Uutiset

LiveFIN ry, Musiikkitalo, Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry sekä Tapahtumateollisuus ry järjestivät 30. marraskuuta edunvalvontatilaisuuden Helsingin Musiikkitalolla.

Tilaisuudessa musiikki- ja tapahtuma-alan edustajat kertoivat, miltä alojen tilanne näyttää ja millaisella politiikalla voidaan tukea alojen kasvua. Keskustelussa oli mukana alan merkittävimpiä toimijoita: Musiikkitalon toimitusjohtaja Emilia Mäki, Live Nation Finlandin toimitusjohtaja Tomi Saarinen ja Sunborn Liven promoottori Pietu Sepponen. Keskustelua johdatteli Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö.

Keskustelussa nousi esiin muiden muassa huoli pääsylippujen arvonlisäveron korotuksesta sekä aluehallintoviranomaisten uusien tulkintojen haitallisuudesta elävän musiikin alalle. Keskustelijat totesivat, että mikäli alaa ei tueta ja toimintaedellytyksiä paranneta, tulee tapahtuma-ala kärsimään esimerkiksi kansainvälisten mahdollisuuksien suhteen. Suomi on arvostettu tapahtumamaa ja kulttuurin Suomi-buumi on olemassa, mutta osaamisesta täytyy pitää kiinni ja sitä on ylläpidettävä. Myös esimerkiksi kaupunkien roolia tapahtumien mahdollistajana korostettiin sekä peräänkuulutettiin toimivaa yhteistyötä yksityisen ja julkisen välillä.

Aluehallintovirastojen toiminta on aiheuttanut hämmennystä tapahtumajärjestäjissä kuluneen vuoden aikana. Pahimmillaan tiukentuneet ja kirjavat tulkinnat voivat estää esimerkiksi kansainvälisten kiertueiden ulottumisen Suomeen. LiveFIN ry, Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry sekä Tapahtumateollisuus ry vaativat, että tapahtuma-ala tulee lainsäädännössä tunnistaa omana elinkeinonaan.

Kesällä ja syksyllä 2023 osa Suomen aluehallintovirastoista on rinnastanut tapahtumiin liittyvän lavojen, katsomoiden ja telttojen pystytyksen rakentamiseen. Eri alueiden aluehallintoviranomaisten keskenään erilaiset näkemykset haastavat tapahtuma-alan toimijoita, ja jo pelkästään tilanteen sekavuus aiheuttaa alan toimijoille runsaasti lisätyötä. Samalla ala on huolissaan siitä, että tapahtumia rinnastettaisiin jatkossa rakennusalaan entistä laajemmin.

“Tulkinta, joka rinnastaa tapahtuma-alan rakennustyöhön, velvoittaa tapahtumajärjestäjän noudattamaan myös asetusta rakennustyön turvallisuudesta. Silloin esimerkiksi ulkomaisten artistien lavanpystyttäjille on hankittava suomalaiset veronumerot, vaikka palkanmaksua ei hoideta Suomesta”, kuvailee tapahtuma-alan keskusjärjestö Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman. Vaikka asetus on vuodelta 2009, käytännössä tulkintalinja on muuttunut ja kiristynyt tänä vuonna. Se myös poikkeaa yleiseurooppalaisesta linjasta olennaisesti. Siten se paitsi heikentää luottamuksensuojaa ja alan toimintaedellytyksiä, myös murentaa merkittävästi suomalaisen tapahtuma-alan kilpailukykyä.

“Tällainen tulkinta vie tapahtumajärjestäjän resursseja hallinnollisiin velvoitteisiin, eikä lisää turvallisuutta. Turvallisuus halutaan toki taata. Pahimmillaan kuitenkin esimerkiksi kansainvälisten artistien kohdalla veronumerokäytäntö voisi aiheuttaa sellaisen byrokraattisen haasteen, joka estäisi kiertueen ulottumisen Suomeen”, sanoo elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Rakennusalan käytänteet on tehty rakentamiseen, jossa rakentamisen elinkaari on jopa useita vuosia. “Tapahtuma-alan rinnastaminen rakennusalaan ja sen tuoma veronumerokäytäntö eivät yksinkertaisesti sovellu toimialalla, jossa tapahtuman kesto on lyhimmillään joitakin tunteja ja pisimmilläänkin pari kuukautta. Tulkinta haittaa esimerkiksi keikkoihin liittyviä sopimusneuvotteluja ja pidentää ohjelmatoimitusketjuihin liittyvää aikajännettä, mikä tekee alan toiminnasta jähmeää,” kommentoi ohjelmatoimistojen ja agenttien etujärjestö Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry:n hallituksen puheenjohtaja Veikko Lehtola.

Turvallisia käytäntöjä voidaan jatkaa soveltamatta rakentamisen sääntelyä tapahtuma-alaan

Tapahtumateollisuus ry, LiveFIN ry ja Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry esittävät, että tapahtumien tekijöiden ja kävijöiden turvallisuudesta voidaan huolehtia asianmukaisesti soveltamatta tapahtuma-alalle rakennusalan sääntelyä. Järjestöt näkevät tarkoituksenmukaisena esimerkiksi suojavarusteiden käytön, työskentelyalueiden rajaukset sekä pystytystodistukset, joiden avulla turvallisuutta varmistetaan ja näitä on noudatettu alalla. Näitä käytäntöjä voidaan jatkaa soveltamatta rakentamisen sääntelyä tapahtuma-alaan.

Tapahtuma-ala on käynyt aktiivista vuoropuhelua rakennusvalvontaviranomaisten, pelastusviranomaisten, kaupunkien, Poliisihallituksen, Verohallinnon sekä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen edustajien kanssa. Alalla ja sen etujärjestöillä on halu ja kyky tukea hyvien turvallisuuskäytäntöjen ja tarkoituksenmukaisen sääntelyn muodostumista. Sääntelyn on kuitenkin tunnistettava alan erityispiirteet, kuten tapahtumapystytyksen huomattavasti rakentamista lyhyempi aikajänne ja kevyempi kustannusrakenne.

Esimerkiksi Helsingissä on vastikään vahvistettu tulkinta, jonka mukaan alle kahdeksi kuukaudeksi pystytettävää tapahtumarakennetta ei katsota rakentamiseksi. Myöskään usealla paikkakunnalla ei tapahtuma ei voi edes ilmoittaa pystytyksistä rakennusvalvontaan, koska tätä ei tulkita rakentamiseksi. Tapahtumien tulkinta rakennusalaksi on ristiriidassa myös Suomen hallitusohjelman kanssa, jossa tavoitteiksi on asetettu ylimääräisen sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen sekä yritystoiminnan ja yrittämisen edellytysten helpottaminen.

Lisätiedot ja haastattelut:
LiveFIN ry, toiminnanjohtaja
Jenna Lahtinen
jenna.lahtinen@livefin.fi
+358 50 376 3767

Tapahtumateollisuus ry, toimitusjohtaja
Sami Kerman
sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi
+358 40 563 4655

Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry, hallituksen puheenjohtaja
Veikko Lehtola
puheenjohtaja@ohjelmatoimistot.fi
+358 50 472 6109

Kuva: Vishnu R Nair / Unsplash

Seinäjoen Rytmikorjaamolla 15.–17.2.2024 järjestettävän musiikin ja musiikkitapahtumien ammattilaistapahtuma MARS-festivaalin puheohjelma tarttuu ajankohtaisiin ilmiöihin ja pureutuu aktiivisen vaikuttamisen teemaan. Edulliset Early bird -liput ovat myynnissä marraskuun loppuun asti!

MARS koostuu kahdesta seminaaripäivästä ja iltojen livemusiikkiohjelmasta. Puheohjelma tehdään vuonna 2024 ensimmäistä kertaa elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n kanssa. Vuoden 2024 MARS pureutuu aktiivisen vaikuttamisen teemaan: Kuinka musiikki- ja livealan toimijat voivat sisältä käsin vaikuttaa alan tulevaisuuteen, yhteiskunnalliseen asemaan ja alan kehitykseen? Kuinka alaan voi vaikuttaa yksilönä, entä yhdessä? Entä miten ala vaikuttaa muuhun yhteiskuntaan? Luvassa on paneelikeskusteluja, keynote-puheenvuoroja, haastatteluja, ajankohtaisia tutkimustuloksia, työpajoja ja verkostoitumismahdollisuuksia.

MARS-seminaariohjelma järjestetään Seinäjoen Rytmikorjaamolla torstaina 15.2. ja perjantaina 16.2. Ensimmäinen puheohjelmajulkistus antaa esimakua aktiivisen vaikuttamisen teemasta. MARSin lavalla raotellaan ikonisen rock-pyhättö Tavastia-klubin tulevaisuuden näkymiä, kun Soundin päätoimittaja Mikko Meriläinen haastattelee väistyvää toimitusjohtajaa Juhani Merimaata sekä uutta johtajajaa Mari Hatakkaa. Jo perinteeksi muodostunut Kristallipallo puolestaan hypnotisoi MARS-yleisön tulevaisuuden ennustuksillaan, kun Nelonen Median musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaaren luotsaamana keskusteluun osallistuvat musiikkialan visionäärit esittelevät omat ennustuksensa musiikkimaailman vuoden 2024 näkymistä.

Lisäksi MARS tuo ajankohtaisen tutkimukseen perustuvan räppikeskustelun Rytmikorjaamolle. Eri alojen tutkijat puhuvat kirjailija, toimittaja ja räppiasiantuntija Koko Hubaran johdolla räpin yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta, arvomaailmasta ja muutospotentiaalista. Lavalla keskustelemassa ovat akatemiatutkija ja räppitohtori Elina Westinen (FT, Nuorisotutkimusseura), yliopisto-opettaja Erica Åberg (VTT, Turun yliopisto) ja väitöskirjatutkija Alma Rinta-Pollari (FM, Helsingin yliopisto).

Lisäksi MARSin ensimmäisten puheohjelmajulkistusten joukossa on keskustelu Suomen ja suomalaisten musiikkitapahtumajärjestäjien asemasta kansainvälisessä kiertuekilpailussa, keskustelu keikkojen järjestämisen taloudellisista riskeistä sekä yhteistyössä Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry:n kanssa järjestettävä paneeli, jossa puidaan ohjelmatoimistojen roolia artistien ansaintalogiikassa. MARSin Speed dating tarjoaa puolestaan viihdyttävän mahdollisuuden tutustua alaan ja sen tekijöihin. Lisää ohjelmajulkistuksia on luvassa joulukuussa! Seminaariohjelman lisäksi MARS tarjoilee ajankohtaisen livemusiikkiohjelmiston iltaisin 15.–17.2. – uutisia musiikkiohjelmasta on luvassa piakkoin.

Tule kehittämään entistäkin toimivampaa elävän musiikin alaa ja luomaan uusia verkostoja! Edulliset Early bird -liput ovat hintaan 170 € + alv 10% myynnissä marraskuun loppuun asti. Rekisteröidy nyt osoitteessa: www.marsfestivaali.fi/

MARSia järjestävät Into Seinäjoki, Lastenkulttuurikeskus Louhimo, Rytmi-instituutti, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen elävän musiikin yhdistys Selmu ry, Taideyliopiston Seinäjoen yksikkö sekä vuonna 2024 puheohjelman toteuttava LiveFIN ry.

Kuva: Eetu Lahti

Vilkkaan pikkujoulukauden alkaessa elävän musiikin vapaata kenttää kuitenkin huolettaa hallituksen suunnitelmat korottaa pääsylippujen arvonlisäveroa, joka olisi kova isku lipputuloilla toimivalle alalle. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN peräänkuuluttaa, ettei vapaan kentän vähäisistä tuista tulisi leikata ja pääsylippujen alv-korotusta toteuttaa.

Keikka- ja konserttipaikoilla käy kova kuhina, kun loppuvuoden pikkujoulukausi täyttää elävän musiikin tapahtumat. Houkuttava keikkatarjonta ja aktiivinen yleisö ovatkin elinehto alan toimijoille, sillä elävän musiikin vapaan kentän tuloista suurin osa muodostuu pääsylipuista. Elävän musiikin vapaan kentän tuloista vain noin 2% tulee julkisesta rahoituksesta. Samalla kun koronapandemian rajoituksista johtuvista tappioista toipuva ala on vihdoin päässyt ympärivuotiseen toimintaansa taas tiukasti käsiksi, alaa huolettaa vähäistenkin julkisten tukien leikkaaminen sekä pääsylippujen alv-korotus.

“Pikkujoulukaudella moni keikka myy hyvin, ja hyvä niin, sillä elävän musiikin vapaa kenttä nojaa vahvasti lipputuloihin. Nyt näyttäisi, että pääsylippujen alv-korotusta kaavaillaan vuodelle 2025 ja vapaan kentän tuista oltaisiin leikkaamassa entisestään jo aiemmin. Tällaiset leikkaukset vaikuttavat varmasti siihen, mitä keikka- ja konserttipaikoilla on mahdollisuus tehdä. Tämä on haastava kuvio, kun samaan aikaan ala toivoo tavoittavansa edelleen myös erilaiset yleisöt ja esimerkiksi nuoret. Keikkapaikkojen monipuolista musiikkitarjontaa ympäri Suomen pitäisi tukea”, kuvailee LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Elävän musiikin tapahtumapaikat ovatkin paikallisesti merkittäviä kulttuuritoimijoita tarjotessaan monipuolisia kulttuuripalveluja, ja toisaalta saavat kävijät liikkeelle lisäten matkailua ja matkailupalveluiden käyttöä: “Livemusiikin äärelle on kaikenlaisten ihmisten helppo tulla. Musiikkitapahtumat edistävät kävijöidensä hyvinvointia ja tarjoavat kokemuksia sekä ihmisten välisiä kohtaamisia. Erityisesti tällaisina perinteisinä juhlakausina ihmiset haluavat viettää aikaa yhdessä ja livetapahtumien merkitys korostuu,” kuvailee Lahtinen.

LiveFIN ry:n ja Jazzliiton keräämän avoimen toimialadatan mukaan elävän musiikin vapaalla sektorilla toimii 365 keikkapaikkaa, joista 146 järjestää keikkoja päätoimisesti eli näillä toimijoilla on vähintään 100 keikkaa vuodessa. Normaalivuonna elävän musiikin vapaan kentän keikka- ja konserttipaikoilla on yhteensä 5,5 miljoonaa käyntiä ja liikevaihto noin 175 miljoonaa euroa.

Alkuperäinen kuva: Honey Fangs / Unsplash

Liveala siirtyy syksyn tullen ulkolavoilta keikka- ja konserttipaikoille. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n mukaan keikkaliput ovat liikkuneet pitkin vuotta pääsääntöisesti hyvin, ja samanlaista jatkumoa voidaan odottaa myös syksylle. Elävän musiikin vapaan kentän toimijoita kuitenkin huolettaa hallituksen kaavailemat kulttuuripalveluiden alv-nostot.

Elävän musiikin alalla syksy on lupaavaa aikaa. Syyskauden päätteeksi kausi huipentuu joulusesonkiin, joka on perinteisesti kiinnostavaa aikaa konsertti- ja keikkakävijöille. Vaikka näkymät ovat pääpiirteittäin hyvät, on alalla myös haasteensa: ”Keikka- ja konserttipaikoilla palautuu hiljalleen luottamus, että keikat taas myyvät ja musiikkitapahtumiin riittää kävijöitä. Korona-ajan sulut jättivät kuitenkin jälkensä keikkajärjestäjiin. Takaraivossa tykyttää edelleen huoli, liikkuvatko liput riittävästi ja osataanko alalla tarpeeksi ennakoida keikkakävijöiden ostokäyttäytymistä”, sanoo elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Samaan aikaan kun elävä musiikki saavuttaa suuria joukkoja ja tuo ihmisiä yhteen, ilmassa on myös kysymysmerkkejä: Kuinka jatkossa hinnoitella liput, kun inflaatio jyllää ja kulttuuripalveluiden alv-korotuksia kaavaillaan? Rytmimusiikkiin keskittyvillä vapaan kentän keikkapaikoilla lähes puolet tuloista muodostuu lipputuloista, joten alv-kannan nostoaikeet vaikuttavat toimijoihin suuresti.

Alv-nostot vaikuttaisivat elävän musiikin saavutettavuuteen

Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN peräänkuuluttaa, ettei kulttuuripalveluiden alv-korotusta tule toteuttaa, eikä vapaan kentän jo valmiiksi niukoista tuista tule leikata: “Pääsylippujen alv-korotus olisi märkä rätti toimijoille, joita myös korona-aikana kohdeltiin epäjohdonmukaisesti. Tällaisilla päätöksillä hallitus sotii omia kulttuuri- ja tapahtumamyönteisiä tavoitteitaan vastaan, kun kulttuuripalveluiden saavutettavuus kärsii. Jotta elävän musiikin saavutettavuus pystytään pitämään hyvällä tasolla, ei lippuhintoihin liittyvää nostopainetta tule ainakaan lisätä. On erittäin tärkeää, että myös jatkossa esimerkiksi nuoret löytävät livemusiikin pariin”, Jenna Lahtinen kiteyttää.

Rytmimusiikin vapaan kentän tapahtumat ovatkin perinteisesti saavuttaneet sellaisia yleisöjä, joita muu kulttuuritoiminta ei tavoita. Keikkapaikat pitävät yllä ympärivuotista matalan kynnyksen musiikkikulttuuria, joka antaa mahdollisuuden myös ruohonjuuritason toiminnalle ja tarjoaa sosiaalisia kohtaamispaikkoja. LiveFINin koronaa edeltävän toimialatutkimuksen mukaan elävän musiikin vapaan kentän tapahtumissa on vuosittain noin 10 000 000 käyntiä, joista yli puolet keikka- ja konserttipaikoilla. Saavutettavuus voi kuitenkin olla uhattuna, mikäli lippuhintoja ei pystytä pitämään maltillisina, sillä LiveFINin yleisöbarometrin mukaan lippuhinta on suurelle osalle yleisöä tärkeää keikkaelämyksen onnistumisessa.

“Lippujen hinnoittelu on haaste, jonka parissa moni alan toimija painii. Alv-kannan säilyttäminen entisellään olisi hallitukselta toimivaa ja kannustavasta tukemisesta. Alalla tehdään runsaasti saavutettavuuden eteen, mutta siihen kaivataan myös tukea. Esimerkiksi vuonna 2022 valmistuneen nuorisotutkimuksemme mukaan nuorten mahdollisuuksiin kokea ja luoda elävän musiikin kulttuuria on panostettava myös yhteiskunnallisella tasolla. Suuria ja monimuotoisia yleisöjä koskettavan alan luulisi kiinnostavan myös päättäjiä”, Lahtinen summaa.

Alkuperäinen kuva: Antoine J / Unsplash

Kuluneena kesänä järjestettiin runsaasti rytmimusiikkifestivaaleja ympäri Suomen. Samalla elävän musiikin alaa haastavat mahdolliset arvonlisäveron korotukset sekä sekava viranomaistoiminta.

Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN on seurannut kuluneen kesän festivaalikenttää ja koonnut tietoa kesän festivaaleista. LiveFINin mukaan vuonna 2023 tulee olemaan enemmän rytmimusiikkifestivaaleja kuin koskaan aiemmin. Festivaalit kuitenkin jakautuvat aiempaa tasaisemmin läpi vuoden, ja sisäfestivaalien määrä on kasvussa.

Kesäfestivaaleja on ollut tänä vuonna hieman vähemmän kuin viime vuonna: tänä vuonna kesäfestivaaleja järjestettiin 405 ja viime vuonna 429. Vaikka kesäfestivaaleja on hieman vähemmän kuin viime vuonna, joukossa on mukana myös yli viisikymmentä uutta tulokasta. Viime vuonna uusia kesäfestivaaleja oli yli 80.

“Eniten festivaalien määrää kasvattaa uudet pienet, alle tuhannen kävijän festivaalit. Huomattavaa on, että kesäkuu on kasvattanut suosiotaan festivaalikuukautena – vaikkakin heinäkuu pitää yhä kärkisijaa”, kuvailee LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Suurimpia festivaalijärjestäjiä ovat osakeyhtiöt ja yhdistykset. Lisäksi järjestäjinä on esimerkiksi osuuskuntia, kuntia ja kaupunkeja sekä rekisteröimättömiä yhteisöjä. Vielä vuoden 2022 toukokuussa ala oli voimakkaasti säädelty koronapandemian vuoksi, mikä aiheutti pitkäaikaista epävarmuutta toimijoille.

“Tämä kulunut kesä on monella tapaa merkittävä livealan kannalta, sillä ensimmäistä kertaa koronan jälkeen tapahtumajärjestäjät pääsivät valmistelemaan kesän tapahtumia kokonaisen kalenterivuoden. Monilla festivaaleilla on takanaan onnistumisia ja jäsenistömme on tänä kesänä järjestänyt kävijäennätyksiin yltäneitä festivaaleja”, sanoo Jenna Lahtinen.

Mahdolliset alv-korotukset ja sekava viranomaistoiminta haastava festivaaleja

Kesä on festivaalijärjestäjien työntäyteisintä aikaa. Elävän musiikin ala koki kovia tappioita koronpandemian aikana, ja nyt alan uudelleenrakentamisessa haasteita tuovat myös epävarma maailmantilanne ja kasvaneet kustannukset. Kustannusten kasvaessa lippuhinnat on kuitenkin pidettävä maltillisina. Nyt valmisteilla oleva arvonlisäveron nosto haastaisi toteutuessaan entisestään tilannetta.

“Pääsylippujen arvonlisäveroa ei missään tapauksessa tulisi nostaa. Korotus osuisi väistämättä tapahtumakävijöiden kukkaroon, vaikka ala tekisikin kaikkensa pitääkseen lippujen hinnoittelun kohtuullisena. Toimijoiden tulovirrasta noin kolmannes tulee yksinomaan lipputuloista”, Jenna Lahtinen summaa.

Lisäksi epäselvä ja ristiriitainen viranomaistoiminta on aiheuttanut kuluneena kesänä runsaasti työtä ja ylimääräistä päänvaivaa musiikkitapahtumien järjestäjille. Sekavuutta aiheuttaa esimerkiksi tapahtumien pystytyksen ja purun rinnastaminen rakentamiseen. LiveFINin mukaan tapahtuma-ala tuleekin lainsäädännössä tunnistaa omana elinkeinonaan ja viranomaisten tulee huomioida myös elävän musiikin tapahtumien erityispiirteet.

“On selvää, että väliaikaisen festivaalin tai tapahtuman pystyttäminen poikkeaa monin tavoin vaikkapa talon rakentamisesta, eikä kahteen eri alaan voi soveltaa täysin samoja vaatimuksia. Viranomaistoiminnan tulee muuttua, jotta festivaalit voivat luottavaisin mielin valmistautua ensi kesään”, Jenna Lahtinen kuvailee tilannetta.

Arvonlisäveron korotus on märkä rätti elävän musiikin alan toimijoille ja hallituksen tavoitteille lisätä luovien alojen kasvua ja elinvoimaa. Hallitusohjelmassa mainitut toimenpiteet, kuten kulttuuripoliittinen selonteko ja musiikkialan kasvusopimusmallin kehittäminen tarjoavat kuitenkin työkaluja elinvoiman edistämiseen.

Hallitusohjelma tavoittelee kulttuurin, tapahtumien ja luovien alojen elinvoimaa ja kasvua, mutta pääsylippujen arvonlisäveron korotus on märkä rätti tuon tavoitteen ja elävän musiikin alan toimijoiden naamaan.

Koronavuosien jälkeinen alan uudelleenrakennustyö on vielä kesken. Työtä on haastanut paitsi pandemia, myös epävarma maailmantilanne ja kasvaneet kustannukset. Kulujen kasvu on asettanut musiikkitapahtumien järjestäjille painetta nostaa pääsylippujen hintoja jo ennen mahdollisia veronkorotuksia. Musiikkitapahtumien kävijöiden ostovoima punnitaan nykyisilläkin lipunhinnoilla erittäin tarkasti. Arvonlisäveron nosto osuu suoraan tapahtumakävijöiden kukkaroon, vaikka ala tekisikin kaikkensa pitääkseen lippujen hinnoittelun kohtuullisena.

Alan elinvoimaa ei lisätä veronkorotuksilla, mutta hallitusohjelmassa mainittu kulttuuripoliittinen selonteko ja musiikkialaa vauhdittava kasvusopimusmalli voivat tarjota tehokkaita keinoja kasvuun ja kehitykseen. Ministeriöiden välinen yhteistyö on tärkeä osa tuota keinovalikoimaa, jotta myös elävän musiikin vapaan kentän asema ja kasvupotentiaali tunnistetaan kulttuuri- ja elinkeinopolitiikan rajapinnassa. Tämä työ ja LiveFIN ry:n hallitusohjelmatavoitteissakin mainitut toimenpiteet – kulttuuripoliittinen selonteko, musiikkialan kasvusopimusmallin kehittäminen, ministeriöiden välinen yhteistyö sekä alan ammattilaisten erilaisten tulomuotojen yhteensovittaminen on saatava käyntiin heti! Elävän musiikin alan asiantuntijoita tulee kuulla tätä työtä tehtäessä.

Toimenpiteiden rahoitustarpeet eivät saa jäädä talouden tasapainottamisen tai opetus- ja kulttuuriministeriön säästöpaineiden jalkoihin. Elävän musiikin vapaan kentän toiminta ei perinteisesti ole nojannut kulttuuriministeriön avustuksiin, mutta juuri vapaan kentän tukemisesta ei tule nyt tiristää. Elävän musiikin tapahtumat tarjoavat paitsi kasvualustan taloudelle ja työlle, myös sosiaalista pääomaa ja hyvinvointivaikutuksia kaikenikäisille kävijöilleen.

Jenna Lahtinen, toiminnanjohtaja, LiveFIN ry

Suomen festivaalikesä on täydessä vauhdissa. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n viimeisimpien arvioiden mukaan kesälle on tulossa noin 350 festivaalia. Festivaaleilla panostetaan entistäkin vahvemmin epäasiallisen käytöksen ehkäisyyn: useilla festivaaleilla on käytössään turvallisemman tilan periaatteet sekä esimerkiksi häirintäyhdyshenkilö ja erilaisia yhteistyökuvioita sosiaaliseen kestävyyteen keskittyneiden järjestöjen kanssa. Lisäksi festivaaleilla kannustetaan yleisöä puuttumaan aktiivisesti mihin tahansa häirintään viittaavaan käytökseen.

Elävän musiikin alalla on tehty viime vuosina runsaasti työtä epäasiallisen käytöksen kitkemiseen keikoilta ja festivaaleilta. Jotta työtä voidaan kehittää, on elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN myös tehnyt aiheeseen liittyvää tutkimusta. Tiedon avulla epäasialliseen käytökseen voidaan puuttua tehokkaasti, ja samalla elävä musiikin ala voi osallistua häirinnän kitkemiseen koko yhteiskunnasta.

“Se että tiedämme, millaisissa tilanteissa epäasiallista käytöstä tapahtuu, auttaa suunnittelemaan oikeita toimenpiteitä häirinnän ehkäisemiseksi. LiveFINin jäsenistö on käynyt tiivistä keskustelua aiheen parissa kuluneen kevään aikana. Tietoa ja parhaita käytänteitä on jaettu ja tätä yhteistyötä jatketaan edelleen. Elävän musiikin ala tavoittaa laajan ja monimuotoisen yleisön ja vaikuttaa suuriin joukkoihin, joten se voi toimia myös suunnannäyttäjänä”, sanoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

LiveFINin tuoreimmissa, vuoden 2022 elävän musiikin yleisökyselyissä kysyttiin epäasiallisen käytöksen esiintymisestä festivaaleilla ja keikkapaikoilla. Kyselyistä selviää, että 30 % festivaalibarometrin vastaajista ja 23 % keikka- ja konserttikyselyn vastaajista on kokenut jotain epäasiallista käytöstä viimeisen viiden vuoden aikana. Häirintää tapahtuu useimmiten esityksiä katsottaessa ja tuntemattomien yleisön edustajien taholta; tyypillisesti häirintää tapahtuu suurissa joukoissa. Tuloksista selviää, että erityisesti aliedustettuun ryhmään kuuluminen lisää häirintäkokemuksia. Alan toimijat ovat reagoineet tutkimukseen lisäämällä häirintää ehkäiseviä toimintatapoja ja viestintää. LiveFIN osallistuu niin ikään alan kehittämiseen tarjoamalla tutkimusta, viestintää ja koulutusta.

LiveFIN ry:n barometrikyselyt toteutti tutkija Maarit Kinnunen (YTT, FM), joka toimii Lapin yliopistossa vierailevana tutkijana. Barometrit toistuvat joka toinen vuosi ja tutkimukset kokoavat tietoa suomalaisista elävän musiikin yleisöistä. Tiedon avulla seurataan yleisön musiikki- ja tapahtumamieltymysten muutosta vuosien kuluessa. Festivaalibarometriin vastasi yli 18 000 kävijää ja keikka- ja konserttikyselyyn yli 2 300 kävijää.

Myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemian julkaisusarjassa on julkaistu tutkimusraportti kyselyistä: https://taju.uniarts.fi/handle/10024/7878

Lisätiedot ja haastattelut:
Susanna Hulkkonen
LiveFIN ry, viestintäpäällikkö
susanna.hulkkonen@livefin.fi
+358 50 9116570

Lisätiedot yleisökyselyistä:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi
+358 50 5779153

Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry toteutti vuonna 2022 festivaalien ja keikka- ja konserttipaikkojen yleisötutkimukset eli barometrit. Yleisökyselyissä kysyttiin ensimmäistä kertaa myös epäasiallisen käytöksen esiintymisestä festivaaleilla ja keikkapaikoilla.

Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry toteutti vuonna 2022 loka-marraskuussa festivaalien ja keikka- ja konserttipaikkojen yleisötutkimukset eli barometrit. Barometrit toistuvat joka toinen vuosi ja tutkimukset kokoavat tietoa suomalaisista elävän musiikin yleisöistä. Tiedon avulla seurataan yleisön musiikki- ja tapahtumamieltymysten muutosta vuosien kuluessa. Festivaalibarometriin vastasi yli 18 000 kävijää ja keikka- ja konserttikyselyyn yli 2 300 kävijää.

Yleisökyselyistä selviää, että koronapandemian jälkimainingeissa kävijät ostavat liput entistä myöhemmin (kuva 1). Kävijät pelkäävät edelleen tapahtumien peruuntumisia ja he ovat myös varovaisempia terveystilanteen suhteen.

Kuva 1. FB=Festivaalibarometriin vastaajat, VB=Keikka- ja konserttibarometriin vastaajat

Yleisökyselyissä kysyttiin ensimmäistä kertaa epäasiallisen käytöksen esiintymisestä festivaaleilla ja keikkapaikoilla. Barometreista selviää, että 30 % festivaalibarometrin vastaajista ja 23 % keikka- ja konserttikyselyn vastaajista on kokenut jotain epäasiallista käytöstä (kuva 2) viimeisen viiden vuoden aikana. Tämä ei tarkoita, että kyselyyn osallistuneilla festivaaleilla tai keikka- ja konserttipaikoilla olisi koettu epäasiallista käytöstä, vaan vastaukset kertovat yleisesti elävän musiikin tapahtumiin liittyvistä kokemuksista. Seksuaalisesta häirinnästä, fyysisesti uhkaavista tilanteista ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä raportoitiin eniten.

Kuva 2.

Häirintää tapahtuu useimmiten esityksiä katsottaessa ja useimmiten yleisön edustajien taholta. Tuloksista selviää, että erityisesti aliedustettuun ryhmään kuuluminen lisää häirintäkokemuksia (kuva 3). Mikäli kuuluu useampaan aliedustettuun ryhmään, häirintäkokemukset yleistyvät vielä enemmän.

Kuva 3.

Epäasialliseen käytökseen puuttuminen

Sosiaalisesti kestävän elävän musiikin alan tavoitteleminen on LiveFIN ry:n toiminnan keskiössä vuonna 2023. Tähän tavoitteeseen yhdistys pyrkii tutkimuksen, viestinnän ja koulutuksen keinoin.

“Meille on ollut tärkeä selvittää, millaista häirintää tapahtumissa ja keikkapaikoilla on, jotta voimme alana puuttua siihen ja kehittää toimintaa sellaiseksi, että kaikki häirintä saataisiin pois elävän musiikin tapahtumista. Samalla kannamme oman vastuumme häirinnän kitkemiseksi laajemmin koko yhteiskunnasta. Elävän musiikin ala voi toimia suunnannäyttäjänä, sillä tavoitamme laajan ja monimuotoisen yleisön ja pystymme sitä kautta vaikuttamaan suuriin joukkoihin. Jäsenemme tekevät jo nyt paljon erilaisia toimenpiteitä häirinnän kitkemiseksi ja tutkimuksen avulla pystymme kehittämään tätä työtä edelleen”, sanoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Susanna Hulkkonen.

Barometrikyselyt toteutti tutkija Maarit Kinnunen (YTT, FM), joka toimii Lapin yliopistossa vierailevana tutkijana.

Lisätietoja:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi
+358 50 5779153

Susanna Hulkkonen
LiveFIN ry, toiminnanjohtaja
susanna.hulkkonen@livefin.fi
+358 50 9116570