Tekijä: LiveFIN

LiveFIN ja yli 20 muuta tapahtumateollisuuden toimialajärjestöä vaativat hallitukselta toimia alan avaamiseksi ja kilpailukyvyn varmistamiseksi

Yli kaksikymmentä Tapahtumateollisuus ry:n jäsenjärjestöä ottaa yhdessä kantaa toimialan elpymisen puolesta. Koronakriisin myötä laajasti yhdistynyt toimiala vaatii hallitukselta nopeita toimia kaikkien ammattimaisesti järjestettyjen tapahtumien avaamiseksi ja tapahtumaliiketoiminnan elpymisen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Kuva: Emile Guillemot / Unsplash

Toimialan yhteinen tahto on rokotuskattavuuden noustessa luopua kaikista tapahtumiin kohdistuvista rajoituksista. Samalla toimiala katsoo, että tapahtumaliiketoiminnan vaatima ennakoitavuus ja asiakkaiden luottamuksen vahvistaminen edellyttävät työkaluja, joilla varaudutaan myös mahdollisiin uusiin epidemia-aaltoihin.

Koronapassi vahvistamaan asiakkaiden luottamusta, taloudellisia tukia jatkettava elpymisen vauhdittamiseksi

Toimiala vaatii, että turvavälisäädöksen poistaminen tartuntatautilaista tuodaan eduskunnan käsittelyyn välittömästi. Koronapassin kiireellistä valmistelua on jatkettava samanaikaisesti, jotta se voidaan ottaa käyttöön siinä tilanteessa, jos rajoituksia on pahenevan epidemiatilanteen vuoksi välttämätöntä asettaa. Toimiala katsoo, että koronapassia käyttävien tapahtumien tulee voida toimia ilman rajoituksia.

Tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminta on rajoitusten vuoksi yhä laajasti pysähdyksissä ja kannattavuus heikkoa. Taloudellisia tukia on tämän vuoksi jatkettava niin kauan kuin liiketoimintaan kohdistuu rajoituksia. Lisäksi pitkän kriisin jälkeen on toimialan yritysten liiketoiminnan uudelleen käynnistymistä tuettava edelleen epävakaana jatkuvassa tilanteessa.

Tapahtumateollisuuden toimialan yhteisenä tahtona on palauttaa myös tapahtumakävijöiden luottamus, joka on kärsinyt koronakriisin aikana osin aiheettomasti. Ammattimaisilla tapahtumajärjestäjillä on monipuoliset keinot ja kyky huolehtia asiakkaiden turvallisuudesta. Toimialalla on aina tehty päivittäistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja varauduttu kattavasti erilaisiin riskeihin. 

Kokonaisuutena 2,35 miljardin euron arvoinen toimiala tarjoaa työtä lähes 200 000 työntekijälle. Tapahtumilla on lisäksi laajoja aluetaloudellisia ja hyvinvointivaikutuksia. Julkisuudessa käyty keskustelu ja tapahtumia leimaavat huolimattomat kommentit aiheuttavat alan toimijoille suuria tappioita. Samaan aikaan kentältä ja päivittäisestä viranomaisyhteistyöstä kantautuva viesti on ollut pääosin positiivinen ja ammattimaisten tapahtumajärjestäjien vastuullisuutta kiittävä.

Tapahtumateollisuuden toimialajärjestöjen yhteinen julkilausuma:

  • Päätöksentekijöiden on käsiteltävä tapahtumateollisuuden toimialaa kokonaisuutena ja pidettävä huolta koko toimialan kilpailukyvystä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. 
  • Hallituksen ja kaikkien toimialaamme hallinnoivien ministeriöiden tulee käydä kanssamme aktiivista vuoropuhelua. Toimialaamme koskeva lainsäädäntö ja ratkaisut on valmisteltava yhteistyössä toimialan kattavan edustuksen kanssa. 
  • Me olemme valmiita avaamaan tapahtumat vastuullisesti, asiakkaistamme huolehtien. Hallinnon on luotettava toimialan kykyyn soveltaa määräyksiä vastuullisesti. Liian yksityiskohtaisen ja toimintaa tarpeettomasti rajaavan sääntelyn on loputtava.
  • Tartuntatautilaissa olevasta turvavälisäädöksestä on luovuttava välittömästi. Myös muu toimialaamme säätelevä lainsäädäntö on saatava kuntoon viipymättä.
  • Koronapassiin liittyvä valmistelu ja päätöksenteko on toteutettava kiireellisesti. Koronapassi vahvistaa asiakkaiden luottamusta ja on valmis työkalu mahdollisia uusia epidemia-aaltoja varten. Meillä on tahtotila ottaa koronapassi käyttöön heti, kun tähän liittyvä lainsäädäntö on valmis.
  • Toimialamme on edelleen kriisissä ja tarvitsee taloudellista tukea, jotta varmistetaan toimijoiden kyky käynnistää liiketoimintaa.
  • Hallituksen ja viranomaisten on suojeltava toimialamme elinkeinonharjoittajien ja työntekijöiden perusoikeuksia. Päätöksenteon tulee olla oikea-aikaista ja ennakoitavaa. 
  • Hallituksen on asetettava aikaraja sille, kun rajoituksista luovutaan kaikkien tapahtumien osalta.

Tapahtumateollisuus ry yhdessä toimialajärjestöjensä ja jäsenistönsä kanssa: 

AKK Sports Oy 
Jääkiekon SM-liiga Oy
Kirkkopalvelut ry
KULTA ry
LiveFIN ry
Manager’s Forum Finland ry
Messuliitto ry 
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry
Pirkanmaan Festivaalit ry
ProBasket Oy 
Pyro- ja ilotulitustaiteen edistämisyhteisö ry
Sponsorointi ja tapahtumat ry
Sulasol ry
Suomen Jääkiekkolitto ry
Suomen kulttuuritalot ry
Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry
Suomen Olympiakomitea ry
Suomen Palloliitto ry
Suomen Teatterit ry
Suomen Hippos ry
Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö ry

Myös klubit ja konserttisalit voivat hakeutua tapahtumatakuun piiriin

Valtionkonttorin myöntämän tapahtumatakuun hakuaika päättyy 31.8.2021 klo 16:15. Aiemmasta tiedosta poiketen myös venuet, joilla on säännöllistä konserttitoimintaa voivat hakeutua tapahtumatakuun piiriin. 

Tapahtumatakuun hakeminen myös klubi- ja konserttisalitoimintaan on mahdollista. Valtiokonttori tiedotti viime viikon lopulla, että tapahtumatakuulle on luotu kriteerit siitä, kelle takuu ei kuulu ja yksi näistä kriteereistä on se, että ”tapahtuman sisältö on kerrasta toiseen sama”. Näin ollen tapahtumatakuu onkin myös venueiden haettavissa ja haku päättyy tiistaina 31.8.2021 klo 16:15

Tapahtumatakuuta voi hakea tapahtumiin, jotka täyttävät seuraavat reunaehdot:

  • Tapahtumatakuu koskee vähintään 200 hengen tapahtumaa, joka järjestetään viimeistään 7.12.2021.
  • Takuuta voi hakea vakiintunut, ammattimainen tapahtumajärjestäjä.
  • Tapahtumajärjestäjällä tulee olla Y-tunnus ja pysyvä organisaatio.
  • Vuoden 2019 arvonlisäverollinen liikevaihto on ollut yli 150 000 euroa.
  • Tyypillisesti vakiintuneella tapahtumajärjestäjällä on palkattua henkilöstöä mutta se voi olla myös yksinyrittäjä.

”Hakemuksia tarkastellaan aina tapauskohtaisesti. Tarkastelussa katsotaan myös sitä, miten järjestetty keikka eroaa klubin jatkuvasta ja ympärivuotisesta normaalista toiminnasta. Tähän voisi liittyä esimerkiksi joku erityisluontoinen seikka, joka erottaa sen perustoiminnasta. Tällainen seikka voisi olla esimerkiksi tapahtuman kalliimmat liput tai tapahtuman vaatimat erityisjärjestelyt tai investoinnit” viestitetään valtiokonttorista.

Korvauksien haku alkaa 15.9.2021, jos hakemus ensimmäisessä hakuvaiheessa hyväksytään.

Tarkemmat kriteerit ja hakuohjeet löytyvät valtiokonttorin sivuilta. Haku päättyy tiistaina 31.8.2021 klo 16:15!

Elävän musiikin ala ei kestä enää kiristyviä rajoituksia – Edunvalvojat vaativat konkreettisia toimenpiteitä

Elävän musiikin edunvalvojat LiveFIN ja Suomen ohjelmatoimistot ja agentit vaativat hallituksen hybridistrategian päivitystyöltä ennakoitavuutta alan toimintaedellytyksiin. Kiristyneet rajoitukset ja alati muuttuvat viranomaisohjeistukset eivät ole enää ratkaisu, eivätkä mahdollista elinkeinotoiminnan harjoittamista kestävästi. Elävän musiikin edunvalvojat vaativat konkreettisia toimenpiteitä – koronapassin käyttöönoton kiirehtimistä ja kahden metrin turvaväleistä luopumista. Ala tarvitsee myös tietoa siitä, milloin rokotekattavuus on sillä tasolla, että rajoituksista luovutaan.

Kuva: Redd / Unsplash

Elävän musiikin alalla on kuluneen kesän aikana järjestetty musiikkitapahtumia toimia hyvin rajoitetusti ja epävarmassa toimintaympäristössä. Jälleen kiristyneiden koronarajoitusten myötä ajautunut entistä ahtaammalle. Tapahtumia on toteutettu poikkeuksellisin järjestelyin, terveysturvallisuuteen panostaen ja usein hyvin äkillisiin viranomaisvaatimuksiin mukautuen. Useita loppukesän festivaaleja on jälleen jouduttu perumaan ja monien lähiviikkojen musiikkitapahtumien järjestämisen mahdollisuudet ovat hämärän peitossa. Syksyn toimintaympäristö näyttäytyy äärimmäisen epävarmana koko musiikkialalle, Lähes 1,5 vuotta jatkunut epävarmuus ja koronarajoitukset ovat ajaneet toimijat siihen pisteeseen, että taloudellista puskuria tai riskinottokykyä ei ole. Tämän vaikutus lomautuksiin, irtisanomisiin ja työllisyyden näkymiin on huolestuttava tällä erityisen työvoimavaltaisella alalla. LiveFIN ry:n tekemän arvion mukaan elävän musiikin alan liikevaihdosta menetetään kuluvana vuonna 2021 noin 80 % normaaliin toimintavuoteen verrattuna.

Kahden metrin turvaväleistä tulee luopua ja koronapassin valmistelua kiirehtiä

Elävän musiikin tapahtumat tarvitsevat uusia ratkaisuja. Alati muuttuvat rajoitukset ja viranomaistoiminnan sietämättömän lyhyt aikajänne eivät mahdollista alan selviytymistä toimintakykyisenä koronan neljännen aallon yli. Mediassa käydyn keskustelun mukaan tiukkojen rajoitusten aika on ohi myös useiden ministerien mielestä. Kahden metrin turvaväleistä luopumista tulee selvittää, kuten pääministerikin asiaa ehdotti. Elävän musiikin ala kannattaa kahden metrin turvavälin poistamista tartuntatautilaista ja muistuttaa hallitusta, että turvavälien poistamisen tulee olla yhdenvertainen tavoite kaikille esittävien taiteiden yleisöille. On kestämätöntä, että kulttuuri- ja tapahtuma-aloja säädellään turvavälien osalta tiukemmin, kuin muita elinkeinoaloja. Vastakkainasettelua myöskään eri taiteenlajien välille ei saa syntyä.

Nykyinen hybridistrategia ja epidemian tasojen määrittely ei vastaa tämän hetken tilannekuvaa. Hybridistrategia huomioi puutteellisesti rokotekattavuuden, eikä sen puitteissa ole riittävästi selvitetty konkreettisia työkaluja, joilla yhteiskunnan toiminta varmistettaisiin ja ovet pidettäisiin auki. Päivitetyn hybridistrategian tulee pitää sisällään tieto siitä, milloin rokotekattavuus on sillä tasolla, että rajoituksista voidaan luopua. Lisäksi koronapassin valmistelua ja käyttöönottoa tulee kiirehtiä osana strategista päivitystyötä.

Koronapassin valmistelun kiireellisyys on tärkeää, jotta elävän musiikin alalla on näkymä tulevaan ja työkaluja ovien aukipitämiseen myös oleellisesti muuttuvassa tai entisestään pitkittyvässä tautitilanteessa. Koronapassi mahdollistaisi taloudellisesti kannattavien ja entistä turvallisempien musiikkitapahtumien järjestämisen, myös yleisöjen näkökulmasta.

Hybridistrategian päivitystyössä tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että hallitus varmistaa alueellisen ohjauksen lainmukaisuuden ja samat pelisäännöt kaikille. Alueellisten viranomaisten ja virkamiesten keskenään ristiriistaiset toimintaohjeet ja velvoitteet eri alueiden toimijoille aiheuttavat mittavia vahinkoja koko toimialalle. Epäselvät ohjeet ja alueelta toiseen muuttuvat käytänteet vaikeuttavat paitsi musiikkitapahtumien järjestämistä, myös heikentävät asiakkaiden luottamusta tapahtumiin ja rajoitusten välttämättömyyteen. Ala ja yleisö kaipaa yhtenäisiä pelisääntöjä ja selkeää viranomaisviestintää.

Rajoitusten välttämättömyys on tarkastettava

Tapahtumien rajoitukset puuttuvat perusoikeuksiin, jolloin niiden tulee joka tilanteessa olla oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Alueellisten virkamiesten erilaiset velvoitteet eri tapahtumille eivät täytä välttämättömyyden ja yhdenvertaisuuden vaatimuksia. Tapahtumien rajoitukset puuttuvat myös suomalaisten oikeuksiin osallistua kulttuuritoimintaan ja näin ollen loukkaavat sivistyksellisiä ihmisoikeuksia.  

On tärkeää, että hallitus käy läpi tarkasti ja huolella rajoitusten välttämättömyysperiaatteiden toteutumisen ja yhdenvertaisuuden vaatimukset. On myös tärkeää, että hallitus suhtautuu alan konkreettisiin ehdotuksiin – koronapassiin ja esimerkiksi pikatestauksen mahdollisuuksiin vihdoin asiankuuluvalla vakavuudella ja ripeydellä. Myöskään taloudellisen tuen tarve ei ole kuluneen kesän aikana kadonnut. Epävarmassa ja alati muuttuvassa toimintaympäristössä elävän musiikin ala tarvitsee paitsi kustannustuen kaltaista taannehtivaa tukea, myös satsausta tulevaisuuden jälleenrakennustyöhön. Näillä konkreettisilla työkaluilla luodaan näkymiä alalle, joka on toiminut sijaiskärsijänä ja muuttuvien rajoitusten heittopussina aivan liian pitkään.

LiveFIN ry:n ja Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry:n toimenpide-ehdotus hallituksen hybridistrategian päivitystyöhön: Elävän musiikin ala ei kestä enää kiristyviä rajoituksia

Aluehallintoviranomaisen päätökset hallinto-oikeuden tutkittavaksi – LiveFIN kyseenalaistaa perustelut ja laillisuuden

Tapahtuma-ala pitää Etelä-Suomen aluehallintoviraston tekemien yleisötilaisuuksia koskevien päätöksien laillisuutta ja perusteluja kyseenalaisina. Moni tapahtuma-alan toimija on tekemässä valituksen päätöksistä hallinto-oikeuteen. Mukana on myös LiveFIN ry:n jäseniä.

Kuva: Joshua Humpfer / Unplash

Tapahtumateollisuus ry kertoo tiedotteessaan, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston 14.6.2021 ja 6.7.2021 tekemien yleisötilaisuuspäätösten laillisuus ja perustelut ovat vahvasti kyseenalaisia. Aluehallintovirasto on päätöksellään kumonnut tartuntatautilain nojalla asetetun vaatimuksen turvavälien pitämisestä, vaikka samaan aikaan se toisessa päätöksessään velvoittaa turvavälien säilyttämiseen. Elävän musiikin edunvalvoja LiveFIN yhtyy Tapahtumateollisuuden näkemykseen.
 
Käsityksemme mukaan AVI on soveltanut tartuntatautilain 58 §:ää ilmeisen väärin. Jos turvavälin määräämiselle toisaalla tartuntatautilaissa edellytetty välttämättömyysedellytys ei täyty, ei sitä voida edellyttää myöskään toisaalla samassa laissa. Sama rajoitustoimi ei siis voi olla yhtä aikaa samaan epidemiologiseen tietoon perustuvan välttämättömyysarvion perusteella sekä välttämätön että ei-välttämätön”, sanoo Tapahtumateollisuus ry:n johtaja Maria Sahlstedt.
 
Tapahtumateollisuus ry kertoo tiedotteessaan katsovansa, että aluehallintoviraston päätökset rajoittavat suhteettomasti ja ilman perustuslaissa edellytettyä lakiperustaa yritysten perustuslaissa suojattua elinkeinovapautta. Päätöksistä on koko koronaepidemian ajan puuttunut tarkkarajaisuus ja ne rikkovat perusoikeusrajoitusten suhteellisuusvaatimusta.
 

Aluehallintoviraston päätökset huolestuttavat myös elävän musiikin alaa

Kyseenalaiset päätökset vaikuttavat erityisesti sisätiloissa järjestettäviin tilaisuuksiin. Elävän musiikin alaa huolettaa päätösten vaikutukset tulevan syksyyn, jolloin elävän musiikin tapahtumatoiminta siirtyy jälleen isolta osin sisätiloihin, klubeille ja konserttisaleihin.
 
Päätösten oikeudellisen perustan tutkiminen on juuri nyt tärkeää, jotta elävän musiikin ala voi jatkossa luottaa siihen, että viranomaisten tekemät rajoitukset paitsi noudattavat lakia, ovat myös kohtuullisia ja aidosti tarpeellisia. Päätösten suhteettomuus ja tarkkarajaisuuden puute on huolestuttanut läpi koronapandemian”, kertoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
 
Tapahtuma-alan ja elävän musiikin edunvalvojat eivät myöskään pidä oikeudellisesti hyväksyttävänä, että valtioneuvoston hybridistrategiaan on sisällytetty sellaisia tapahtumaelinkeinoon kohdistuvia rajoitustoimia, joista eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan on säädettävä tarkasti laissa.
 
Edellytämme myös käynnissä olevalta hybridistrategian päivitystyöltä ja Suomen hallitukselta, että vastaaviin epätäsmällisiin ja eri toimialoja epätasa-arvoisesti kohteleviin rajoituksiin ei enää sorruta”, peräänkuuluttaa Lahtinen.
 
Useat tapahtuma-alan yritykset ovat tekemässä valituksen yleisötilaisuuspäätöksistä hallinto-oikeuteen.


LiveFIN ry on tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö Tapahtumateollisuus ry:n jäsen.

LiveFIN allekirjoitti kannanoton yleisötapahtumien yhdenvertaisen kohtelun puolesta

Yli viisikymmentä järjestöä vaatii epätasa-arvoisen kohtelun lopettamista ja peräänkuuluttaa poliittista tahtoa ratkaisujen löytämiseksi.

Kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-ala on ottanut tänään laajassa rintamassa julkisesti kantaa yleisötilaisuuksien kohteluun.

Järjestöjen yhteisen näkemyksen mukaan yleisötilaisuuksiin kohdistuvien rajoitusten välttämättömyysperusteet ovat puutteellisia, eivätkä rajoitukset ole olleet tarkkarajaisia. Yleisötilaisuuksiin liittyviä linjauksia ja päätöksiä tehdään liian myöhään ja lyhytkestoisesti – edelleen esimerkiksi odotetaan tietoa tapahtumien järjestämisen ehdoista kesäkuulle.

Kannanotto julkaistiin keskiviikon 26.5.2021 Helsingin Sanomissa ja sen on allekirjoittanut laaja joukko kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-alan järjestöjä.


Kannanotto: Yleisötapahtumat on avattava samaan tahtiin muun yhteiskunnan kanssa

Jo yli vuoden ajan katsomot, kentät ja hallit, kalenterit ja takahuoneet ovat kumisseet tyhjyyttään. Suuret tunteet, yhteiset kohtaamiset ja elämää mullistavat elämykset ovat vaihtuneet kuvaruutujen puuduttavaan virtaan.

Elinkeinon ja ammatinharjoittamisen vapautta on rajoitettu. Satojentuhansien ammattilaisten työt ovat loppuneet vailla tietoa tulevasta.

Koronarajoitusten purun tulee tapahtua oikeudenmukaisesti. Kun muu Suomi avautuu, yleisötapahtumat joutuvat yhä toimimaan erilaisilla pelisäännöillä. Tätä ei selitä lääketiede tai terve järki vaan poliittisen tahdon puute. 

Yleisötapahtumien epäyhdenvertaisesta kohtelusta ei kanna vastuuta kukaan. Kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-alasta on tullut päättäjien pelinappula. 

Maltti tai jaksaminen eivät ratkaise tilannetta. Poliittisen pelin on loputtava ja päätöksiä on tehtävä välittömästi.

Oikeus yleisötapahtumiin ja elämyksiin luo toivoa huomiseen. Sitä tarvitsee meistä jokainen.

Yleisötapahtumien yhdenvertaisen kohtelun puolesta:

AKK Sports Oy / Rally Finland
Finland Festivals
Finlands svenska författareförening
Forum Artis
Frame Contemporary Art Finland
Gramex
IndieCo
Jääkiekon SM-liiga
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA
LiveFIN
LYHTY Luovan työn tekijät ja yrittäjät
Manager’s Forum Finland (MMF)
Messu- ja tapahtumajärjestäjät 
Music Finland
Musiikin edistämissäätiö
Musiikkituottajat – IFPI Finland
Muusikkojen liitto
Näyttelijäliitto
ProBasket
Sirkuksen tiedotuskeskus
SOA Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit
Sulasol
Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO
Suomen Filmikamari
Suomen Hippos
Suomen Jazzliitto
Suomen kansallisooppera ja -baletti
Suomen Kirjailijaliitto
Suomen konservatorioliitto
Suomen Kulttuuritalot
Suomen Kuntaliitto
Suomen Musiikintekijät
Suomen Musiikkikustantajat
Suomen musiikkineuvosto
Suomen musiikkioppilaitosten liitto
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat
Suomen Olympiakomitea
Suomen Palloliitto
Suomen Sinfoniaorkesterit
Suomen Säveltäjät
Suomen Taiteilijaseura
Suomen Teatterit
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU
Taideyliopisto
Tanssin tiedotuskeskus
Tapahtumateollisuus
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme
Teatterikeskus
Teatterin tiedotuskeskus TINFO
Teosto
Työväen Näyttämöiden Liitto
Veikkausliiga

LiveFIN kerää tietoa elävän musiikin keikka- ja konserttipaikoista

LiveFIN kerää tilastointia varten tietoa elävän musiikin keikka- ja konserttipaikoista vuodelta 2020. Tietoa kerätään kyselyllä ja se on suunnattu kaikille elävän musiikin esityspaikoille ja venueille. Vastaaminen ei siis edellytä LiveFIN ry:n jäsenyyttä.

Kuva: Vince Fleming / Unplash

Kyselytutkimukseen vastaaminen ja sen tuottama tilastotieto on tärkeää elävän musiikin alan toimintaedellytysten edistämiseksi. Erityisesti juuri nyt kriisin keskellä on tärkeää tehdä näkyväksi poikkeuksellisen koronavuoden vaikutukset livealaan.

Lopussa olevan linkin takaa aukeavalla lomakkeella kerätään tietoa vuodesta 2020. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti eikä tietoja luovuteta kolmansille osapuolille. Koottavasta ja julkaistavasta aineistoista ei pystytä erittelemään vastaajia, vaan julkaisut antavat kuvaa elävän musiikin alasta ja esityspaikoista yleisesti.

Venueilta kerättävää tietoa välitetään live-alan Euroopan kattojärjestö Live DMA:n käyttöön, joka kokoaa Euroopan laajuista dataa alasta. Myöskään Live DMA:n julkaisuista ei pystytä erittelemään vastaajia, vaan se pyrkii esittämään maiden välisiä eroja, yhtäläisyyksiä sekä alamme kehityksen trendejä. Kyselyyn voi siis vastata turvallisin mielin!

Keikka- ja konserttipaikkoja pyydetään vastaamaan kyselyyn toukokuun aikana. Kyselyn löydät tämän linkin takaa.

Tutustu myös aiempiin elävän musiikin toimialatutkimuksiin:

Elävän musiikin yksityissektorin tunnuslukuja 2019

Tiedote: Venueiden toimialatutkimus 2019

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen
jenna.lahtinen@livefin.fi

Tutkija Maarit Kinnunen
maarkinn@ulapland.fi

Päätöksenteon hitaus ja epätasa-arvo turhauttavat elävän musiikin alaa – ”Tässä tilanteessa jokainen päivä on liikaa”

Korona maksaa suomalaiselle musiikkialalle 986 301 euroa joka päivä. Miljoona euroa päivässä on pois musiikkialan toimeentulosta, luovasta taloudesta ja bruttokansantuotteesta – ja täysin kohtuuttomassa ahdingossa sinnittelevien freelancereiden palkkioista. Elävän musiikin edunvalvoja LiveFIN ry vaatii rajoitusten purkamista koskevaan päätöksentekoon ripeyttä ja tasa-arvoa, jotta ala voisi jälleen avata ovensa.

Kuva: Sebastian Ervi / Unplash

Valtioneuvosto teki viime viikolla päätöksen luopua koronarajoituksiin vaikuttavista valtakunnallisista toimenpidetasoista. Eilen sosiaali- ja terveysministeriö yhtyi tuohon päätökseen ja ohjasi aluehallintovirastoja luopumaan toimenpidetasojen mukaisista lisärajoituksista, kuten kuuden hengen kokoontumisrajoituksista. Päätöksenteosta yleisötilaisuuksien osalta vastaavat aluehallintovirastot. 
 

Yleisötilaisuuksia rajoitetaan edelleen muita tiukemmin

Huolimatta musiikki- ja tapahtuma-alan edunvalvonnan ja julkisen keskustelun painokkaasta yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksesta, sosiaali- ja terveysministeriön ohjaus kohtelee eri aloja edelleen epätasa-arvoisesti. Esimerkiksi turvavälin säilyttämisen vaatimus kohdistuu tiukemmin yleisötilaisuuksiin kuin julkisiin tai muihin asiakastiloihin. ”Käytännössä siis perustason alueilla on mahdollista viettää aikaa ilman turvavälejä julkisissa tiloissa ja asiakastiloissa ja missä tahansa muualla, paitsi yleisötilaisuuksissa”, ihmettelee LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen. Myös muilla sektoreilla rajoitusten lievennyksistä on keskusteltu. Yleisötilaisuuksia ei ole perusteltua rajoittaa muita aloja tiukemmin.

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan tartuntatautilain muutosta, joka viitoittaa tulevan kesän ja loppuvuoden näkymiä. Rajoitusten ja niiden lieventämisen aikajänne on kuitenkin edelleen lyhyt. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön ohjaus ulottuu vain toukokuun loppuun.

Yksikään festivaali- tai keikkajärjestäjä ei tiedä, millä reunaehdoilla ensi kesän tapahtumia järjestetään. Rajoitusten purkaminen maltilla on ymmärrettävää, mutta ala vaatii selkeyttä ja ripeyttä päätöksentekoon. Ei ole kohtuuton vaatimus, että päätöksentekoprosessia ennakoitaisiin ja siten annettaisiin työkaluja tulevaan. Myös tartuntatautilakia ei sen uudistuksen jälkeenkään tule soveltaa vain varmuuden vuoksi”, peräänkuuluttaa Lahtinen.  
 

Ala edellyttää ripeyttä ja ennakointia päätöksenteossa 

Hallituksen exit-strategia tarjosi suuntaviivoja ja näköalaa tulevaan, mutta ministeriön ohjauksen hitaus on elävän musiikin alan näkökulmasta tuskastuttavaa. Valtioneuvoston päätöksestä ministeriön ulostuloon kului useita päiviä. Alueellisten viranomaisten päätöksentekoa vielä odotellaan huolimatta siitä, että useat alueet ovat olleet perustasolla jo useita viikkoja. ”Alan toimintaedellytyksiä on rampautettu jo yli vuoden. Odotteluun ei ole enää varaa. Tässä tilanteessa jokainen päivä on liikaa”, kertoo Lahtinen.

Musiikkijärjestöt arvioivat yhdessä, että suomalainen musiikkiala menettää koronarajoitusten vuoksi päivittäin 986 301 euroa alan toimeentulosta.
 

Kulttuuri- ja tapahtuma-alan tukipaketti ja koronarajoitusten purkamissuunnitelma ovat elävän musiikin alalla kaivattuja askelia ulos koronasta

Elävän musiikin ala sai kaivattua näkymää tulevaan, kun hallitus linjasi 230 miljoonan euron tukipaketista kulttuuri- ja tapahtuma-alalle ja julkaisi koronarajoitusten purkamissuunnitelman. Tuesta 15 miljoonaa kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön jakamana kulttuurin vapaalle kentälle. 85 miljoonaa on varattu tapahtumatakuuseen, josta työ- ja elinkeinoministeriö parhaillaan valmistelee esitystä.

Kulttuurin, taiteen ja tapahtumien tukipaketti tuo kaivattua vetoapua elävän musiikin alalle

Suomen hallitus on tällä viikolla linjannut tukipaketista, joka kohdistuu kulttuurin, taiteen ja tapahtumien kentälle. Tuen tavoitteena on auttaa kulttuuri- ja tapahtuma-aloja elpymään koronapandemiasta. Tukipaketilla tuetaan sisällöntekijöitä ja luodaan toimintaedellytyksiä järjestäjille, jotta alalle syntyy työtä ja ihmisille mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin, kun yhteiskunta avautuu.

Tukipaketin suuruus on yli 230 miljoonaa euroa. Siitä 15 miljoonaa kohdistuu vapaan kentän yhteisöille ja 10,5 miljoonaa yleishyödyllisille ja alle 150 000 euron liikevaihtoa pyörittäville osakeyhtiömuotoisille festivaaleille ja kulttuuritapahtumille. Nämä tuet on määrä jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön kautta.

Tuesta 85 miljoonaa euroa on varattu tapahtumatakuuseen, joka on ennakollinen maksusitoumus, jolla korvattaisiin 85 % tapahtuman toteutuneista kustannuksista tilanteessa, jossa tapahtuma peruttaisiin tai sen laajuutta rajoitettaisiin lain tai viranomaisen määräyksestä. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä tapahtumatakuusta. Tapahtumajärjestäjät ja heidän alihankkijansa hakisivat tapahtumatakuuta Valtiokonttorista. 

Tukipaketista lähes 65 miljoonaa euroa on varattu kulttuurin freelancereille, alan ammattilaisille, toiminimille ja yksinyrittäjille jaettavaksi Taiteen edistämiskeskus Taiken kautta.

”Tukipaketti antaa kaivattua vetoapua alalle, jonka elinkeinotoiminta on ollut lähes kokonaan pysähdyksissä kuluneen vuoden. Tuet auttavat pitämään toimijoiden nenää pinnalla siihen saakka, kunnes ovet taas avataan”, pohtii LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Hallituksen exit-suunnitelma täsmentyi

Suomen hallitus hyväksyi kuluvan viikon tiistaina koronarajoitusten purkamissuunnitelman ja tiedotti aiheesta keskiviikkona. Hallitus käsitteli suunnitelmaa saamansa kansalaispalautteen, lausuntojen ja erinäisten elinkeinoelämän kuulemisten pohjalta, ja teki siihen joitakin täsmennyksiä palautteen myötä. Myös LiveFIN ry lausui hallituksen exit-suunnitelmasta.

Suunnitelmassa todetaan, että yleisötilaisuuksiin ja tapahtumiin kohdistuvia rajoituksia voidaan purkaa, kun hybridistrategian mukaisista toimenpidetasoista on luovuttu. Tavoitteena on, että toimenpidetasoista luovutaan viimeistään toukokuussa. Ennen sitä on kuitenkin mahdollista järjestää tapahtumia pienille, enintään 50 hengen yleisöille sisätiloissa epidemian perustason alueilla. Näillä alueilla ulkotiloissa on lisäksi mahdollista järjestää myös yli 50 hengen tapahtumia, jos tosiasiallinen 2 metrin turvaväli voidaan ottaa huomioon.

”Niin exit-suunnitelman, kuin tukien kohdentumisen eteen on vielä paljon edunvalvontatyötä tehtävänä, mutta molemmat hallituksen uutiset ovat askelia oikeaan suuntaan”, kertoo Jenna Lahtinen.

LiveFIN ry kiittää valtionhallintoa elävän musiikin alan äänen kuulemisesta niin tukipaketin, kuin exit-suunnitelman valmistelussa.

Kesän isoja festivaaleja perutaan – elävän musiikin edunvalvontajärjestö vaatii suoraa tukea ja yhdenvertaista exit-suunnitelmaa

Tulevan kesän suuret festivaalit peruuntuvat nyt rytinällä. Perumisesta on tällä viikolla ilmoittanut Ruisrock, Ilosaarirock, Provinssi ja Tuska Festival. Exit-suunnitelma ja tapahtumatakuu eivät ehtineet suurten festivaalien avuksi. LiveFIN ry vaatii jäsenilleen ja koko elävän musiikin yksityissektorille soveltuvaa suoraa tukea ja yhdenvertaista exit-suunnitelmaa.

Moni festivaali on kuluvan viikon aikana tiedottanut peruvansa tulevan kesän tapahtumansa. Turun Ruisrock, Joensuun Ilosaarirock, Seinäjoen Provinssi ja Helsingin Tuska Festival ovat ilmoittaneet, ettei festivaalin järjestäminen koronapandemian vuoksi ole mahdollista tulevana kesänä. Jo aiemmin tapahtumansa ovat peruneet mm. Helsingin Sideways ja Tampereen Rockfest sekä Raumanmeren Juhannus.

Kuva: Ilosaarirock – Arttu Kokkonen / arttukokkonen.com

Hallituksen exit-suunnitelma ei mahdollista suurien festivaalien järjestämistä 

Valtioneuvosto julkaisi luonnoksen exit-suunnitelmasta antaen suuntaviivoja tulevaan kesään. Suurten festivaalien osalta nämä näkymät tulevat kuitenkin liian myöhään eikä hallituksen luonnos sisällä riittävää konkretiaa, jonka varaan näiden tapahtumien järjestämistä voisi rakentaa. Suurten festivaalien ja musiikkitapahtumien järjestämisen aikajänne on pitkä, puolesta vuodesta yli vuoteen, ja vaatii ennakoitavuutta. Tämänhetkisten näkymien, suuntaviivojen ja lainsäädännön valossa tätä ennakoitavuutta ei ole, eikä suurten festivaalien riskinottokyky mahdollista järjestelyjen jatkamista eteenpäin epävarmassa tilanteessa. 

”Hallituksen exit-suunnitelman mukaisesti näin isojen tapahtumien järjestäminen ei ole mahdollista. Mahdollisiin yleisömäärärajoituksiin ja turvavälien säilyttämisen vaatimukseen ei voida näiden tapahtumien järjestelyissä vastata. Suunnitelmassa on liikaa muuttujia. Lisäksi hallituksen exit-suunnitelma edellyttää järjestäjiltä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän vastuullisten tapahtumien periaatteiden noudattamista. Nämä periaatteet sisältävät epäjohdonmukaisia vaatimuksia esimerkiksi maskipakosta kaikissa tilanteissa, johon edes lainsäädäntö ei ulotu”, kertoo elävän musiikin yksityissektoria ja peruuntuneita festivaaleja edustavan edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen

Yhdistys vaatii työryhmän vastuullisten periaatteiden päivittämistä ajantasaiseksi ja lainsäädäntöä vastaavaksi, jotta ne olisivat tosiasiallisesti tapahtumajärjestäjien noudatettavissa.

LiveFIN pitää tärkeänä, että tilanteessa, jossa kesä on monien suurten rytmimusiikkifestivaalien osalta jo menetetty, hallitus kiinnittäisi huomionsa jäljellä olevien musiikkitapahtumien järjestelyiden edellytyksiin. 

Nekin festivaalit ja musiikkitapahtumat, jotka eivät ole vielä tulevan kesän osalta ratkaisuistaan tiedottaneet, seuraavat tiiviisti päätöksentekoa ja rajoitusten purkamisten näkymiä. Tällä hetkellä exit-suunnitelma ei riittävästi huomioi pienien ja suurien tapahtumien erilaisia järjestämisen edellytyksiä. Exit-suunnitelma ei myöskään voi rajoittaa musiikkialaa ja tapahtumaelinkeinoa muita elinkeinoja tiukemmin tilanteessa, jossa yhteiskunta jälleen avautuu, vaan kohtelun tulee olla yhdenvertaista ja toimenpiteiden oikeasuhtaisia. Ala kaipaa edelleen selkeyttä ja tarkkarajaisuutta päätöksentekoon ja tulevaisuuden suunnitteluun.

Tapahtumatakuu niiden tapahtumien tueksi, joiden järjestämiseen on vielä mahdollisuus

Tapahtumatakuu ei ehtinyt tulevan kesän isojen festivaalien avuksi. Riski mittavista taloudellisista menetyksistä kasvaa järjestelyjen edetessä. Peruminen oli näiden festivaalien ainoa taloudellisesti realistinen vaihtoehto tilanteessa, jossa taustalla on jo yksi menetetty kesä ja tyhjenevä kassa.

”Kehotamme työ- ja elinkeinoministeriötä nyt varmistamaan, että tapahtumatakuu auttaa aidosti niitä tapahtumia ja festivaaleja, joilla järjestämiseen on vielä mahdollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että takuusta poistetaan 30 % omavastuu ja jokainen toimija voi hakea tukensa itse. Tuen valuttamiseen alihankkijoille tapahtumajärjestäjän kautta ei riitä alalla rahat eikä riskinottokyky. Takuun tulisi myös ulottua ympärivuotisesti musiikkitapahtumia järjestäville toimijoille. Niin kauan kuin koko toimialaa rajoitetaan samoilla rajoituksilla, on sitä myös tuettava tasa-arvoisesti”, peräänkuuluttaa Jenna Lahtinen. 

Tapahtumatakuun aikajänne on sen esitetyssä mallissa riittämätön. Takuun tulisi ulottua takautuvasti niille, jotka joutuvat tekemään päätöksiä perumisesta jo ennen tukimallin valmistumista. Lisäksi sen tulisi ulottua vuoden loppuun saakka, jotta se huomioisi yhdenvertaisesti koko alan. Tällaisenaan se sulkee ulos paitsi klubitoiminnan, myös monia talvikauden festivaaleja.

Elävän musiikin yksityissektori seuraa tarkasti keskustelua käynnissä olevasta lisätalousarviosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön ensimmäisenä koronavuonna jakamat avustukset kulttuurialan yhteisöille kohdistuivat alan toimijoille hyvin. Musiikin vapaan kentän yhteisöt – festivaalit, klubit ja konserttijärjestäjät eivät jatkossakaan voi jäädä suoran tuen ulkopuolelle. Suoralla tuella kannatellaan näiden yhteisöjen ja työnantajien toimintaedellytyksiä, jotta yhteiskunnan avautuessa saadaan musiikkialan ammattilaiset takaisin töihin. Musiikkitapahtumien järjestäjien toimintaedellytysten säilyttäminen yksi tärkeimmistä toimenpiteistä, joilla varmistetaan alan elpyminen rajoitusten jälkeen. 

”Kyse on myös arvostuksesta. Olisi musertavaa koko alan omanarvontunnolle, jos musiikin yksityissektorin – näiden Ruisrockien ja Provinssien merkitystä kulttuurisisältöjen tuottajana ei tunnustettaisi tukia jaettaessa”, pohtii Jenna Lahtinen. 

Festivaalit vahvistavat aluetalouden ja työllisyyden lisäksi myös paikallisidentiteettiä

Suurten festivaalien aluetaloudellinen vaikutus on merkittävä. Esimerkiksi Tuska Festival jättää Helsinkiin vuosittain noin 8 miljoonaa euroa, Provinssi Seinäjoelle 11 miljoonaa, Ilosaarirock Joensuuhun 14 miljoonaa ja Ruisrock Turkuun lähes 19 miljoonaa euroa. Rytmimusiikkifestivaalien tuotannot työllistävät vuosittain noin 14 000 työntekijää ja tarjoavat harrastamisen mahdollisuuden 20 000 vapaaehtoiselle. Festivaaleilla kuullaan noin 7 000 musiikkiesitystä ja Suomessa työskentelee noin 30 000 musiikin esittäjää ja tekijää. Festivaalien taloudellista ja työllistävää kerrannaisvaikutusta ei sovi unohtaa. Festivaalit lisäävät merkittävästi ravintola- ja majoituspalveluiden käyttöä ja virkistävät alueidensa yritystoimintaa.

LiveFIN ry:n jäsenfestivaalien – Ruisrockin, Ilosaarirockin, Provinssin, Tuskan, Sidewaysin ja Rockfestin peruutukset vaikuttavat maakuntien talouteen ja työllisyyteen dramaattisesti. Aluetaloudellisen aukon lisäksi peruutukset jättävät aukon myös alueiden asukkaiden yhteisöllisyydentunteeseen. Festivaalit ovat monille ylpeyden ja ilon aihe, ja vahvistavat paikallisidentiteettiä huolimatta siitä, että kaikki paikkakuntien asukkaat eivät tapahtumiin edes osallistu. 

Musiikkialan ehdotukset osaksi päätöksentekoa

Valitettavien festivaaliperuutusten myötä on erityisen tärkeää, että hallituksen exit-suunnitelma ja suunnitteilla olevat tukipaketit auttavat elävän musiikin yksityissektoria vaikeimman ajan yli. LiveFIN lähettää lausuntonsa exit-suunnitelmaluonnoksesta hallitukselle ja esittänyt yhdessä koko musiikkialan kanssa useita toimenpide-ehdotuksia alan tukemiseksi. Yhdistys vaatii, että näitä ehdotuksia on sovellettava niin exit-suunnitelman kuin lisätalousarvionkin käsittelyssä lähipäivinä. 

”Hallituksen exit-suunnitelman tulee sisältää suunnitelman musiikki- ja tapahtuma-alan vapaan kentän tukemisesta. Toimivat tuet eivät ole erillinen tie ulos koronapandemiasta, vaan kulkevat yhtä matkaa porrastetun ja terveysturvallisen tiekartan kanssa. Alan ehdotukset on nyt otettava huomioon. Vuoden verran ollaan ratkaisuja esitetty ja niiden kuulematta jättäminen ei ole enää vaihtoehto. Kesäfestivaalien peruuntumisten vyöry puhuu siitä karua kieltään”, toteaa Jenna Lahtinen. 

LiveFIN ry:n kannanotto hallituksen exit-suunnitelmaan: Musiikki- ja tapahtumaelinkeinoa ei voida rajoittaa muita elinkeinoja tiukemmin – LiveFIN ry 16.4.2021

Musiikkitapahtumien ääntä tulee kuulla tukien ja exit-suunnitelman valmistelussa

Elävän musiikin yksityisektorin edunvalvoja LiveFIN ry pitää työ- ja elinkeinoministeriön esitystä tapahtumatakuusta puutteellisena ja alaa eriarvoistavana. Yhdistys korostaa, että toimiva tukien kokonaisuus on myös osa exit-suunnitelmaa.


Tapahtumatakuu ei kohdennu elävän musiikin ekosysteemiin

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisi alkuviikosta esityksen tapahtumatakuusta. Takuu on suunnattu yleisötapahtumille, jotka järjestetään 1.6.-30.9.2021 välisenä aikana. Esitys koskee ammattimaisia yleisötapahtumien järjestäjiä, mutta sulkee ulkopuolelle esimerkiksi ympärivuotista klubi- ja konserttisalitoimintaa ylläpitävät järjestäjät. 

Musiikki- ja tapahtuma-ala on ollut laajalti kuultavana tuen valmistelusta. Tästä huolimatta tuki tällaisenaan ei tule kohdentumaan elävän musiikin tapahtumajärjestäjille saatika sen laajaan ekosysteemiin, eikä näin ollen tue alaa koronapandemian aiheuttaman kriisin keskellä. Esitys on puutteellinen ja elävän musiikin kenttää vahvasti eriarvoistava.

Esityksen mukaan tapahtumatakuun kohdentumisesta tapahtumaelinkeinon alihankintaketjuun vastaisi tuen jakajana toimivan valtiokonttorin sijaan tapahtumajärjestäjät. Ehdotus herättää alalla paljon vastustusta. Tukea pitäisi voida jokaisen yrityksen ja alihankkijan hakea itse, eikä järjestäjän tulisi olla yksin vastuussa tuen kohdentumisesta koko musiikin ekosysteemiin. 

Tuen aikajänne sulkee ulkopuolelle paitsi monia festivaalijärjestäjiä, joiden tapahtumat eivät ajoitu kesäkauteen, myös ne festivaalit, joiden on tehtävä päätöksiä tulevasta jo ennen tukimallin valmistumista. Lisäksi se eriarvoistaa elävän musiikin yksityissektoria jättäen tuen ulkopuolelle ympärivuotisen musiikkitapahtumien järjestäjät – klubit, konserttisalit ja areenat. 

 ”Ala tarvitsee aidosti riskinhallintaa parantavan työkalun ja tukimallin epävarmassa tilanteessa. Tällaisenaan tapahtumatakuu ei kuitenkaan sovellu elävän musiikin yksityissektorille eikä auta musiikkialaa selviämään kriisin yli” kertoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Elävän musiikin yksityissektorin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry antaa lausunnon lakiesitykseen pääsiäisen jälkeen. Yhdistys tuo kuitenkin jo nyt esiin pettymyksensä siitä, kuinka puutteellisesti musiikkialan ääni valmistelussa on otettu huomioon lukuisista kuulemisista huolimatta. 
 

Ala odottaa hallituksen exit-suunnitelmalta apua avaamiseen

LiveFIN ry lähestyi tällä viikolla myös hallituspuolueita ja vaati musiikkitapahtumien tarpeiden huomioimista yhteiskunnan yhteisessä exit-suunnitelmassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön Turvalliset tapahtumat -työryhmä julkaisi viime viikolla tiekartan yleisötilaisuuksien järjestämiseksi. LiveFIN ry piti esitettyä tiekarttaa tarpeellisena keskustelunavauksena ja kiittää työryhmää tehdystä työstä. Yhdistys esitti kuitenkin myös huolensa siitä, että esityksestä puuttui tarvittava konkretia ja työkalut.

”Esitys sellaisenaan ei ole elävän musiikin alan avuksi liiketoiminnan avaamisen suunnittelussa. Seuraavaksi on Suomen hallituksen johdolla aikaansaatava exit-suunnitelma, joka aidosti tukee myös musiikkitapahtumien avaamisen mahdollisuuksia” toteaa Jenna Lahtinen. 

Yhdistys peräänkuuluttaa hallitukselta tietoa, milloin rokotekattavuus on tämänhetkisen tiedon valossa sillä tasolla, että tosiasiallista lähikontaktin välttämistä tai muita rajoituksia ei enää tarvita. Lisäksi yhdistys tuo esille sitä, että yhteiskunnan avautuessa tapahtumaelinkeinoa ei voida rajoittaa muita elinkeinoja tiukemmin vaan kohtelun tulee olla yhdenvertaista. Rajoitusten peilaaminen esityksen mukaisesti yksinomaan valtakunnalliseen ilmaantuvuuteen asettaa maakuntien paikalliset toimijat pääkaupunkiseudun vaikean tilanteen sijaiskärsijöiksi. 

”Hallituksen exit-suunnitelman tulee sisältää suunnitelman alan tukemisesta. Toimivat tuet eivät ole erillinen tie ulos koronapandemiasta, vaan kulkevat yhtä matkaa porrastetun ja terveysturvallisen tiekartan kanssa” esittää Jenna Lahtinen.


LiveFIN ry:n toimenpide-ehdotus Suomen hallitukselle: Musiikkitapahtumien tarpeet tulee huomioida yhteiskunnan exit-suunnitelmassa