Uutiset

LiveFINin mittavan nuorisohankkeen tulokset: Elävä musiikki kiinnostaa edelleen nuoria, mutta keikkapaikkojen musiikkikulttuurin jatkuvuus on haastettuna

Kuva: Seinäjoen lyseon 7A -kummiluokka Rytmikorjaamolla ennen Vesalan keikkaa, Selmu ry.


LiveFINin Juurista latvoille -hankkeessa tutkittiin nuorten osallisuutta elävään musiikkikulttuuriin. Tuloksia testattiin pilottiprojekteissa, joissa korostuivat nuorten halu vaikuttaa, saavutettavuuden parantaminen, verkostoituminen sekä turvallinen osallisuus. Elävä musiikki kiinnostaa nuoria edelleen, mutta keikoille osallistumisen tavat ovat muuttuneet.

LiveFINin kolmivuotinen nuorisohanke Elämää kulttuurin juurista latvoille keräsi elävän musiikin kuluttamiseen liittyvää tietoa sekä testasi käytännön toimintamalleja yhteistyössä 13–24-vuotiaitten nuorten ja elävän musiikin alan toimijoiden kanssa. Hankkeen kokoama tutkimustieto ja kokemukset julkaistaan nyt mittavan loppuraportin muodossa.

Loppuraportin ja sen liitteet voi löytää kootusti LiveFINin tietopankista täältä.

Vuonna 2019 käynnistyneen hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten nuoret osallistuvat elävään musiikkikulttuuriin ja miten alan toimijat ja sidosryhmät pystyisivät paremmin tukemaan musiikkikulttuurin moninaisuutta ja jatkuvuutta nuorten osallistamisen kautta. 

Taustatutkimus keskittyi todentamaan tai kyseenalaistamaan sen, mitä yleinen keskustelu alalla toteaa: nuoret eivät käy keikoilla ja yleisö vanhenee. Lähes 1600 nuorta vastasi nuorten musiikinkulutukseen liittyvään kyselyyn, jonka pohjalta tutkittiin elävän musiikin kuluttamisen sosiaalista kestävyyttä. Lisäksi hanke toteutti elävän musiikin toimiala-analyysin, tulevaisuuskuvauksen sekä idealaboratoriot, johon osallistui 140 nuorta ja 50 alan asiantuntijaa. Lopulta nuoria osallistavaa toimintaa testattiin käytännössä erilaisissa pilottiprojekteissa. Kolmivuotiseen hankkeeseen osallistui musiikkialan, nuorisotyön ja koulutusalan ammattilaisia sekä nuoria ympäri Suomen.

Elämää kulttuurin juurista latvoille -tutkimushankkeen tiivistys.

Toteutetun tutkimuksen myötä on selvää, että elävä musiikki kiinnostaa nuoria. Digitalisaation myötä osallistumisen tavat ovat kuitenkin muuttuneet. Nuorten kiinnostus on keskittynyt suurtapahtumiin, mikä on osaltaan vähentänyt heidän vaikuttajuuttaan pienemmissä tapahtumissa. Muutos on merkittävä, koska perinteisesti uutta musiikkikulttuuria on luotu ja tuotu esiin pienillä ja keskisuurilla keikkapaikoilla. Nuorten vaikuttajuus keikkapaikoilla on siis laskussa, mikä haastaa niissä syntyvän uuden musiikkikulttuurin jatkuvuuden.

Musiikin moninaisuuden säilymiseksi kaivataankin julkisen sektorin tukea, sillä nuorten kiinnostus elävään musiikkiin on säilytettävä. Klubikeikat eivät pysty kilpailemaan nuorista, sillä niiden asiakaskapasiteetilla ei ole mahdollista tuottaa lipputuloa, jolla suurartistin palkkion saisi katettua.

Musiikin arvon mittaaminen yksinomaan liikevaihdon ja kävijämäärän kautta on kuitenkin ongelmallista, sillä silloin jätetään huomiotta hyvinvointivaikutukset. Nuorten kohdalla elävän musiikin tapahtumat tarjoavat mahdollisuuksia tunteiden käsittelyyn ja identiteetin rakentamiseen, mutta myös yhteenkuuluvuuden tunnetta erityisesti ruohonjuuritason toiminnan kautta. Subjektiivisen hyvinvoinnin lisäksi kulttuurin monimuotoisuudella ja jatkuvuudella on oma arvonsa. 

– Musiikkiin liittyvä yhteenkuuluvuuden tunne on monesti sidoksissa aktiiviseen ruohonjuuritasolla toimimiseen joko musiikillisen genren tai alakulttuurin puitteissa. Tämän ulottuvuuden puuttumisella voi olla pitkäkestoisia, negatiivisia hyvinvointivaikutuksia, minkä takia sen saavuttamiseen olisi löydettävä keinoja, tutkija Maarit Kinnunen toteaa.

Pilottiprojekteissa nousi esille nuorten halu vaikuttaa

Pilottiprojektit kehittivät ja testasivat nuorille suunnattuja toimintamalleja käytännössä. Toimintamalleja testasivat G Livelab Tampere, Jyväskylän Tanssisali Lutakko, Seinäjoen Rytmikorjaamo sekä Turun Ruisrock-festivaali. Kaikki tutkitut pilotit olivat toiminnallista, osallistavaa ja vuorovaikutteista yleisötyötä, jonka tarkoituksena oli luoda pitkäaikainen suhde keikkapaikkaan ja elävän musiikin kulttuuriin yleensä. Esimerkiksi Tampereen G Livelab toteutti yhdessä Hatanpään lukion oppilaiden kanssa Halufest-etkoklubin, jossa lukiolaiset pääsivät vaikuttamaan esiintyjävalintoihin, markkinointiviestintään ja tuotannon eri vaiheisiin. 

Kriittisinä teini-iän vuosina imetään vaikutteita ja tehdään päätöksiä siitä, mihin suuntaan elämää lähdetään viemään ja minkälaista kulttuuria kulutetaan. Osa näistä nuorista on elänyt pari koronavuotta ilman elävää musiikkia. Tässä pitää olla tosi proaktiivinen ja vetää sitä yleisöä meille, jotta ei käy niin, meillä kasvaa kymmenien  tuhansien kokoinen joukko, jotka eivät käy elävän musiikin tapahtumissa. Tämä (uusi toimintamalli) oli tosi hyvä keino osallistaa heitä” toteaa Tampereen G Livelabin vastaava tuottaja Jaani Haapasalo.

Hatanpään lukion nuoret ja vastaava tuottaja Tampereen G Livelabissa. Kuva: G Livelab Tampere.

Pilotteihin hakeutuneiden nuorten suuri määrä osoitti tämän kaltaisen toiminnan tarpeen ja kiinnostavuuden. Tärkeimmiksi asioiksi toimintaan osallistuessa nuoret kokivat mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua musiikkialan toimintaan, sosiaalisen kanssakäymisen ja verkostoitumisen sekä inspiroivat kohtaamiset samaistuttavien henkilöiden kanssa. Monille toimintaan liittyi myös oman, tulevan ammatin pohdinta. Nuorille oli tärkeää tavata aikuisia, elävän musiikin alan ammattilaisia. Osalle taas pilotit tarjosivat tärkeää ajanvietettä ja harrastustoimintaa samanhenkisten nuorten ja aikuisten kanssa. 

Pilotit vastasivat nuorten odotuksia ja he olivat tyytyväisiä pilottien tarjoamaan toimintaan. Myös organisaatiot olivat tyytyväisiä tuloksiin ja kaikki jatkavatkin toimintaa nuorten kanssa yhdistellen mukaan muista piloteista saatuja kokemuksia. Pilotit kiinnostivat myös muita elävän musiikin toimijoita ja onkin odotettavissa, että nuorten osallistaminen elävän musiikin tapahtumapaikkojen toimintaan tulee jatkumaan laajemmin.

”Oleellista on ajatella nuorten osallistumista elävän musiikin toimintaan moninaisempana kokonaisuutena kuin tietyn sisällön tai palvelun kuluttamisena” Kinnunen kiteyttää.

Elävän musiikin toimijoiden, oppilaitosten ja nuorisotyön ammattilaisten välistä yhteistyötä vahvistettava

Tutkimushanke keskittyi myös vaikutuksiin, jotka näkyvät pitkällä aikavälillä, nuorten aikuistuessa ja ottaessa roolia yhteiskunnallisina toimijoina. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää erilaisen kehitys- tai strategiatyön pohjana. 

Maakunnallisesti merkittävät elävän musiikin yhdistykset sulauttavat kävijät osaksi toimijaa ja sen tuottamaa kulttuuria. Esimerkiksi elävän musiikin yhdistysten ja koulujen välinen yhteistyö voisi tuottaa omistajuutta ja osallisuutta, jonka myötä keikkapaikka tulisi tutuksi ja loisi turvallisuuden tunnetta.

”Jotta uusi sukupolvi voisi osaltaan luoda vahvempaa kulttuurin perustaa ja elinvoimaistaa kulttuurialaa, meidän tulee luoda vahvempaa yhteistyötä musiikkialan toimijoiden, julkisen sektorin sekä sosiaali- ja nuorisopalveluiden välillä. Lähitulevaisuudessa asiantuntijuus nuorten parissa toimivien koulutus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten parista on saatava mukaan nuorille suunnatun kulttuurin tuotantoon. Yhteistyön ja toimintamallien käynnistäminen vaatii kuitenkin resursseja, joita julkisen tuen ulkopuolella toimivalla, koronapandemiasta toipumassa olevalla toimialalla ei ole” hankepäällikkö Niina Ristolainen summaa. 

LiveFIN etsii parhaillaan rahoitusta jatkohankkeelle, jossa keskitytään elävän musiikin tapahtumajärjestäjien ja nuorten kanssa toimivien sektoreiden väliseen yhteistyöhön nuorille suunnatun, osallistavan yleisötyön puitteissa. 

Tutustu Juurista latvoille -hankkeen verkkosivuihin täällä.

LiveFIN ry toteutti hankkeen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella yhteistyössä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian, De Ungas Musikförbund DUNK rf:n sekä Nuorten Akatemian kanssa. Nuorisotutkimusseuran panos oli myös merkittävä taustatutkimuksen tiedon keruussa. 

Lisätiedot: 

hankepäällikkö Niina Ristolainen
niina@livefin.fi 040 503 8947

D.Soc.Sc, MSc tutkija
Maarit Kinnunen 
maarkinn@ulapland.fi 050 577 9153

toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen
jenna.lahtinen@livefin.fi 050 376 3767
LiveFIN ry

Susanna Hulkkonen aloittanut LiveFIN ry:n toiminnanjohtajana

Uusi LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja tulee työskentelemään kesään 2023 asti, ja tänä aikana hän perehtyy erityisesti kevään eduskuntavaaleihin. Lisäksi Hulkkonen pyrkii edistämään alan sisäistä kehitystyötä ja LiveFINin viestintää.

”Syksy kolkuttelee ovella, ja takana on vilkas keikka- ja tapahtumakesä, kiitos siitä kuuluu LiveFIN ry:n jäsenille. Tuleva vuosi tuo mukanaan eduskuntavaalit, joten edessä on paljon työtä elävän musiikin edunvalvontaan. Elävä musiikki on elinkeino, jonka arvo tulee tunnustaa”, sanoo Susanna Hulkkonen.

Hulkkonen on toiminut Flow Festivalin viestinnässä yli yksitoista vuotta. Sitä ennen hän on tehnyt töitä tuottajana, graafisena suunnittelijana ja toimittajana. Järjestötyö on hänelle tuttua muiden muassa ihmisoikeus- ja luonnonsuojelutyöstä. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja, ja lisäksi hän on opiskellut mm. johtamista. Hulkkonen suhtautuu intohimoisesti elävän musiikin, kuin myös tapahtumien ja keikkapaikkojen monimuotoisuuteen.

Toiminnanjohtajan tavoittaa: susanna.hulkkonen@livefin.fi tai puhelimitse +358 50 911 6570.

Flow Talks Music kokoaa järjestöt ja päättäjät keskustelemaan musiikkialan tulevaisuudesta

Flow Festival järjestää yhteistyössä Music Finlandin ja kuuden muun musiikkialan järjestön kanssa paneelikeskustelun Flow-perjantaina Suvilahden festivaalialueellaan. Elinvoimaisen ja kansainvälisen musiikkialan edistämisestä mukana keskustelemassa ovat muun muassa pääministeri Sanna Marin sekä LiveFIN.

Kuva: Flow Festival / Jussi Hellsten

Flow Talks Music järjestetään Suvilahden festivaalialueen Viinilinnassa päälava-alueen läheisyydessä perjantaina 12.8.2022 klo 16.00 alkaen. Paneelikeskustelu on Music Finlandin ja kuuden muun musiikkialan järjestön järjestämä tilaisuus, joka kokoaa keskustelemaan päättäjiä kaikista suurista puolueista. Keskustelun aiheena on elinvoimaisen ja kansainvälisen musiikkialan edistäminen. Panelisteiksi on kutsuttu ministeri- ja puoluejohtotason päättäjiä, ja mukaan keskustelemaan saapuvat pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin, ympäristö- ja ilmastoministeri ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, keskustan eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Eeva Kalli, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaa, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo, sekä RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz

Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö kertoo: “On aika siirtää fokus kysymyksestä ”onko kulttuuri tärkeää” siihen, miten kulttuurialan tulevaisuutta rakennetaan. Tätä keskustelua tulee käydä avoimesti ja ratkaisukeskeisesti kaikkien eri puolueita ja instansseja edustavien tahojen kanssa. Olen valtavan iloinen siitä, että keskusteluun osallistuu keskeisimpiä suomalaisia päättäjiä.”

Mukana olevat kuusi järjestöä, Gramex ryTeosto ry, IndieCo rySuomen Muusikkojen Liitto rySuomen Musiikintekijät ry ja LiveFIN ry, ovat kukin tahoillaan keränneet ennakkoon jäseniltään ja seuraajiltaan kysymyksiä päättäjille. Järjestöt toimivat keskustelussa kansan äänenä esittäen kysymykset panelisteille ja herätellen näin keskustelua suomalaisen musiikkialan nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Flow Festivalin rooli on mahdollistaa alusta keskustelulle ja olla mukana edistämässä suomalaisen musiikkialan vahvistumista ja kansainvälistymistä yhteistyössä järjestöjen kanssa. Paneelikeskustelun tarkoitus on tuoda päättäjien tietoon kansalaisyhteiskunnan ääni, vahvistaa alan sisäistä yhteistyötä ja edistää dialogia päättäjien ja musiikkialan välillä. 

Paneelikeskustelun jälkeen järjestäjätahot mahdollistavat Flow Festivalilla verkostoitumistilaisuuden, johon on kutsuttu panelistien lisäksi muuta puoluejohtoa ja kansanedustajia tapaamaan järjestöjen edustajia ja jatkamaan keskustelua suomalaisen musiikkialan edistämisestä. 

Flow Talks Music Flow Festivalin Viinilinnassa perjantaina 12.8.2022 klo 16.00.

Flow Festival järjestetään Helsingin Suvilahdessa 12.–14.8.2022. 

Mitä musiikkialan tulisi kysyä päättäjiltä?

Kerro meille, mitä musiikkialan tulisi kysyä päättäjiltä Flow Festivaleilla perjantaina 12.8.2022!

Flow Talks hosted by Music Finland: Miten takaamme elinvoimaisen ja kansainvälisen musiikkialan?

Musiikkialan ja päättäjien yhteisessä keskustelutilaisuudessa Flow Festivaleilla perjantaina 12.8.2022 parannetaan musiikkialan elinvoimaisuutta ja kansainvälisyyttä. Haluamme kuulla Sinulta, mihin nyt pitäisi panostaa? Millä eväin ala kukoistaa tulevaisuudessa nykyistäkin hehkeämmin? Mikä mättää – ja etenkin – millä se korjataan?

Mitä Sinä haluat kysyä puolueiden edustajilta musiikkialaan liittyen? Vastaa kyselyyn 2.8.2022 mennessä.

Keskustelun järjestävät ja kyselyn toteuttavat Music Finland, Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, LiveFIN, IndieCo, Gramex ja Teosto.

Flow Talks hosted by Music Finland: Miten takaamme elinvoimaisen ja kansainvälisen musiikkialan? perjantaina 12.8.2022 Flow’ssa.

Esiinnyn edukseni -ohjeistus tarjoaa työkaluja turvallisemman musiikkialan edistämiseen

Musiikkiala on laatinut Esiinnyn edukseni – kaikille turvallinen musiikkiala -ohjeistuksen häirinnän, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kitkemiseksi alalta. Myös LiveFIN on ollut mukana tekemässä ohjeistusta.

esiinnynedukseni.fi

Esiinnyn edukseni – kaikille turvallinen musiikkiala -ohjeistus on työkalu, joka tarjoaa selkeät ohjeet turvallisemman tilan luomiseen sekä hyvän käytöksen mallit – alalla on nollatoleranssi kaikenlaiseen häirintään, syrjintään ja epäasialliseen kohteluun.

Esiinnyn edukseni -ohjeistuksen ovat yhdessä laatineet Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Music Finland, SOA – Suomen ohjelmatoimistot ja agentit, Suomen Sinfoniaorkesterit, LiveFIN, Teosto, Gramex, Musiikkikustantajat, Musiikkituottajat – IFPI Finland, Suomen Säveltäjät, Suomen kansallisooppera ja -baletti.

Ohjeistus on löydettävissä osoitteessa esiinnynedukseni.fi

Sivulle on koottu ohjeita, hyviä toimintamalleja ja hyödyllisiä linkkejä siihen, miten toimia, jos näkee tai kokee häirintää, syrjintää tai epäasiallista kohtelua alallamme. Ohjeiden avulla voi myös peilata omaa toimintaa – jos on itse syyllistynyt häirintään, syrjintään tai epäasialliseen kohteluun, ohjeistus tarjoaa tukea asioiden ratkaisuun ja uudelleen oppimiseen.

Ohjeistus on luettavissa sekä suomeksi että englanniksi.

Ohjeistuksen laatimisessa on myös ollut mukana Ekvalita sekä THL. Ohjeistusta koordinoi Muusikkojen liitto ja sen graafisen ilmeen on suunnitellut ja toteuttanut Tero Ahonen.

Lisätiedot:

Anna Dantchev
Yhteisökoordinaattori
Muusikkojen liitto
anna.dantchev@muusikkojenliitto.fi

Jenna Lahtinen
Toiminnanjohtaja
LiveFIN
jenna.lahtinen@livefin.fi

Festivaalikesä näyttää onnistuvan odotetusti muutamasta peruutuksesta huolimatta

“Liput liikkuvat hyvin ja tapahtumien järjestelyt etenevät suunnitellusti”, kerrotaan LiveFINistä. 
 

Kuva: Shutterstock

Julkisuudessa on viime päivinä käyty keskustelua kesän festivaalien vaikeasta tilanteesta, peruuntumisista ja heikosta lipunmyynnistä. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n jäsenfestivaalien tilanne on kuitenkin uutisoitua myönteisempi. Vakiintuneet festivaalitoimijat ja tarkasti profiloituvat uudet musiikkitapahtumat vaikuttavat lipunmyynnin valossa löytäneen yleisönsä. Myös vaihtoehtoisempaan musiikkiin keskittyvät tapahtumat ovat löytäneet paikkansa kesän festivaalikentältä. 

”LiveFINin jäsenfestivaalien keskuudessa ei mitään peruutusten aaltoa ole tiedossa. Liput liikkuvat hyvin ja tapahtumien järjestelyt etenevät suunnitellusti”, selventää tilannetta LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen

Uusia rytmimusiikkifestivaaleja on LiveFINin mukaan tulossa tälle kesälle ainakin 55 kappaletta. Näyttää vahvasti siltä, että koko vuoden osalta ylitetään vuoden 2019 kokonaismäärä, joka oli lähes 400 rytmimusiikkifestivaalin voimin ennätysvuosi.

Festivaalikentällä on kuitenkin joitakin aiemmilta vuosilta tuttuja festivaaleja, joita ei ruuhkaisena festivaalivuonna järjestetä lainkaan. ”Jotkin järjestäjistä odottavat markkinatilanteen tasoittumista ja väljempää toimintakenttää”, kertoo Lahtinen. 

Jos festivaaleja joudutaan perumaan, vaikuttaa se Lahtisen mukaan negatiivisesti paitsi järjestäjään, myös koko toimialaan, artisteihin ja alihankkijoihin. Peruutukset heikentävät tarpeettomasti festarikävijöiden uskoa tapahtumien toteutumiseen, vaikka järjestelyissä edetäänkin suurelta osin suunnitelmien mukaan.
 

LiveFINin jäsenfestivaalit odottavat kuitenkin kiireistä ja tapahtumien täyteistä kesää.


”Kaikkien tapahtumiemme järjestelyt ovat käynnissä ja edistyvät täyttä häkää. Eli kaikki tapahtumat toteutuvat suunnitellusti täysimääräisinä. Lippujen ennakkomyynti on myös sujunut odotusten mukaan”, kertoo muun muassa Rockfestia, Himos Juhannusta ja Tammerfestia järjestävän Nelonen Media Liven johtaja Anssi Nevalainen

”Sunborn Livellä on tulossa kaikkien aikojen ennätyskesä Turkuun! Viime vuonna haastavista koronaolosuhteista mallikkaasti selviytynyt Kesärauha järjestetään kesäkuussa ja jo nyt on selvää, että tulemme tekemään uuden kävijäennätyksen. Lisäksi Slipknotin tähdittämä elokuinen Knotfest kerää luultavasti koko kesän suurimman metallimuusikin yleisön Turkuun! Kannustamme kaikkia festarikävijöitä varmistamaan pikaisesti lippunsa kaikkiin tapahtumiin”, kannustaa Sunborn Liven promoottori Pietu Sepponen.

LiveFIN edustaa noin 70 elävän musiikin tapahtumajärjestäjää. Mukana on jäsenfestivaaleja kuten Provinssi, Ruisrock, Flow Festival, Ilosaarirock ja Tuska Festival ja konserttijärjestäjiä kuten Live Nation ja Warner Music Live. 

LiveFIN kerää elävän musiikin tilastoja toimialatutkimusta varten

LiveFIN on aloittanut vuotuiset toimialakyselyt festivaaleille ja elävän musiikin esityspaikoille. Kyselyillä kerätään toimialatietoa vuodesta 2021. Kyselyyn vastaaminen ei edellytä LiveFIN ry:n jäsenyyttä.

Kuva: Shutterstock

LiveFINin toimialatutkimus vuodesta 2021 on käynnistynyt. Festivaalien ja elävän musiikin esityspaikkojen kyselyt ovat auki maanantaihin 16.5.2022 saakka. Kyselyyn vastaaminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä ja LiveFIN toivottaakin tervetulleeksi mukaan kaikki elävän musiikin vapaan kentän tapahtumapaikat ja festivaalit vastaamaan kyselyyn.

Vastaaminen ja tilastotiedon kerääminen elävän musiikin alasta on tärkeää, ja erityisen tärkeää on tuoda näkyväksi koronavuosien vaikutukset. Kerätyn tilastotiedon avulla voidaan osoittaa alan ja toiminnan laajuutta, merkitystä ja vaikuttavuutta. Jokainen vastaajataho voi myös hyödyntää tietoa omassa viestintä- ja vaikuttamistyössään.

Tiedon puute on ollut yksi merkittävimmistä hidastajista elävän musiikin alan toimintaedellytysten kehittämistyössä. Tätä puutetta LiveFINin vuotuinen toimialatutkimus kyselyineen pyrkii korjaamaan. Tilastojen kansainvälinen näkökulma ja maiden välinen vertailtavuus antaa myös mielenkiintoista tietoa Suomen tilanteesta.

Toimialakyselyt löytyvät myös näiden linkkien takaa:
Festivaalit: link.webropol.com/s/festivaalit
Venuet: link.webropol.com/s/venuet

Yhdessä livenä – ystävänpäivän kunniaksi keikkapaikat tarjoavat kaksi lippua yhden hinnalla

Lähes kaksikymmentä kotimaista keikkapaikkaa käynnistää perjantaina 11.2.2022 Yhdessä livenä -kampanjan, joka tarjoaa kaksi keikkalippua yhden hinnalla valikoiduille kevään keikoille. Kampanja on käynnissä vielä ystävänpäivänä 14.2.2022 ja sillä halutaan juhlistaa paitsi ystävyyttä ja yhteisiä keikkakokemuksia, myös ensi viikolla tapahtuvaa yleisötapahtumien ja ravintoloiden rajoitusten purkua. 

Kuva: Jenna Haapaharju

”Tampere-talolle suunniteltu ystävänpäiväkampanja vähän paisui ja tosi moni keikkapaikka innostui tästä. Haluamme kampanjalla juhlistaa yhdessä sitä, että taas mennään!” intoilee Tampere-talon ohjelmapäällikkö Samppa Rinne.

”Tämä yhteinen kamppis oli loistava idea! Iloksemme saimme myös huomata, että artistitkin innostuivat ideasta. Meiltä Rytmikorjaamolta on kampanjassa mukana iltoja aina Antti Tuiskusta Swallow the Suniin,” iloitsee Seinäjoen Rytmikorjaamon markkinointipäällikkö Annukka Heinämäki.

”Lutakon kevään kalenterista mukana on yli 20 kotimaisten artistien keikkaa. Kaiken kansan tuntemia nimiä Vesalasta J.Karjalaiseen, indie-tähtiä Lasten Hautausmaasta Arppaan, nuoremman yleisön suosikkeja kuten ibe ja Mouhous sekä esimerkiksi Diabloa ja Stam1naa raskaamman musiikin ystäville,” kertoo kampanjaan valikoiduista keikoista Jyväskylän Tanssisali Lutakon promoottori Raine Pulkkinen

Tarkemmat tiedot kampanjalipuista keikkapaikkojen sivuilta, Tiketistä ja Lippupisteestä. Lippuja on myynnissä valikoiduille keikoille rajoitettu erä.

Mukana Yhdessä livenä –ystävänpäivän lippukampanjassa on mm. Helsingin TavastiaOn the Rocks, Bar Loose ja Kulttuuritehdas Korjaamo, Tampereen Tullikamarin Pakkahuone ja KlubiYo-talo ja Tampere-talo, Lahden Sibeliustalo ja Finlandia-klubiMöysän Musaklubi ja Ravintola Torvi, Espoon Kannusali, Turun Logomo ja Sunborn Live, Jyväskylän Tanssisali Lutakko, Kouvolan House Of Rock, Seinäjoen Rytmikorjaamo ja Joensuun Kerubi

Yhdessä livenä ystävänpäivän lippukampanjassa mukana olevat keikkapaikat ja konserttijärjestäjät ovat LiveFIN ry:n jäseniä. 

LiveFIN kritisoi koronarajoitusten perusteita – päätöksenteon tulee perustua läpinäkyvään tietoon

LiveFIN vastaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen viikonloppuna esittämään näkemykseen THL:n riskipotentiaalin arviointitaulukon käyttökelpoisuudesta. Ministeri Kurvinen mainitsee nimeltä LiveFINin jäsenistöstä Helsingin Tavastian ja Tampereen Pakkahuoneen, jotka ovat saaneet kiitosta hyvistä järjestelyistään kautta koko koronakriisin.

Kuva: Shutterstock

LiveFIN ja useat muut musiikkialan järjestöt esittivät viime viikolla toimenpidevaatimuksen musiikkitapahtumien rajoitusten purkamiseksi. Suomen hallitus vastasi vaatimukseen vetoamalla kiisteltyyn Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen riskipotentiaalin arviointitaulukkoon. Hallituksen päätös rajoitusten purkamisesta mukailee edelleen tuota taulukkoa, vaikka laajalti on todettu, että alun perinkin kiistanalaista analyysia ei ole päivitetty vastaamaan nykyistä omikron-muunnoksen aiheuttamaa tilannekuvaa.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen puolusti viikonloppuna MTV:n Uutisextrassa hallituksen linjaa ja sen taustalla vaikuttavaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen taulukkoa, jonka ministeri vakuutti perustuvan vankkaan asiantuntijatietoon. Kuitenkaan THL tai vaikkapa opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole tuonut taulukon taustoja julkisuuteen tai elävän musiikin toimijoiden nähtäville. THL on kuitenkin tuonut esille sen, että taulukon taustoista ei ole olemassa muistiota, josta sen tietopohja ja tausta-aineistot kävisivät tarkemmin ilmi.

”Livesektorin näkökulmasta THL:n taulukko vaikuttaisi perustuvan vain tietynlaisten kulttuuritapahtumien ja – instituutioiden erityispiirteiden tunnistamiseen. Siitä käy huolestuttavalla tavalla ilmi, että elävän musiikin ja musiikin vapaan kentän toimintaa ei vieläkään yhteiskunnassamme tunnusteta elinkeinoksi, jonka toimintaedellytykset tulisi taata. Vielä huolestuttavampaa on se, että alaa ei tunnista edes kulttuuriministerimme”, toteaa LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

LiveFIN on vaatinut taulukon tausta-aineiston julkituomista ja alaan kohdistuvien rajoitusten purkamista. Rajoitustoimien tulee olla ainoastaan välttämättömiä ja niiden tulee perustua aukottomaan näyttöön.

Myös Helsingin Tavastialla kyseenalaistetaan taulukon käyttö ja sen juridinen pitävyys.

”Ministeri Kurvinen mainitsee itsekin, että kulkutaudin hillitsemisessä päätökset pitää pohjata tutkittuun tieteelliseen tietoon eikä mututuntumaan. Jännityksellä odotamme tämän THL:n taulukon taustojen julkituomista”, sanoo Tavastian ohjelmavastaava Mikko Merimaa.

Tampereella sijaitseva Tullikamarin Klubi ja Pakkahuone ovat kautta koko koronakriisin, aina rajoitusten niin mahdollistaessa järjestäneet keikkoja ammattitaitoisesti ja yleisön hyvinvoinnin huomioiden.

”Olemme ylipäänsä saaneet paljon hyvää palautetta asiakkailta siitä, kuinka huolellisesti järjestelyt on toteutettu. Asiakkaat ovat kertoneet, että verrattuna moneen muuhun julkiseen tilaan Pakkahuoneelle on voinut tulla turvallisin mielin”, kertoo Tullikamarin ohjelmapäällikkö Janne Laurila.

LiveFIN vaatii, että THL:n taulukkoa ei enää tule käyttää päätöksenteon tai rajoitusten perusteena. Riskiarvioiden on perustuttava tutkittuun tietoon ja läpinäkyvään dataan. 

”Toimenpiteiden tulee perustua näyttöön, eikä näytösluontoisuuteen”, vaatii Lahtinen.

Musiikkialan toimenpidevaatimus päättäjille – musiikkitapahtumien rajoituksia on purettava välittömästi!


Musiikkialan järjestöt ovat allekirjoittaneet toimenpidevaatimuksen musiikkitapahtumiin kohdistuvien koronarajoitusten purkamisesta. Ala vaatii myös menetyksiin suhteutettuja koronatukia sekä niiden jakamista koko musiikin kentälle nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. Vaatimus sisältää myös aloitteen pitkän aikavälin toimenpidekokonaisuudesta, jolla musiikkiala saadaan takaisin koronaa edeltävälle kasvu-uralle. Toimenpidekokonaisuus on esitelty pääministerille viime joulukuussa.

Musiikkialan toimenpidevaatimus päättäjille:

1. MUSIIKKITAPAHTUMIEN RAJOITUKSIA PURETTAVA VÄLITTÖMÄSTI

Musiikkialaa ei saa enää rajoittaa tiukemmin kuin muuta yhteiskuntaa. Ei ole voitu osoittaa, että musiikkitapahtumien rajoituksilla olisi ollut merkittävää vaikutusta tartuntamääriin.

Musiikkitapahtumien rajoituksia on alettava purkaa välittömästi: asteittain ensin kaikenlaiset tapahtumatilat, joissa on mahdollista järjestää istumapaikat ja toimia terveysturvallisesti. Tällöin myös ravintolatoimintaa tulee voida jatkaa vähintään klo 23 asti. Helmikuun puoleen väliin mennessä rajoituksista on luovuttava kokonaan.

Jos koronapassin käyttöä jatketaan, sitä tulee käyttää ainoastaan välttämättömän ajan ja ainoastaan vaihtoehtona rajoituksille. THL:n riskipotentiaalitaulukkoa ei enää tule käyttää päätöksenteon tai rajoitusten perusteena. Riskiarvioiden on perustuttava tutkittuun tietoon ja läpinäkyvään dataan.

Jos rajoituksia tarvitaan uudelleen, niiden tulee olla tiukasti välttämättömyysperiaatteeseen perustuvia. Tällöin musiikkiala tarvitsee selkeät reunaehdot siitä, miten koronanhoidossa edetään ja millä perustein rajoitukset puretaan.

2. MENETYKSIIN SUHTEUTETTU TUKIMÄÄRÄ ON JAETTAVA NOPEASTI JA TARKOITUKSENMUKAISESTI

Musiikkialan tukia tulee jatkaa niin kauan kuin rajoitusten vaikutukset jatkuvat. Tukimekanismeja valmisteltaessa on hyödynnettävä alan omaa asiantuntemusta.

Tukien tulee olla riittäviä suhteessa menetyksiin ja ne tulee kohdentaa siten, että ne kattavat koko sen musiikkialan moninaisen kentän, joka on koronasta kärsinyt – ilman väliinputoajia.

3. SUOMALAINEN MUSIIKKIALA UUTEEN NOUSUUN

Korona pysäytti vahvalla kasvu-uralla olleen musiikkialan kehityksen. Ala on ollut yksi eniten koronasta kärsineistä toimialoista, mutta sillä on edelleen valtava potentiaali nousta merkittäväksi työllistäjäksi ja kasvu- ja vientialaksi.

Päättäjien, puolueiden ja eri hallinnonalojen on sitouduttava – yhteistyössä musiikkialan kanssa  – rakentamaan pitkän aikavälin toimenpideohjelma. Sen tulee sisältää toimenpiteet, jolla turvataan perustoiminnan edellytykset, työllisyys, alan kehittyminen ja kansainvälinen kasvu. Ala on jo joulukuussa esittänyt ehdotuksen toimenpiteistä pääministerille.

Helsingissä 25.1.2022

Music Finland
LiveFIN
Teosto
Gramex

Muusikkojen Liitto
Suomen Musiikkikustantajat
Suomen Musiikintekijät
Suomen Säveltäjät
Musiikkituottajat – IFPI Finland
IndieCo
Musiikin edistämissäätiö MES
Music Managers Forum Finland
SOA – Suomen ohjelmatoimistot ja agentit
Suomen musiikkineuvosto
Suomen Jazzliitto