paitsi ystävyyttä ja yhteisiä keikkakokemuksia, myös ensi viikolla tapahtuvaa yleisötapahtumien ja ravintoloiden rajoitusten purkua. 

Kuva: Jenna Haapaharju

”Tampere-talolle suunniteltu ystävänpäiväkampanja vähän paisui ja tosi moni keikkapaikka innostui tästä. Haluamme kampanjalla juhlistaa yhdessä sitä, että taas mennään!” intoilee Tampere-talon ohjelmapäällikkö Samppa Rinne.

”Tämä yhteinen kamppis oli loistava idea! Iloksemme saimme myös huomata, että artistitkin innostuivat ideasta. Meiltä Rytmikorjaamolta on kampanjassa mukana iltoja aina Antti Tuiskusta Swallow the Suniin,” iloitsee Seinäjoen Rytmikorjaamon markkinointipäällikkö Annukka Heinämäki.

”Lutakon kevään kalenterista mukana on yli 20 kotimaisten artistien keikkaa. Kaiken kansan tuntemia nimiä Vesalasta J.Karjalaiseen, indie-tähtiä Lasten Hautausmaasta Arppaan, nuoremman yleisön suosikkeja kuten ibe ja Mouhous sekä esimerkiksi Diabloa ja Stam1naa raskaamman musiikin ystäville,” kertoo kampanjaan valikoiduista keikoista Jyväskylän Tanssisali Lutakon promoottori Raine Pulkkinen

Tarkemmat tiedot kampanjalipuista keikkapaikkojen sivuilta, Tiketistä ja Lippupisteestä. Lippuja on myynnissä valikoiduille keikoille rajoitettu erä.

Mukana Yhdessä livenä –ystävänpäivän lippukampanjassa on mm. Helsingin TavastiaOn the Rocks, Bar Loose ja Kulttuuritehdas Korjaamo, Tampereen Tullikamarin Pakkahuone ja KlubiYo-talo ja Tampere-talo, Lahden Sibeliustalo ja Finlandia-klubiMöysän Musaklubi ja Ravintola Torvi, Espoon Kannusali, Turun Logomo ja Sunborn Live, Jyväskylän Tanssisali Lutakko, Kouvolan House Of Rock, Seinäjoen Rytmikorjaamo ja Joensuun Kerubi

Yhdessä livenä ystävänpäivän lippukampanjassa mukana olevat keikkapaikat ja konserttijärjestäjät ovat LiveFIN ry:n jäseniä. 

LiveFIN kritisoi koronarajoitusten perusteita – päätöksenteon tulee perustua läpinäkyvään tietoon

LiveFIN vastaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen viikonloppuna esittämään näkemykseen THL:n riskipotentiaalin arviointitaulukon käyttökelpoisuudesta. Ministeri Kurvinen mainitsee nimeltä LiveFINin jäsenistöstä Helsingin Tavastian ja Tampereen Pakkahuoneen, jotka ovat saaneet kiitosta hyvistä järjestelyistään kautta koko koronakriisin.

Kuva: Shutterstock

LiveFIN ja useat muut musiikkialan järjestöt esittivät viime viikolla toimenpidevaatimuksen musiikkitapahtumien rajoitusten purkamiseksi. Suomen hallitus vastasi vaatimukseen vetoamalla kiisteltyyn Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen riskipotentiaalin arviointitaulukkoon. Hallituksen päätös rajoitusten purkamisesta mukailee edelleen tuota taulukkoa, vaikka laajalti on todettu, että alun perinkin kiistanalaista analyysia ei ole päivitetty vastaamaan nykyistä omikron-muunnoksen aiheuttamaa tilannekuvaa.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen puolusti viikonloppuna MTV:n Uutisextrassa hallituksen linjaa ja sen taustalla vaikuttavaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen taulukkoa, jonka ministeri vakuutti perustuvan vankkaan asiantuntijatietoon. Kuitenkaan THL tai vaikkapa opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole tuonut taulukon taustoja julkisuuteen tai elävän musiikin toimijoiden nähtäville. THL on kuitenkin tuonut esille sen, että taulukon taustoista ei ole olemassa muistiota, josta sen tietopohja ja tausta-aineistot kävisivät tarkemmin ilmi.

”Livesektorin näkökulmasta THL:n taulukko vaikuttaisi perustuvan vain tietynlaisten kulttuuritapahtumien ja – instituutioiden erityispiirteiden tunnistamiseen. Siitä käy huolestuttavalla tavalla ilmi, että elävän musiikin ja musiikin vapaan kentän toimintaa ei vieläkään yhteiskunnassamme tunnusteta elinkeinoksi, jonka toimintaedellytykset tulisi taata. Vielä huolestuttavampaa on se, että alaa ei tunnista edes kulttuuriministerimme”, toteaa LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

LiveFIN on vaatinut taulukon tausta-aineiston julkituomista ja alaan kohdistuvien rajoitusten purkamista. Rajoitustoimien tulee olla ainoastaan välttämättömiä ja niiden tulee perustua aukottomaan näyttöön.

Myös Helsingin Tavastialla kyseenalaistetaan taulukon käyttö ja sen juridinen pitävyys.

”Ministeri Kurvinen mainitsee itsekin, että kulkutaudin hillitsemisessä päätökset pitää pohjata tutkittuun tieteelliseen tietoon eikä mututuntumaan. Jännityksellä odotamme tämän THL:n taulukon taustojen julkituomista”, sanoo Tavastian ohjelmavastaava Mikko Merimaa.

Tampereella sijaitseva Tullikamarin Klubi ja Pakkahuone ovat kautta koko koronakriisin, aina rajoitusten niin mahdollistaessa järjestäneet keikkoja ammattitaitoisesti ja yleisön hyvinvoinnin huomioiden.

”Olemme ylipäänsä saaneet paljon hyvää palautetta asiakkailta siitä, kuinka huolellisesti järjestelyt on toteutettu. Asiakkaat ovat kertoneet, että verrattuna moneen muuhun julkiseen tilaan Pakkahuoneelle on voinut tulla turvallisin mielin”, kertoo Tullikamarin ohjelmapäällikkö Janne Laurila.

LiveFIN vaatii, että THL:n taulukkoa ei enää tule käyttää päätöksenteon tai rajoitusten perusteena. Riskiarvioiden on perustuttava tutkittuun tietoon ja läpinäkyvään dataan. 

”Toimenpiteiden tulee perustua näyttöön, eikä näytösluontoisuuteen”, vaatii Lahtinen.

Musiikkialan toimenpidevaatimus päättäjille – musiikkitapahtumien rajoituksia on purettava välittömästi!


Musiikkialan järjestöt ovat allekirjoittaneet toimenpidevaatimuksen musiikkitapahtumiin kohdistuvien koronarajoitusten purkamisesta. Ala vaatii myös menetyksiin suhteutettuja koronatukia sekä niiden jakamista koko musiikin kentälle nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. Vaatimus sisältää myös aloitteen pitkän aikavälin toimenpidekokonaisuudesta, jolla musiikkiala saadaan takaisin koronaa edeltävälle kasvu-uralle. Toimenpidekokonaisuus on esitelty pääministerille viime joulukuussa.

Musiikkialan toimenpidevaatimus päättäjille:

1. MUSIIKKITAPAHTUMIEN RAJOITUKSIA PURETTAVA VÄLITTÖMÄSTI

Musiikkialaa ei saa enää rajoittaa tiukemmin kuin muuta yhteiskuntaa. Ei ole voitu osoittaa, että musiikkitapahtumien rajoituksilla olisi ollut merkittävää vaikutusta tartuntamääriin.

Musiikkitapahtumien rajoituksia on alettava purkaa välittömästi: asteittain ensin kaikenlaiset tapahtumatilat, joissa on mahdollista järjestää istumapaikat ja toimia terveysturvallisesti. Tällöin myös ravintolatoimintaa tulee voida jatkaa vähintään klo 23 asti. Helmikuun puoleen väliin mennessä rajoituksista on luovuttava kokonaan.

Jos koronapassin käyttöä jatketaan, sitä tulee käyttää ainoastaan välttämättömän ajan ja ainoastaan vaihtoehtona rajoituksille. THL:n riskipotentiaalitaulukkoa ei enää tule käyttää päätöksenteon tai rajoitusten perusteena. Riskiarvioiden on perustuttava tutkittuun tietoon ja läpinäkyvään dataan.

Jos rajoituksia tarvitaan uudelleen, niiden tulee olla tiukasti välttämättömyysperiaatteeseen perustuvia. Tällöin musiikkiala tarvitsee selkeät reunaehdot siitä, miten koronanhoidossa edetään ja millä perustein rajoitukset puretaan.

2. MENETYKSIIN SUHTEUTETTU TUKIMÄÄRÄ ON JAETTAVA NOPEASTI JA TARKOITUKSENMUKAISESTI

Musiikkialan tukia tulee jatkaa niin kauan kuin rajoitusten vaikutukset jatkuvat. Tukimekanismeja valmisteltaessa on hyödynnettävä alan omaa asiantuntemusta.

Tukien tulee olla riittäviä suhteessa menetyksiin ja ne tulee kohdentaa siten, että ne kattavat koko sen musiikkialan moninaisen kentän, joka on koronasta kärsinyt – ilman väliinputoajia.

3. SUOMALAINEN MUSIIKKIALA UUTEEN NOUSUUN

Korona pysäytti vahvalla kasvu-uralla olleen musiikkialan kehityksen. Ala on ollut yksi eniten koronasta kärsineistä toimialoista, mutta sillä on edelleen valtava potentiaali nousta merkittäväksi työllistäjäksi ja kasvu- ja vientialaksi.

Päättäjien, puolueiden ja eri hallinnonalojen on sitouduttava – yhteistyössä musiikkialan kanssa  – rakentamaan pitkän aikavälin toimenpideohjelma. Sen tulee sisältää toimenpiteet, jolla turvataan perustoiminnan edellytykset, työllisyys, alan kehittyminen ja kansainvälinen kasvu. Ala on jo joulukuussa esittänyt ehdotuksen toimenpiteistä pääministerille.

Helsingissä 25.1.2022

Music Finland
LiveFIN
Teosto
Gramex

Muusikkojen Liitto
Suomen Musiikkikustantajat
Suomen Musiikintekijät
Suomen Säveltäjät
Musiikkituottajat – IFPI Finland
IndieCo
Musiikin edistämissäätiö MES
Music Managers Forum Finland
SOA – Suomen ohjelmatoimistot ja agentit
Suomen musiikkineuvosto
Suomen Jazzliitto

LiveFIN selvitti elävän musiikin tilannekuvaa – kuluva vuosi on ratkaiseva alan tulevaisuudelle

LiveFIN vaatii tukea elävän musiikin alalle tilanteessa, jossa rajoituksilla estetään jälleen elinkeinonharjoittaminen. Alkanut vuosi on ratkaiseva koko alalle. Vallitseva sulkutilan kesto vaikuttaa alan elpymiseen ja näkymää tulevaan tarvitaan pian.

Kuva: Shutterstock

Elävän musiikin ala on parhaillaan jälleen toimintakiellossa. Vuoden vaihteen koronarajoitukset ja suositukset ovat kiristyneet niin, että edes koronapassin avulla tapahtumien järjestäminen ei ole mahdollista. Yleisötilaisuuksiin ja ravintolatoimintaan kohdistuvat rajoitukset ovat lamauttaneet elävän musiikin toimialan käytännössä kokonaan. Rajoitukset kohdistuvat kipeimmin paitsi vuodenvaihteessa sisätapahtumia järjestäviin klubeihin, keikkapaikkoihin ja konserttisaleihin, myös esiintyjiin ja niiden välittäjäportaaseen.

Huolta aiheuttaa myös toimialan tulevaisuus ja siihen liittyvä näköalattomuus. Tulevan kesän suuret musiikkitapahtumat ja festivaalit tarvitsevat selkeän käsityksen siitä, kuinka epidemiaa hoidetaan ja millaisin parametrein rajoituksia ryhdytään purkamaan sekä tietoa taloudellisesta vetoavusta. 

Rajoitustoimet synnyttävät tuen tarvetta koko elävän musiikin tapahtuma-alalle

Elävän musiikin edunvalvoja LiveFIN tuo esille koko elävän musiikin tapahtuma-alan: klubien, konserttisalien, festivaalien sekä elävän musiikin välittäjäportaan eli agenttien ja managerien tuen tarpeen tilanteessa, jossa elinkeinon harjoittaminen on estetty:

  • Opetus- ja kulttuuriministeriön suoraa tukea tarvitaan myös vuonna 2022. Tukea tarvitaan paitsi rajoitusten aiheuttamiin menetyksiin, myös toiminnan ylläpitämiseen ja työllistämiseen. Tulevien tapahtumien suunnittelun jatkaminen on epävarmassa tilanteessa toimialan elinehto ja sitä voidaan jatkaa vain pitämällä henkilökunta, myös freelancer-suhteiset ja alihankkijat töissä.
  • Tapahtumatakuuta tarvitaan elävän musiikin tapahtuma-alalle myös vuonna 2022. Tapahtumatakuu tarjoaa riskinhallinnan välineitä koronapandemiasta pahoin kärsineelle toimialalle ja mahdollistaa tulevien tapahtumien tekemisen rajoitusten suhteen epävarmassa tilanteessa. Tapahtumatakuun piiriin tulee lukea myös pienemmän liikevaihdon toimijat ja ympärivuotinen tapahtumatoiminta, esimerkiksi keikkapaikat, klubit ja konserttitalot. Niin kauan kuin koko toimialaa rajoitetaan samoilla rajoituksilla, on sitä myös tuettava tasa-arvoisesti. 
  • Kustannustuen kuudes kierros on tarpeellinen.
  • Elävän musiikin tapahtuma-ala tulee lukea sulkemiskorvauksen piiriin ja tuen tulee ulottua koko elävän musiikin ekosysteemiin ja niihin toimijoihin, joihin rajoitusten vaikutuksetkin ulottuvat: musiikkitapahtumien järjestäjiin, alihankintaketjuun, välittäjäportaaseen ja esiintyjiin.

Elävän musiikin ala tarvitsee näkymän tulevaan – taloudellista tukea ja tietoa koronarajoitusten purun parametreista sekä koronapassin käytön tulevaisuudesta. Tukea tarvitaan niin kauan, kun toimintaa rajoitetaan.

LiveFIN selvitti koronapandemian vaikutuksia elävän musiikin alaan

LiveFIN selvitti pitkittyneen ja kroonistuneen koronapandemian vaikutuksia elävän musiikin tapahtuma-alaan. Marraskuussa 2021 haastateltiin yhdeksää alan toimijaa, jotka edustivat laajasti LiveFINin jäsenpohjaa. Haastatteluun osallistui erikokoisten konserttijärjestäjien, festivaalien, klubien, konserttisalien ja ohjelmatoimistojen edustajia.

Tutkimushaastattelujen pohjalta voidaan todeta, että tulevaa kesää pidetään äärimmäisen tärkeänä etappina koko alalle. Jos festivaalit onnistuvat, se tulee heijastumaan positiivisesti myös ympärivuotiseen keikka- ja konserttitoimintaan. Ja päinvastoin: jos festivaalit peruuntuvat tai epäonnistuvat yleisötavoitteissaan, se heijastuu äärimmäisen negatiivisesti ja kohtalokkaastikin koko elävän musiikin alaan.

Ala vaatii pitkäjänteistä suunnittelua, mikä ei ole tällä hetkellä mahdollista. Hallituksen, asiantuntijoiden ja viranomaisten linjausten tulisi olla selkeämpiä ja ennakoitavissa, jotta tulevien musiikkitapahtumien järjestämisessä voitaisiin edetä. Erityisesti koronapassin käyttöön toivotaan selkeyttä.

Musiikkitapahtumien järjestäjät ovat huolissaan alan ammattilaisten selviytymisestä. Pandemiaan liittyneiden rajoitusten seurauksena osaava henkilökunta on katoamassa, kun alalla toimineita työntekijöitä on siirtynyt muihin töihin. Toimintaedellytykset on ajettu sille tasolle, että alalle ei kannata palata töihin, sillä uusi lomautus voi olla edessä koska tahansa.

Koronatuilla on ollut oleellinen merkitys alan työllisyystilanteeseen ja erityisesti irtisanomisilta on vältytty, vaikka lomautuksia on alalla ollut. Tukien avulla elävän musiikin esityspaikat, klubit ja konserttisalit ovat pystyneet ylläpitämään toimintavalmiutta, jolloin on voitu reagoida nopeasti muuttuviin määräyksiin ja käynnistää toiminta nopeasti heti, kun se on ollut mahdollista. Tukea rajoitusten aiheuttamiin menetyksiin ja akuuttiin kriisitilanteeseen tarvitaan jatkossakin, mutta vapaan kentän toiminnan jatkuvuutta on tuettava myös pitkällä aikavälillä. Elpyminen ja vaurioiden korjaaminen tulee kestämään vuosia. On myös huomioitava, että kaikki elävän musiikin yksityissektorin toimijat eivät ole saaneet tukia ja erityisesti uudet toimijat ovat olleet heikossa asemassa.

Lue lisää elävän musiikin alan tilannekuvasta täältä.

Rajoitukset osuvat kipeästi musiikkitapahtumiin – LiveFIN vaatii taloudellista tukea toiminnan ylläpitämiseen ja työllistämiseen

Hallituksen uudet koronarajoitukset lopettavat monien musiikkitapahtumien järjestämisen vuodenvaihteessa, jos aluehallintovirastojen päätökset noudattavat hallituksen linjaa. Elävän musiikin edunvalvoja LiveFIN ry toivoo vuodenvaihteen toimenpiteiden pelastavan ensi vuoden ennätyksellisen määrän keikkoja ja festivaaleja. Ilman rajoitusten aiheuttamien menetysten kompensointia se ei kuitenkaan ole mahdollista.

Kuva: Shutterstock

Hallitus on päätöksellään kiristänyt musiikkitapahtumiin kohdistuvia koronarajoituksia ja suosituksia siten, että edes koronapassin avulla tapahtumien järjestäminen ei ole mahdollista. Yleisötilaisuuksiin ja ravintolatoimintaan kohdistuvat rajoitukset lamauttavat jälleen elävän musiikin toimialan. Rajoitukset kohdistuvat kipeimmin paitsi vuodenvaihteessa sisätapahtumia järjestäviin klubeihin ja keikkapaikkoihin, myös esiintyjiin, ohjelmatoimistoihin ja koko elävän musiikin ekosysteemiin.

THL:n arviointitaulukon perusteita ei voida arvioida

Rajoitukset vaikeuttavat myös niiden konserttijärjestäjien toimintaedellytyksiä, jotka Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan ovat “vähäisen riskin” toimintaa. LiveFIN on jo aiemmin nostanut esiin sen seikan, että THL:n riskipotentiaalin arviointitaulukon taustatietoja ei ole julkistettu, eikä niiden tieteellistä perustaa näin ollen voida arvioida. 

Hallituksen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona 22.12.2021 kerrottiin, että tartuntatautilakiin kirjataan muutos, jolla THL:n taulukon määritelmän mukaan “kohtalaisen ja korkean riskin tilaisuuksia” ei voi järjestää edes koronapassin turvin tietyissä epidemian vaiheissa. LiveFIN peräänkuuluttaa THL:n taulukon tausta-aineiston julkituomista, mikäli taulukkoa tullaan käyttämään koronapassin kieltämisen perusteena. Koronapassi on ollut toimiva työkalu keikkojen ja konserttien järjestämiseen terveysturvallisesti ja taloudellisesti kannattavasti. Nyt ilman koronapassia elävän musiikin ala jää jälleen tyhjän päälle, vaille toiminnan mahdollistavia työkaluja. Rajoitusten aiheuttamat menetykset tulee kompensoida elävän musiikin toimialalle. 

Pelastaako toimenpiteet kaikkien aikojen tapahtumavuoden?

Alalla halutaan kuitenkin katsoa toiveikkaasti tulevaan. “Tulossa on kaikkien aikojen tapahtumavuosi! Keikkoja ja festivaaleja on suunnitteilla aivan ennätysmäärä. Toivotaan, että nyt tehdyt toimenpiteet pelastavat ensi vuoden ja musiikkitapahtumat pääsevät uudelleen käyntiin mahdollisimman pian” sanoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

LiveFINin mukaan toimiala tarvitsee kuitenkin taloudellista vetoapua ja kompensaatiota uusien rajoitusten aiheuttamiin menetyksiin. “Alan ammattilaisten iritisanomiset tai lomautukset eivät ole nyt vaihtoehto. Tulevan vuoden keikat ja festivaalit kaipaavat tekijöitään enemmän kuin koskaan ennen, ja koronan vaikutuksesta työvoimapula on jo nyt huutava. Olemassa olevista ammattilaisista pitää pystyä nyt pitämään kiinni, ja parhaiten se tapahtuu tarjoamalla heille työtä ja toimeentuloa” kertoo Lahtinen. 

Menetykset on kompensoitava ja olemassa olevia tukimalleja jatkettava ensi vuoteen

LiveFIN peräänkuuluttaa rajoitusten aiheuttamien menetysten kompensoimista ja  olemassa olevien koronatukimallien jatkamista ensi vuoteen. Kustannustuki, tapahtumatakuu ja kulttuuritapahtumien tuet ovat säilyttäneet elävän musiikin alan toimintakyvyn koronakriisin keskellä tähän asti ja tuen tarve jatkuu ensi vuoteen. Jos viranomainen toiminnallaan estää elinkeinon harjoittamisen, tulee sen aiheuttamat menetykset kompensoida. Tärkeää on, että toiminnan käynnissä pitämistä – ensi vuoden musiikkitapahtumien järjestämistä ja työllistämistä tuetaan.

Musiikkijärjestöjen ehdotukset pääministerille alan uudelleenrakennuksen toimenpiteiksi

Ryhmä musiikkialan järjestöjen edustajia vei selkeän neljän kohdan agendan musiikkialan hauraan tilanteen ratkaisemiseksi ja uudelleenrakentamisen vauhdittamiseksi pääministeri Sanna Marinille ja erityisavustaja Pirita Ruokoselle.

Musiikkialan järjestöjen edustajat Music Finlandista, Teostosta, Gramexista, Muusikkojen liitosta, Musiikintekijöistä, Suomen säveltäjistä, Musiikkineuvostosta ja LiveFINistä tapasivat pääministeri Sanna Marinia kuluvalla viikolla. Marin myönsi kulttuuribudjetin tulevaisuuden huolettavan häntä ja suhtautui positiivisesti musiikkialan tuomaan ehdotukseen parlamentaarisesti, musiikkialan yhteistyöllä valmisteltavasta toimenpideohjelmasta, jolla sekä pikaisesti että pitkäjänteisellä strategialla ratkaistaisiin musiikkialan monelle hallinnonalalle osuvia haasteita.

Musiikkialan tilanne koronapandemian aiheuttamien rajoitusten jälkeen on edelleen hyvin hauras. Alan arvo on laskenut koronapandemian vuoksi yhteensä 350 miljoonalla eurolla. Alan toimijoiden riskinottokyky on vähentynyt ja tulevaisuus on epävarma. Esimerkiksi elävän musiikin elpymisen arvioidaan vievän noin 3-5 vuotta, ja sektorilla on vaikutusta myös moniin muihin toimijoihin.

Koronatilanteen lisäksi musiikkialan tulevaisuutta varjostavat myös pitkäaikaiset kysymykset esimerkiksi kulttuuribudjetista sekä konkreettiset ongelmat itsensä työllistäjien sosiaali- ja työttömyysturvan kanssa. Akuutin uhan alan tulevaisuudelle aiheuttaa myös tekijänoikeuslain luonnos, joka on ristiriidassa tekijänoikeusdirektiivin kanssa ja vaatii korjauksia. Kaikkiaan alan arvostus ja luottamus päättäjiin on kokenut kolauksen korona-aikana.

Ongelmakohtien ratkaiseminen sekä elpymisen ja kasvun turvaaminen edellyttää pitkän tähtäimen monihallinnollista kulttuuripolitiikkaa, jonka valmistelussa ala on itse mukana. Riskien ottaminen vaatii luotettavaa näkymää tulevaisuuteen ja ennakoitavuutta. Tämä koskee toiminnan edellytyksiä sekä esimerkiksi koronarajoituksia. Alan toiminta tulee turvata nyt ja jatkossa, ruohonjuuritasolta ammattitaiteilijuuteen, musiikkiliiketoimintaan ja vientiin.


Musiikkialan ehdotukset alan elvytyksen ja uudelleenrakennuksen toimenpiteiksi:

1. Poikkihallinnollinen, ylihallituskautinen musiikkialan uudelleenrakennusohjelma, joka toteutetaan parlamentaarisella valmistelulla ja vahvalla yhteistyöllä musiikkialan toimijoiden kanssa

ONGELMAT:

Koronapandemian aiheuttamat taloudelliset menetykset erityisesti elävän musiikin sektorilla ja elävän musiikin viennissä ovat olleet mittavia. Edelleen alan taloudellinen tilanne on heikko, ja toiminnassa on varauduttava peruuntumisiin. Musiikkiviennin ydinalueiden arvo on laskenut, ja kansainvälinen toiminta vaikeutunut koronan takia. Koronapandemian aiheuttama työvoimapula haastaa musiikkialan kasvua ja elpymisen mahdollisuuksia. Luottamus päättäjiin on heikko ja tulevaisuuteen on vaikea luottaa.

Ongelmia tuottavat taloudelliset haasteet ja puutteelliset tulevaisuudennäkymät:

Musiikkiliiketoiminnalle ja elävälle musiikille tyypillisiä ovat pienet katteet ja markkinaehtoinen, suuren riskin toiminta, mihin koronan heikennyttämässä taloustilanteessa on huonot mahdollisuudet. Jos ennakoimattomat rajoitukset ja epävarma tilanne laskee tapahtumien kävijämääriä 20-30 prosentilla, tapahtumajärjestäjien riskinottokyky on koetuksella.

Musiikkiala on työvoimavaltainen ala, mutta koronatilanne on aiheuttanut työvoiman siirtymistä muille aloille ja aivovuotoa. Osaaminen sekä toiminnan ja tekemisen laatu on muutosvoima, joka voi palauttaa alan koronaa edeltävälle kasvu-uralle. Ydinosaamisen säilyminen alalla on siksi varmistettava ja työllistymistä alalla on tuettava.

Toimialalla on oltava selkeä näkymä tulevaan, jotta se pystyy ennakoimaan omaa toimintaansa, investoida sekä palkata ja kouluttaa työntekijöitä.

RATKAISUT:

Ratkaisut edellyttävät parlamentaarista valmistelua sekä ministeriöiden välistä yhteistyötä, jota tehdään tiiviissä yhteistyössä musiikkialan asiantuntijoiden kanssa. Musiikkialan elinkeinopoliittinen merkittävyys on nostettava sen kulttuurisen arvon rinnalle: musiikkiala tulee tunnistaa ja tunnustaa elinkeinona, jonka ekosysteemiin kuuluu myös merkittävää liiketoimintaa. Musiikkialan työllistämisvaikutus ulottuu laajalle musiikin ja tapahtuma-alan ekosysteemeihin.

Ehdotukset lyhyen tähtäimen ratkaisuiksi:

  • TEM:n ja OKM:n kautta yhteisöille ja yrityksille jaetut tuet toimivat tukimalleina myös jatkossa, kunhan kriteereitä päivitetään. Ala tarvitsee tukea niin kauan kuin alaan kohdistuu rajoituksia. Itsensä työllistäjät tarvitsevat tarkoituksenmukaisen kompensaatiomallisen tuen. Taiteen Edistämiskeskuksen marraskuussa avaama tukimuoto ei ole tarkoituksenmukainen.
  • Työllisyyden näkymiä on parannettava, jotta työvoiman saatavuuden haaste ratkaistaan. Työllistäminen, työnantajuuden tukeminen ja liiketoiminnan riskinotto tarvitsee tukea vielä silloinkin, kun toiminta sallitaan. Työn tekemistä on tuettava esimerkiksi seuraavin keinoin:

    1) Yrittäjien työmarkkinanatukea tulee jatkaa niin kauan kuin koronarajoitukset rajoittavat työntekoa.
    2) Palkkaamisen tukeminen, myös lyhyempiin, projektiluonteisiin työsuhteisiin- työntekijöiden aseman parantaminen
    3) Koulutuksen ja osaamisen tukeminen
    4) Sosiaaliturvan uudistaminen ja alalle tyypillisten, uuden työn muotojen tunnistaminen
    5) Lyhyellä aikavälillä olemassaolevia koronatukia (tapahtumatakuu, kustannustuki, suora tuki) jatkettava niin kauan kun akuutti kriisitilanne jatkuu
    6) Muun muassa Tapahtumateollisuus ry:n ehdottama starttituki tai tapahtumien takuutuen pohjalta rakennettu uratuen malli tulisi vakiinnuttaa käyttöön
  • Hallitusohjelman ”Luovan talouden tiekartta” -työhön on sisällytettävä musiikkialan ydintoiminnan hankkeita. Myös muita hallitusohjelman luovaan talouteen liittyviä tavoitteita, kuten minimikorvausten määrittelyä, tulee viedä maaliin yhdessä musiikkialan toimijoiden kanssa.
  • Luottamus alan ja päättäjien välille palautettava. Tässä keskeisiä ovat selkeät ja oikea-aikaiset valtionhallinnon strategiat, päätöksenteko ja viestintä.

Ehdotukset keskipitkän tähtäimen ratkaisuiksi:

  • Tarvitaan parlamentaarinen, yli hallituskausien ulottuva toimenpidesuunnitelma, jolla huomioidaan yli hallinnonalojen ulottuvat toimenpide-ehdotukset.
  • Musiikkiviennin edistämiseksi vaaditaan perustoimintaedellytysten turvaamista sekä toimivia viennin rahoitusinstrumentteja. Näiden luominen vaatii parlamentaarista yhteistyötä.

2. Kulttuuribudjetin turvaaminen

ONGELMAT:

Rahapelituottojen pienentyminen on uhannut kulttuurin määrärahoja jo useana vuonna, ja hallitus on kompensoinut määrärahoja erikseen useina vuosina. Vaikka kulttuuribudjettiin 2022 kaavaillut leikkaukset peruttiin tällä kertaa, kulttuurin rahoitus jatkossa on edelleen hyvin epävarmalla pohjalla. Pienen maan elinvoimainen ja monipuolinen kulttuuri ja osallisuuden turvaaminen edellyttävät vahvaa kulttuuribudjettia. Kulttuurin osalta rahapelituotot eivät kohdistu kansalaisjärjestötoimintaan, vaan määrärahat taidelaitoksille ja taiteen ja kulttuurin edistämiseen ovat sivistysyhteiskuntamme ydintä.

Kulttuurin ja ilmaisun tulee voida olla suhdanteista riippumatonta, joten rahoitukselle olisi löydettävä kokonaisratkaisu, joka ei olisi sidoksissa veikkaustuottoihin ja joka olisi vakaa ja ennakoitava yli hallituskausien.

RATKAISUT:

Musiikkiala on valmis rahapelien ja kulttuurin rahoituksen kytköksen erottamiseen, mutta rahoitustasoa ei saa leikata ja sen on perustuttava pidemmän aikavälin puitetasoon. Myös vapaan kentän rahoitus on huomioitava.

Taiteen ja kulttuurin rahoitus on saatava täysimittaisena terveelle pohjalle ja kasvuun. Ratkaisuksi tarvitaan pitkäjänteistä ja tavoitteellista kulttuuripolitiikkaa, jossa kulttuurin taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti kulttuuribudjettia tulee pitkällä aikavälillä kasvattaa.

Rahoituksen kokonaisratkaisussa on huomioitava musiikkialan vapaan kentän toimijat. Kulttuuribudjetilla on tuettava myös omaehtoisesti toimivaa musiikkielinkeinoa, jotta se saadaan takaisin koronaa edeltävälle kasvu-uralle.

Taiteilija-apurahoja nostetaan hallitusohjelman mukaisesti.

3. Luovan työn tekijöiden sosiaaliturvan ja työttömyysturvan ongelmien korvaaminen

Koronapandemian myötä luovan alan tekijöiden ja erityisesti freelance-työn tekijöiden puutteellinen turvaverkko on noussut akuutiksi ongelmaksi. Työsuhteessa toimivilla freelancereilla on oltava oikeus päästä osalliseksi työsuhdeperusteisesta sosiaaliturvasta sekä erityisesti ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Myös yrittäjäasemassa toimivien freelancereiden turvaverkon on oltava jatkossa aukoton. Apurahojen ja tekijänoikeustulojen suhde työttömyysturvaan tulee selkeyttää.

ONGELMAT:

Tekijänoikeuskorvaukset eivät kerrytä työttömyysturvaa, mutta leikkaavat maksukuukauden työttömyyspäivärahaa sekä muita etuuksia, esim. asumistukea ja vanhempainpäivärahaa. Tämä perustuu virheeseen työttömyysturvalain asetuksissa. Tekijänoikeuskorvaukset eivät ole palkkaa, vaan käyttökorvausta jopa jo vuosia sitten tehdystä työstä.

TE-viranomaisten puutteellinen asiantuntemus luovien alojen työllistymismuodoista. Monet pääasiassa työsuhteissa työllistyvät freelancerit on tulkittu yrittäjiksi pelkästään sen perusteella, että ovat kertoneet tekevänsä freelance-työtä tai heillä on ollut lisäksi muutamia toimeksiantoja. Viranomaisten selvityspyynnöt ovat harhaanjohtavia eivätkä hyvän hallinnon mukaisia.

Työttömyysturvalainsäädännön tulkinnanvaraisuus ja epäyhdenvertaisuus rajanvedossa. Väliinputoaminen mm. eläke- ja sosiaaliturvaa kerryttämättömien tulojen osalta.

RATKAISUT:

Etuuksien osalta on jätettävä huomiotta tekijänoikeusjärjestöjen maksamat tekijänoikeuskorvaukset ennen työttömyyttä tehdyn teoksen käytöstä tai sen esittämisestä.

Luovien alojen freelancetyön erityispiirteet ja luonne tulee ymmärtää̈ paremmin, ja TE-toimistojen osaamista työsuhteisen työn tunnusmerkistöjen tunnistamisessa ja tähän liittyvän oikeuskäytännön tuntemusta tulisi vahvistaa. Työttömäksi ilmoittautuvien hakemuksia käsiteltäessä̈ tulisi huomioida hakijan työoikeudellinen osaamattomuus ja selvittää̈ epäselviä̈ ja tulkinnanvaraisia yksityiskohtia yhdessä̈ hakijan kanssa hyvän hallinnon mukaisesti.

Työsopimuslain työsuhteen tunnusmerkit on päivitettävä hallitusohjelman mukaisesti. Työsuhteen ja yrittäjätoiminnan rajanvetoa tulee yhtenäistää eri lainsäädännöissä (vero-, työttömyys- ja eläketurvalainsäädäntö) ja huolehtia esimerkiksi eläkkeiden kertymisestä kaiken ansiotulon osalta. Työttömyysturvalain päätoimisen yrittäjän käsitteen nykyistä tarkempi määrittely/ohjeistus ja lausuntojen antamisen keskittäminen asiantunteviin käsiin on toteutettava. Omassa työssä työllistymisen kategoria tulee poistaa työttömyysturvalaista. Yhdistelmävakuuttaminen on toteutettava.

Freelancereiden sosiaaliturva-asema tulee selvittää perinpohjaisesti, ottaen huomioon nykyajan moninaiset työn markkinat koko laajuudessaan. Turvaverkkoa on kehitettävä niin, että riippumatta juridisesta toimintamuodosta suoja kattaa kaikki freelancerit.”

4. Tekijänoikeusdirektiivin toimeenpanoesitystä korjattava

ONGELMAT:

Suomi on parhaillaan toimeenpanemassa EU:n tekijänoikeusdirektiiviä (ns. DSM-direktiivi). Sen yhtenä tavoitteena on vahvistaa tekijöiden asemaa ylikansallisia digitaalisia alustoja vastaan eli korjata niin sanottu arvokuiluongelma. Lausuntokierroksella ollut implementointiesitys on arvokuilun osalta direktiivin vastainen. Se ei parantaisi luovan työn tekijöiden asemaa ja tekisi Suomesta poikkeuksen EU-alueella.

Toinen esimerkki implementointiesityksen puutteista on yllättäen ja ilman sidosryhmäkuulemisia esitykseen lisätty teosten pakko-otto opetus- ja tutkimuskäyttöön. Suomessa on jo pitkään ollut hyvin toimiva sopimuslisenssikäytäntö, jonka puitteissa Kopiosto on keskitetysti lisensoinut kaikenlaiset aineistot opetuskäyttöön. Esityksen mukaista pakko-ottoa ei siis tarvita eikä siihen ole tarvetta.

Kolmas esimerkki puutteellisesta valmistelusta on uuden tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttäminen esitysluonnokseen, joka koskisi teoksen satunnaista sisällyttämistä toiseen teokseen. Tämä rajoitus on lisätty esitykseen yllättäen ja ilman sidosryhmäkuulemisia. Direktiivi ei edellytä tällaista uutta tekijänoikeuden rajoitusta. Rajoituksen vaikutuksia tai sallittavuutta ei myöskään ole mitenkään arvioitu. Tällaisen rajoituksen sisällyttämistä esitykseen ei tarvita. Kyseisenlainen teoksen käyttö hoidetaan osana lisenssisopimuksia.

Luonnos poikkeaa muiden EU-maiden valtavirrasta. Myös lakiesityksen vaikuttavuusarviointi on ollut puutteellista.

RATKAISUT:

Suomen esitys tekijänoikeuslaiksi tulee palauttaa valmisteluun ja valmistella uudelleen vähintään arvokuilun ja teosten pakko-oton osalta. Suomen lakiesitys tulee valmistella siten, että se toteuttaa EU-direktiivin velvoitteen tekijöiden suojan vahvistamisesta sekä lainsäädännön yhdenmukaistamisesta EU-alueella. Kansalliset poikkeukset, joita ei mainita direktiivissä, tulee poistaa esityksestä. Lakiesitys on valmisteltava vastaamaan mahdollisimman hyvin tekijänoikeusdirektiivin (DSM) sanamuotoa ja henkeä.

Musiikkialan järjestöt vaativat, että kulttuuribudjetin leikkauksista luovutaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi alkuviikosta kulttuuribudjetin leikkauslistan. Hallituksen leikkaukset ovat esitetyn mukaisesti 18,4 miljoonaa euroa. Musiikkialan järjestöt vastustavat leikkauksia.

Musiikkialan järjestöt vaativat, että julkisesti kerrotun mukaisesti vuoden 2022 kulttuuribudjetin leikkauksista luovutaan. Suunnitellut leikkaukset kohdistuvat suoraan ja välillisesti musiikkialan perustoimintaedellytyksiin, luovan työn tekemiseen,  työllisyysvaikutuksiin, musiikin monimuotoisuuteen, kansainväliseen kilpailukykyyn ja musiikkialan edellytyksiin tukea kansalaisten jaksamista ja hyvinvointia kriisi- ja normaalioloissa.

Nyt on vihdoin ryhdyttävä tekemään pitkäjänteistä ja tavoitteellista kulttuuripolitiikkaa, jossa myös kulttuurin taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Koronan jälkeinen jälleenrakennus vaatii yhteiskunnan tukea, eikä tukien leikkaamista.

Music Finland ry
Gramex ry
Teosto ry 
Suomen Muusikkojen liitto ry 
Suomen Musiikintekijät ry 
Suomen Musiikkikustantajat ry 
Suomen Säveltäjät ry 
Musiikkituottajat – IFPI Finland ry
IndieCo ry – Suomen riippumattomien levy- ja tuotantoyhtiöiden yhdistys 
Musiikin edistämissäätiö sr
LiveFIN ry
Music Manager’s Forum Finland ry
SOA – Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry
Suomen Musiikkineuvosto