Uutiset

Korona-aika on heikentänyt elävän musiikin klubien ja konserttisalien vakioasiakkaiden hyvinvointia

Loka-marraskuussa 2020 toteutettiin Suomen ensimmäinen yhteismitallinen klubien ja konserttisalien yleisötutkimus – Venuebarometri. Siihen vastasi lähes 2 700 elävän musiikin klubien ja konserttisalien vakiokävijää. Korona-ajan keikkasulku vaikuttaa vastaajien hyvinvointiin negatiivisesti. Lähes kaikki vastaajat (95 %) pitävät jossain määrin todennäköisenä osallistumistaan elävän musiikin tapahtumiin ensi vuonna.

Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry toteutti kotimaisten klubien ja konserttisalien yleisötutkimuksen – Venuebarometrin loka-marraskuussa 2020. Venuebarometriin osallistui 17 klubia ja konserttisalia ympäri Suomen ja kyselyyn vastasi yhteensä heidän noin 2 700 asiakasta. Tutkimukseen osallistuneet klubit ja konserttisalit ovat myös tutkimuksen toteutuksesta vastanneen LiveFIN ry:n jäseniä. Venuebarometri toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tutkimus mukailee neljä kertaa tehtyä festivaalien yleisötutkimusta – Festivaalibarometria, joka selvittää kotimaisten festivaalikävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymyksien muutosta vuosien kuluessa. Venuebarometrin kohteena on puolestaan klubien ja konserttisalien kävijät. 

Venuebarometrin tuottama tutkimusaineisto on ainutlaatuista dokumentaatiota poikkeuksellisesta korona-ajasta. Pandemian vaikutus elävän musiikin tapahtumien kävijöihin on dramaattinen, kun toimintaa on rajoitettu ja tilaisuuksien luonne on rajoitusten vuoksi oleellisesti muuttunut.

Hyvinvoinnin merkitys korostuu vakiokävijöiden ja elävän musiikin suurkuluttajien keskuudessa

Venuebarometrin yleisökyselyyn vastasivat erityisesti venueiden vakiokävijät ja elävän musiikin suurkuluttajat. Tutkimuksen vastauksista heijastuukin rakkaus elävään musiikkiin ja erityisesti sen hyvinvointivaikutukset.  Hyvinvoinnin merkitys korostuu klubien ja konserttisalien yleisöissä jopa festivaaliyleisöjä enemmän. Festivaalibarometrin vastaajista 55 % ilmoitti hyvinvointinsa huonontuneen koronasta johtuvan keikkatauon takia, kun taas venuekävijöillä tämä luku oli peräti 63 %. 

 ”En ole voinut osallistua keikoille, joka on masentanut ja ahdistanut minua paljon. Toki livetapahtumia ei ole paljoa järjestettykään, mikä on suuri harmi ja ikävä asia maailmanlaajuisestikin. Toivoisin, että ensi vuonna mahdollisimman pian alettaisiin järjestää elävän musiikin tapahtumia Suomessa ja viimeistään kesällä festareita kuten aina ennenkin.” (Venuebarometrin vastaaja 2020) 

 ”Olen entistä paremmin ymmärtänyt, kuinka tärkeää nimenomaan livenä kuultu musiikki on minulle ja hyvinvoinnilleni.” (Venuebarometrin vastaaja 2020) 

Rajoitukset vaikuttavat kävijäkokemukseen

Koronatilanteen pitkittyminen näkyy klubi- ja konserttisalikävijöiden asenteissa erilaisia rajoituksia kohtaan. Esimerkiksi maskin käyttöä elävän musiikin tilaisuuksissa kannattaa jossain määrin lähes puolet (48 %) venuekävijöistä, kun taas festivaalikävijöistä sitä kannatti alle kolmannes. 

Halukkuutta maskin käyttöön venueilla selittää sisätilojen suurempi tartuntariski. Lisäsyynä on varmasti myös se, että venuekävijät hyväksyvät maskin käytön osaksi sitä keinovalikoimaa, joilla elävän musiikin tapahtumien järjestäminen klubeilla ja konserttisaleissa olisi ylipäänsä mahdollista. Koronarajoituksien koettiin kuitenkin myös vaikuttavan keikkojen tunnelmaan. 

”Vaikka en koronaa hysteerisesti pelkääkään, on ajatus mahdollisesta altistumisesta suuressa väkijoukossa hieman huolta herättävä. Pidän eniten klubikeikoista ja ajatus istumisesta paikoillaan keikan ajan vähentää innostusta keikoille osallistumisesta. Periaatteessa keikkojen jakaminen useammaksi pienemmäksi tapahtumaksi on hyvä asia, mutta uskon sen vaikuttavan jonkin verran heikentävästi fiilikseen, kun väkeä on vähemmän. Ajatus maskin käytöstä keikan ajan tuntuu ahdistavalta, vaikka sitä käytänkin esim. julkisessa liikenteessä.” (Venuebarometrin vastaaja 2020) 

Korona on vähentänyt halukkuutta osallistua tapahtumiin. Kysely tehtiin ennen loppuvuoden uusia kokoontumisrajoituksia, joten viime viikkojen tilanne ei heijastu Venuebarometrin vastauksiin. Valtaosa vastaajista pitää kuitenkin jossain määrin todennäköisenä osallistumistaan ensi vuonna (95 %) ja viiden vuoden kuluttua (97 %), vaikka vain 45 % uskoi osallistuvansa keikoille ensi kuussa

Venuebarometriin osallistuivat: Bar Loose (Helsinki), Club Teatria (Oulu), Finlandia-klubi (Lahti), G Livelab (Tampere), Helsingin Musiikkitalo, Henry’s pub (Kuopio), Kerubi (Joensuu), Kulttuuritalo (Helsinki), Kulttuuritila Nuijamies (Lappeenranta), Möysän Musaklubi (Lahti), Ravintola Torvi (Lahti), Rytmikorjaamo (Seinäjoki), Tampere-talo, Tanssisali Lutakko (Jyväskylä), Tavastia-klubi (Helsinki), Tullikamari (Tampere) ja Verkatehdas (Hämeenlinna). Tutkimukseen vastasi 2 681 venuekävijää. Laajemmat tulokset julkaistaan vuoden 201 alkupuolella. Venuebarometrin toteutti tutkija Maarit Kinnunen (YTT, FM), joka on vastannut myös festivaalien yleisötutkimuksesta vuodesta 2014. 

Lisätietoja:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi


Festivaalibarometrin 13 000 osallistujaa kertoivat suuresta ikävästään festivaaleille

Festivaalien yleisötutkimus Festivaalibarometri selvitti yleisön näkemystä festivaalien puuttumisesta erikoisena koronakesänä 2020. Koronapandemia on heikentänyt elävän musiikin tapahtumien ja festivaalien kävijöiden hyvinvointia. Kaipuu festivaaleille on kova. Korona uhkaa festivaalien kuluttajalupausta ja tärkeintä tekijää – yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kuitenkin 85 % kyselyyn vastanneiden rytmimusiikkifestivaalien yleisöstä pitää jossain määrin todennäköisenä osallistumistaan festivaaleille myös ensi kesänä. Yleisötutkimukseen osallistui 13 000 festivaalikävijä.

Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry toteutti loka-marraskuussa 2020 festivaalien yleisötutkimuksen – Festivaalibarometrin. Suomalaisille rytmimusiikkifestivaalien yleisöille suunnattu Festivaalibarometri on kahden vuoden välein toistuva tutkimus, jonka tarkoituksena on koota tietoa suomalaisista festivaalikävijöistä ja seurata näiden musiikki- ja festivaalimieltymyksien muutosta vuosien kuluessa. Festivaalien kyselytutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014 eri yliopistojen ja festivaalikentän toimijoiden välisenä yhteistyönä. Festivaaliyleisöjä tutkittiin tänä vuonna jo siis neljättä kertaa. Kaikki vuoden 2020 Festivaalibarometriin osallistuneet 22 festivaalia ovat myös tutkimuksen toteutuksesta vastanneen LiveFIN ry:n jäseniä.

Festivaalit lisäävät kävijöiden hyvinvointia

Koronapandemian vuoksi erikoisena näyttäytynyt festivaalikesä 2020 tuotti hyvin uniikkia tutkimusaineistoa yleisöltä, joka ei tänä kesänä päässytkään osallistumaan lempifestivaaleilleen. Tutkimus osoitti, että yleisön kaipuu elävän musiikin tapahtumien ja festivaalien pariin on kova. Festivaalit ja niiden puute myös vaikuttavat festivaalikävijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin. Yli puolet (55 %) kyselyyn vastanneista koki, että koronapandemian aiheuttama tauko elävän musiikin tapahtumista on vaikuttanut omaan hyvinvointiin negatiivisesti

 Festivaalibarometrin vastausten perusteella voidaan päätellä, että festivaalit vaikuttavat kävijöidensä hyvinvointiin ja jaksamiseen myönteisesti. Ne auttavat lataamaan akkuja ja mahdollistavat arjen stressistä eroon pääsyn sekä tarjoavat mahdollisuuden viettää aikaa ympäristössä, johon kuuluu iloinen ja positiivinen käytös. Festivaaliympäristö irrottaa arjesta ja saa hetkeksi unohtamaan huolet. 

 ”On tajunnut niiden vaikutuksen omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Ja myös on tullut tajuttua, että oikeasti haluaa lähteä festareille eikä vaan tavan vuoksi halua lähteä. Kaipuu iloiseen musiikin täyteiseen tapahtumaan on kova.” (Festivaalibarometrin vastaaja 2020) 

Korona uhkaa festivaalien yhteisöllistä tunnelmaa

Festivaalit näyttäytyvät tutkimuksen valossa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ylläpitävänä paikkana. Rento ja yhteisöllinen tunnelma oli tärkeä tekijä festivaalielämyksen onnistumista mitattaessa. Lähes kaikki Festaribarometriin vastaajat (93 %) pitivät rentoa ja yhteisöllistä tunnelmaa tärkeänä. 

Korona on merkittävä festivaalien yhteisöllisyyttä heikentävä tekijä. Yleisötutkimuksen perusteella festivaalien yleisö on jakautunut kahteen leiriin – niihin, jotka pitävät koronarajoituksia tarpeellisina ja niihin, jotka eivät niistä juuri piittaa. Tämä vaikuttaa negatiivisesti yhteisöllisyyteen. Mikäli pandemia pitkittyy ja elävän musiikin tapahtumia järjestetään tulevana kesänä 2021 tiukoin rajoituksin, on festivaalien haasteena yhteisöllisyyden rakentaminen ja kuluttajalupauksen säilyttäminen

”Suuret väkijoukot herättivät ennen parhaimmillaan jonkinlaista euforiaa hienon kollektiivisen kokemuksen kautta. Nyt ne lähinnä ahdistavat ja arveluttavat. Festareiden vetovoima perustuu paljolti suurten yleisömassojen tiiviiseen yhteishenkeen ja ilmapiiriin ja ilman mahdollisuutta siihen festivaalit vanhassa muodossaan ovat uhattuna.” (Festivaalibarometrin vastaaja 2020) 

Suurin osa vastaajista pitää osallistumista ensi vuoden festivaaleille jossain määrin todennäköisenä

Festivaalibarometrin vastaajat suhtautuvat tulevaan kesään varovan toiveikkaasti. Todennäköisyys osallistua ensi vuonna festivaaleille on laskenut huomattavasti kahden vuoden takaisesta Festivaalibarometrista. Kuitenkin edelleen 87 % vastaajista pitää jossain määrin todennäköisenä osallistumistaan ensi vuoden festivaaleihin. Erittäin todennäköisenä sitä pitää 57 % vastaajista. Osallistumista festivaaleille viiden vuoden kuluttua pidetään todennäköisempänä kuin aiemmin. 

Festivaalibarometriin osallistuivat: Blockfest, Flow Festival, Himos Juhannus, Ilosaarirock, Kuopiorock, LPRHC Fest, Nummirock, Pori Jazz, Porispere, Provinssi, Qstock, Rocfest, Rockfestari Naamat, Ruisrock, Sideways, Solar Sound Festival, Suomipop Festivaali Jyväskylä, Suomipop Festivaali Oulu, Tammerfest, Tikkurila Festivaali, Tuska, Wanaja Festival. Tutkimukseen vastasi tänä vuonna lähes 13 000 festivaalikävijää, kun vuonna 2018 osallistujia oli hieman yli 6 500. 

Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan ensi vuonna.


Lisätietoja:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi

Pääkaupunkiseudun koronarajoitukset eriarvoistavat elävän musiikin alaa

Pääkaupunkiseudun epäyhdenmukaiset rajoitukset syventävät elävän musiikin tapahtumajärjestäjien ahdinkoa entisestään. Yleisötilaisuuksien ja ravintolatoiminnan säätelyn eritahtisuus ei voi jatkua. Pääkaupunkiseudulla tehtyä arviointivirhettä ei saa toistaa muualla maakunnissa, vaikka koronatilanne kiristyisikin.

Tänään pääkaupunkiseudulla voimaan tulleet koronarajoitukset eriarvoistavat elävän musiikin tapahtumajärjestäjiä. Rajoitusten myötä kiellettiin yleisötilaisuudet ja mm. elävän musiikin tapahtumat klubeissa ja ravintoiloissa. Ravintolatoimintaan uudet rajoitukset eivät kuitenkaan ulottuneet. Sekavassa tilanteessa osa elävän muusikin tapahtumajärjestäjistä joutui suoraan peruuttamaan tapahtumansa ja osa odottelee edelleen valtioneuvoston päätöstä ravintoloiden rajoituksista, silllä monen elinkeinotoiminta on luokiteltu ensisijaisesti ravintolatoiminnaksi aktiivisesta elävän musiikin tarjonnasta huolimatta.

Yleisötilaisuuksien ja ravintolatoiminnan säätelyn eritahtisuus eriarvoistavat elinkeinoharjoittajia. Yleisötilaisuuksen ja ravintolatoiminnan rajoitukset kuitenkin koskettavat kummaltakin osin valtaosaa elävän musiikin tapahtumajärjestäjistä. Eritahtisuus myös aiheuttaa epäjohdonmukaisuutta lain ja rajoitusten tulkinnassa. Ravintolatoimintaa ja tapahtumajärjestämistä koskevat rajoitukset eivät voi oleellisesti poiketa toisistaan – miksi kokoontuminen ravintolaan näyttäytyy turvallisemmalta, kuin kokoontuminen esimerkisi elävän musiikin tapahtumiin, klubeille ja konserttisaleihin?

Elävän musiikin tapahtumajärjestäjät noudattavat ja ovat myös oma-aloitteisesti luoneet useita tartuntariskiä minimoivia käytänteitä. Elävän musiikin tapahtumia järjestetään vastuullisesti ja terveysturvallisuuden ehdoilla. Pääkaupunkiseudulle asetettu kielto ajaa ihmiset ja kokoontumiset turvallisista tapahtumista valvomattomiin olosuhteisiin ja kohdistaa näin ollen rajoituksia tehottomasti sinne, missä niiden on vaikea uskoa toimivan toivotulla tavalla.

Rajoitukset osuvat rytmimusiikin klubien ja konserttisalien kiireisempään ja liikevaihdon kannalta keskeisempään sesonkiin. Pääkaupunkiseudun rajoitusten vaikutus alueen toimijoiden liikevaihtoon ja jo ennestään haastavaan tilanteeseen on merkittävä. Koronaepidemian leviämisvaiheen vuoksi toimintansa tilapäisesti lopettaneita elävän musiikin tapahtumajärjestäjiä tulee tukea taloudellisesti. Ala kaipaa tukimuotoa, joka mahdollistaa työpaikkojen säilyttämisen ja toiminnan eloonjäämisen tilanteessa, jossa rajoitusten vuoksi edes etäisesti normaalia muistuttavan liiketoiminnan harjoittaminen ei ole mahdollista.

Yleisötilaisuuksien ja ravintolatoiminnan säätelyn eritahtisuus ei voi jatkua. Pääkaupunkiseudulla tehtyä arviointivirhettä ei saa toistaa muualla maakunnissa, vaikka koronatilanne kiristyisikin. LiveFIN ry vaatii yhtenäistä ja yhdenvertaista kohtelua elinkeinoharjoittajille niin ravintola-alalla kuin elävän musiikin parissa.

LiveFIN julkaisi tilannekuvan elävän musiikin alasta

LiveFIN ry on julkaissut tilannekuvan elävän musiikin alasta ja koronapandemian vaikutuksista sen toimintaan ja talouteen. Toimintakykyinen elävän musiikin ala tarvitsee taloudellista tukea ja etsii uusia ratkaisuja.

Haastava tilanne jatkuu pandemian pitkittyessä. Alan kärsimistä menetyksistä huolimatta katse on kuitenkin tulevaisuudessa. Jatkossa tarvitaan paitsi taloudellista tukea, myös uusia ratkaisuja jotka mahdollistavat terveen liiketoiminnan ja elävän musiikin tilaisuuksien järjestämisen turvallisesti siten, että yleisöt uskaltautuvat taas tapahtumien pariin. 

Alan menettää 77 % liikevaihdostaan

Koronapandemian aiheuttamien liikevaihdon menetysten elävän musiikin yksityissektorilla arvioidaan olevan vuoden loppuun mennessä 350 miljoonaa euroa. Alan koko vuoden liikevaihdosta menetetään arvion mukaan 77 %. Elävän musiikin tapahtumilla on huomattavia kerrannaisvaikutuksia koko musiikkialaan. Music Finlandin tekemän selvityksen mukaan elävä musiikki muodostaa yli puolet (52 %) Suomen musiikkialan kokonaisarvosta. Elävän musiikin tapahtumajärjestäjät – konserttisalit, klubit, festivaalit ja tanssilavat työllistivät vuosi sitten yli 17 000 eli 2 200 henkilötyövuoden verran alan ammattilaisia. Koko elävän musiikin alan ekosysteemi –  muusikot ja alihankkijat mukaan lukien työllistämisvaikutus on vielä paljon suurempi. Koronapandemian myötä huolena on työpaikkojen menetys ja ammattitaidon katoaminen alalta. Akuuttina riskinä on laajamittainen konkurssiaalto, joka kaventaa koko Suomen musiikkikenttää merkittävästi. 

Tuen tarve ei ole kadonnut

LiveFIN ry on tehnyt lujasti töitä kotimaisen elävän musiikin alan eteen koko pandemian ajan. Yhdistys on tehnyt keväällä 2020 toimialatutkimusta edellisen vuoden lukujen perusteella ja ensimmäisenä Suomessa arvioinut elävän musiikin alan kokonaisarvoa kattavasti. Näiden lukujen valossa alan merkitystä on voitu tarkastella myös julkisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut kulttuuritapahtumia koronakriisin keskellä ensin 10,6 miljoonan euron ja sitten yli 7 miljoonan euron suuruisilla avustuksilla. LiveFIN ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä aktiivisesta vuoropuhelusta elävän musiikin tapahtumajärjestämisen ammattilaisten kanssa ja peräänkuuluuttaa tuota aktiivisuutta myös muilta ministeriöiltä ja viranomaisilta. Tuen tarve ei ole kadonnut ja moni jäi myös ilman apua. Elävän musiikin alalle tyypillisiä ovat epätyypilliset työsuhteet ja alihankintaketjut, jotka työllistävät freelancereina ja pienyrittäjinä toimivia alan ammattilaisia. Monet näistä jäivät vaille tukea ja kaipaavat sitä nyt kipeästi. Myös tapahtumajärjestäjät tarvitsevat edelleen tukea pitkittyneessä kriisitilanteessa, jossa normaalin toiminnan ylläpitäminen ei ole mahdollista alati muuttuvan säätelyn keskellä ja vajaiden asiakaskapasiteettien aiheuttaessa jatkuvaa tappiota. Tukia jaettaessa tulee ottaa huomioon alan erityispiirteet – liikevaihdon kuukausittainen ja vuosittainen vaihtelu, kulujen suhteutuminen toteutuneseen toimintaan ja tapahtumiin, sekä epätyypilliset työsuhteet ja alihankintaketjut.

Tahtotilana on synnyttää uusia ratkaisuja

Alan tulevaisuus ei kuitenkaan voi perustua pelkästään tukipaketteihin, säätelyn kiristämiseen ja tapahtumien järjestämiseen turvaetäisyydet säilyttäen. Elävän musiikin tapahtumien ydin on kohtaamisessa ja kokemuksellisuudessa. Turvavälien säilyttäminen paitsi muuttaa elävän musiikin tapahtumien luonnetta oleellisesti, myös tekee niiden järjestämisestä taloudellisesti äärimmäisen haastavaa tai jopa mahdotonta. Alan tahtotila on synnyttää yhdessä viranomaisten kanssa sellainen seulova ja tartuntariskiä ennaltaehkäisevä toimintamalli, että normaalista poikkeavissa olosuhteissa tapahtumien järjestäminen on mahdollista ja turvallista tavalla, joka ei perustu ainoastaan turvaväleihin ja hygieniaan.

Elävän musiikin alan koronakriisin ratkaisut ovat niitä samoja ratkaisuja, jotka lisäävät turvallisuutta ja elpymisen mahdollisuuksia koko yhteiskunnassa. Yhteen kokoontumisen mahdollisuus on taattava paitsi tapahtuma-alalle, matkailulle ja monille muille elinkeinoelämän aloille, myös koko yhteiskunnalle ja ihmisten arkeen. Taloudellisella tuella mahdollistetaan elävän musiikin alan toimintakyky ja pandemian pitkittyessä tuelle on tarvetta myös jatkossa, mutta ala kaipaa nyt rinnalleen periaatteita ja linjanvetoa. Kuinka elävän musiikin tapahtumia voidaan järjestää koronakriisin pitkittyessä ja poikkeavien olosuhteiden ohjatessa tapahtumien tekemistä? Kiristyvä säätely ja turvavälit eivät voi olla ratkaisu elävän musiikin tapahtumajärjestäjien tilanteeseen pidemmällä aikavälillä. 


Festivaalien liikevaihto oli vielä viime vuonna 192 miljoonaa euroa

LiveFIN ry:n toimialakyselyn mukaan Suomi on ainutlaatuinen festivaalimaa, jonka rytmimusiikkifestivaalien liikevaihto oli 192 miljoonaa euroa. Vielä vuosi sitten festivaaleille osallistui noin miljoona suomalaista ja yhteenlaskettu kävijämäärä oli 3,5 miljoonaa. Festivaalit luovat työpaikkoja sekä alueellista ja sosiaalista hyvinvointia. Koronapandemia haastaa festivaalijärjestäjiä – toiminnan jatkuvuus edellyttää julkista tukea.

Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry teki toimialakyselyn, jolla se kartoitti Suomen rytmimusiikkifestivaalien toimintaa, kokoa ja liikevaihtoa vuoden 2019 tietojen pohjalta. Rytmimusiikkifestivaalilla tarkoitetaan festivaalia, jonka ohjelmisto koostuu muusta kuin klassisesta musiikista. Festivaalien toimialakyselyyn osallistui yhteensä 71 festivaalia. Suomessa järjestettiin viime vuonna arvioilta 312 rytmimusiikkifestivaalia, joten toimialakyselyn vastausprosentti on 23 %.

Festivaalit numeroiden valossa

LiveFIN ry:n tekemän tutkimuksen mukaan Suomen rytmimusiikkifestivaalien liikevaihto oli viime vuonna 192 miljoonaa euroa. Tuloista valtaosa muodostui lipunmyynnistä. Kuluista suurimman osan muodostivat tuotanto sekä ohjelmisto ja sisältö.

Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että rytmimusiikkifestivaaleilla oli koko vuoden aikana yhteensä 3,5 miljoonaa käyntiä. Kun lasketaan niin kutsuttuja uniikkeja kävijöitä, vähintään miljoona suomalaista osallistui vuonna 2019 rytmimusiikkifestivaaleille. 84 % festivaaleista järjestettiin kesä- ja elokuun välisenä aikana. Koska lähes kaikki suuret festivaalit ovat kesäfestivaaleja, käynneistä peräti 93 % kohdistuu kesä-elokuulle (3,3 miljoonaa käyntiä). 

Kävijöiden keski-ikä vaihteli lastentapahtuman 8 ikävuodesta iskelmämusiikkifestivaalin 55 vuoteen. Kun lastenmusiikkifestivaali jätetään pois, oli kävijöiden keski-ikä viime vuonna 34 vuotta. Alle 18-vuotiaiden osuus kävijöistä oli keskimäärin 10 prosenttia. Eniten alaikäisiä kävijöitä oli lasten tapahtumien lisäksi niillä festivaaleilla, jotka olivat joko täysin ilmaisia tai joissa oli pääsymaksutonta oheisohjelmaa.

Tyypillisin festivaalin kesto oli kaksi päivää. Lippujen hinnoittelumallit olivat hyvin moninaiset ja suuremmille festivaaleille onkin jo vakiintunut early bird – ennakkolippu – ovilippu -hinnoittelu. Vain kolme vastannutta festivaalia oli täysin ilmaisia, mikä kuvastaakin koko kentän tilannetta täysin ilmaisten festivaaleja järjestetään vähän. Kuitenkin 18 prosentilla kyselyyn vastanneista oli tarjolla myös ilmaisohjelmaa osana festivaalin kokonaistarjontaa.

Festivaalien merkitys alueelle, yhteisölle ja yleisölle

Festivaalien tavoitteena on omaleimaisen ohjelmiston tarjoaminen, ainutlaatuisen ja kokonaisvaltaisen elämyksen luominen kävijöille, esiintymismahdollisuuksien tarjoaminen muusikoille sekä varojen kerääminen. Erityisesti yhdistyspohjalta järjestettyjen festivaalien tuotot mahdollistavat ympärivuotisen toiminnan ja joissakin tapauksissa myös alueellisen musiikkikulttuurin tukemisen festivaalien avulla. Kaikkein suurimpien festivaalien tavoitteena on kansainvälinen tunnettuus, kun taas pienempien festivaalien kohdalla korostuu paikallisyhteisön hengen ylläpitäminen. Suomen festivaalikentällä on useita genrelähtöisiä festivaaleja, joilla on suuri merkitys erilaisten alakulttuurien elinvoimaisuudelle ja kulttuuritoiminnan kehittämiselle.

Huomattavan suuri festivaalien määrä luo Suomesta ainutlaatuisen festivaalimaan. Tutkimukseen vastanneet järjestäjät tunnistavat suuren määrän taloudellisia, yhteiskunnallisia ja sosiokulttuurisia vaikutuksia, joita heidän festivaalinsa edistävät. Festivaaliorganisaatiot tuovat esille kestävää kehitystä, tasa-arvoa, monikulttuurisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Festivaalit tarjoavat osallistumisen mahdollisuuden vapaaehtoisille, joiden osaaminen vahvistuu ja jotka ”saavat kokemuksen yhteenkuuluvuudesta ja hyväksynnästä”. Festivaalit luovat työpaikkoja ja niiden järjestämisellä on aluetaloudellisia ja imagollisia merkityksiä. Monet festivaalit tuovat esiin paikalliskulttuuria ja paikallisia yrityksiä. Ne ovat paikkakunnan yhteisöllisyyden voimannäytteitä. Erityisesti haja-asutusalueilla järjestettävät festivaalit luovat kulttuuritarjontaa sinne, missä sitä ei muuten olisi. Luonnollisesti festivaalit tarjoavat myös muusikoille esiintymismahdollisuuksia. Tutkimuksessa korostui esiintymismahdollisuuksien tarjoaminen uusille ja nouseville artisteille sekä marginaalisemman musiikin tekijöille. Monet yhdistyspohjaiset, kävijämääriltään pienemmät festivaalit painottavat sitä, että he pitävät festivaalilipun hinnan alhaisena, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua. Ei pidä myöskään unohtaa yleisön kokemaa iloa ja riemua hyvästä ohjelmistosta, yhteisöllisyydestä, unohtumattomista elämyksistä, sosiaalisesta kanssakäymisestä ja festivaaleihin osallistumisen synnyttämästä hyvinvointivaikutuksesta.

Festivaalien työllistävä vaikutus

Festivaalit työllistävät projektiluonteisesti suuren määrän ihmisiä. Kyselyyn vastanneet 71 festivaalia työllistivät 876 palkattua työntekijää, lähes 6 000 vuokratyöntekijää sekä 528 muuta työntekijää (harjoittelijat ym). Festivaalien parissa toimi myös noin 6 000 vapaaehtoista. Henkilötyövuosia kertyi yhteensä 437.

Kaikilla Suomen rytmimusiikkifestivaaleilla työskenteli viime vuonna yhteensä noin 34 000 henkilöä. Tehty kokonaistyömäärä vastasi 1 700 henkilötyövuotta. Lukemassa on mukana myös festivaalien vapaaehtoiset. Lukumäärää tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että monet festivaalien työntekijöistä työskentelevät useissa tapahtumissa vuoden aikana. Festivaalit tarjosivat kuitenkin viime vuonna yhteensä 34 000 työpaikkaa ja työnteon mahdollisuutta.

Festivaalit ovat tärkeitä myös muusikoiden työllistymisen näkökulmasta. Rytmimusiikkifestivaalit tarjosivat viime vuonna koko Suomessa muusikoille noin 6 600 keikkaa.

Kotimaisen festivaalikentän tulevaisuudennäkymät

Vuosi 2019 oli taloudellisesti varsin hyvä kotimaisella festivaalikentällä. Yli puolet toimialakyselyyn vastanneista kertoi, että vuosi oli ollut tavanomaista parempi.

Kun vastaajilta kysyttiin, miten he kuvailisivat Suomen festivaalikenttää viiden vuoden kuluttua, esille nousi erityisesti se näkemys, että Suomen festivaalikenttä on saavuttanut saturaatiopisteensä. Uusia tapahtumia tulee vanhojen tilalle. Festivaalien määrän ei uskottu enää nousevan. Isojen festivaalien uskottiin kasvavan entisestään ja siirtyvän enenevässä määrin kansainvälisten toimijoiden käsiin, mutta samanaikaisesti pienempien festivaalien osuus tulee kasvamaan. Festivaalien keskittyminen ja tarjonnan yksipuolistuminen nähtiin riskitekijänä, jonka seurauksena yleisömäärät voivat pudota

Festivaalien tulevaisuudennäkymiin vaikuttaa oleellisesti vallitsevan koronapandemian kehitys. Kun tarkasteltiin festivaalien kriittisiä menestystekijöitä, toimialakyselyssä tärkeimmäksi nousivat pandemiat, tuotantokulujen kasvu, artistien saatavuus, lippujen hinnoittelu sekä artistipalkkioiden kasvu. Näihin kaikkiin koronatilanne vaikuttaa oleellisesti. Huomionarvoista on se, että yleinen turvallisuustilanne, jota ei vielä aiempina vuosina pidetty erityisen tärkeänä, on nyt noussut kärkijoukkoon.

Koronan uskottiin muuttavan festivaalikäyttäytymistä muun muassa siinä, että pienten festivaalien suosio saattaa kasvaa ja toisaalta digitaalisen sisällön kasvu luo festivaaleille uuden kilpailijan, elleivät festivaalit sisällytä digitaalista sisältöä osaksi omaa sisältöään. Järjestämiseen kaivattiin vetoapua alalle soveltuvasta julkisesta tuesta. Tuen merkitys nähtiin erityisen kriittisenä toiminnan jatkuvuuden kannalta.

LiveFIN arvioi, että koronan vuoksi festivaalien liikevaihdosta menetettiin tänä vuonna 94 %, noin 180 miljoonaa euroa.

Vuosi 2021 näyttää millaisena uusi maailman aukeaa. Onko paluuta normaaliin ja mikä on normaali, se määritellään uudestaan. Voi olla, että koronan jäljet näkyvät vielä pitkään.” arvioitiin toimialakyselyn vastauksissa.


Lisätietoja:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi

LiveFIN otti kantaa viranomaisohjauksen epämääräisyyteen ja vaatii ennakoitavuutta päätöksenteossa

Suomen musiikkitapahtumien edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n mukaan koronapandemian aiheuttamista yleisötilaisuuksien rajoituksista tiedotetaan tällä hetkellä aivan liian lyhyellä aikajänteellä, mikä tekee musiikkitapahtumien järjestämisen kannattamattomaksi ja monin paikoin mahdottomaksi.


Aluehallintovirasto julkaisi tänään 24.8.2020 yleistiedoksiantona syyskuun yleisötilaisuuksien järjestämistä koskevat rajoitukset. Rajoitukset tehdään aina kuukaudeksi kerrallaan ja syyskuun ohjeet saapuivat vain viikon varoajalla elävän musiikin tapahtumajärjestäjien tietoon.

Rajoitusten antaminen näin lyhyellä aikajänteellä vaikuttaa oleellisesti elävän musiikin tapahtumajärjestäjiin tehden toiminnan kannattamattomaksi ja käytännössä mahdottomaksi. Tapahtumia voidaan järjestää turvallisesti ja koronatartuntariskit minimoiden, mutta se edellyttää myös johdonmukaista ja ennakoitavaa ohjausta viranomaisilta.” toteaa LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Rajoitusten epämääräisyys ja aluehallintovirastosta alunperin julkaistu väärä tieto koskien yleisötilaisuuksien kävijämäärärajoituksia vaikeuttivat elävän musiikin tapahtumajärjestäjien jo valmiiksi vaikeaa tilannetta.

Päivän uutiset ja niistä välittyvä sekavuus vaikuttivat hyvin ilmeisesti tapahtumien lipunmyyntiin seisauttaen sen lähes tyystin. Kuluttajien luottamusta pääsylipun hankintaan ei lisää viranomaisten suunnalta tulevat epämääräiset ohjeet .” Lahtinen jatkaa.

Koronapandemia on vaikuttanut musiikkialaan jo nyt dramaattisesti tuoden 300 miljoonan euron liikevaihdon menetykset. Alan liikevaihto on laskenut 70 prosenttia. Tällä hetkellä rajoitusten ennakoimattomuus ja viranomaistoiminnan lyhytjänteisyys heikentävät toimintaedellytyksiä entisestään. Syksy voisi kuitenkin muuttaa alan tulevaisuuden näkymät hieman paremmaksi. Elävän musiikin tapahtumapaikkojen – klubien ja konserttisalien koko vuoden liikevaihdosta 41 prosenttia, peräti 72 miljoonaa euroa tehtiin viime vuonna loka – joulukuun aikana. Alan taloudelliset menetykset kasvavat, jos viranomaistoiminta ei muutu selkeämmäksi ja ennakoitavammaksi.

LiveFIN lähestyi kannanotollaan myös sekä sosiaali- ja terveysministeriötä, että aluehallintovirastoa.


Lisätietoja:
Jenna Lahtinen, toiminnanjohtaja
LiveFIN ry
jenna.lahtinen@livefin.fi
+358 50 376 3767

Kannanotto 24.8.2020 – Viranomaisohjauksen aikataulu on kestämätön elävän musiikin tapahtumajärjestäjille

Venueiden liikevaihto oli viime vuonna lähes 175 miljoonaa euroa

LiveFIN ry:n teettämän toimialakyselyn mukaan elävän musiikin venueiden toiminta on numeroiden valossa merkittävää ja alueellisesti vaikuttavaa. Elävän musiikin tapahtumia järjestettiin niissä viime vuonna noin 20 000. Venueiden eli klubien ja konserttitalojen liikevaihto oli lähes 175 miljoonaa euroa. Venuet rikastuttavat oman alueensa kulttuurielämää. Toiminnan keskiössä on kulttuurielämän, erityisesti musiikin toimintamahdollisuuksien kehittäminen ja elinvoimaisuuden ylläpitäminen. 

Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry järjesti toimialakyselyn, jolla se kartoitti Suomen elävän musiikin venueiden; klubien ja konserttitalojen toimintaa, kokoa ja liikevaihtoa. Toimialakyselyyn osallistui yhteensä 24 venueta, joka on noin 7 % kaikista Suomen klubeista ja konserttitaloista. 

Venuet numeroiden valossa 

Kyselyyn vastanneet venuet järjestivät vuoden 2019 aikana 3 591 tapahtumaa, joista 19 % oli ilmaisia. Esiintyjiä oli lähes 7 000 ja asiakkaitakin yli miljoona. Näiden tietojen pohjalta voidaan arvioida, että koko Suomessa tapahtumia järjestettiin 20 000, esiintyjiä oli 34 000 ja yleisöä lähes 5,5 miljoonaa. Venuet työllistivät yhteensä noin 5 200 henkilöä 1 500:lla henkilötyövuodella. 

Vastanneiden 22 venuen yhteenlaskettu liikevaihto oli lähes 29 miljoonaa euroa. Koko Suomen osalta voidaan arvioida, että venueiden vuoden 2019 kokonaisliikevaihto oli lähes 175 miljoonaa euroa

Tuloista suurin osa muodostuu lipunmyynnistä (44 %), mutta ruoka- ja juomamyynti (39 %) lähentelee jo lipunmyynnin osuutta. Avustusten osuus oli vuonna 2019 vain 2 %. Kuluista ohjelmakulut vievät lähes puolet 47 % ja työntekijäkulut 24 %. 

Venueiden merkitys paikalliselle kulttuurielämälle 

Elävän musiikin venueiden toiminnan keskiössä on kulttuurielämän, erityisesti musiikin toimintamahdollisuuksien kehittäminen ja elinvoimaisuuden ylläpitäminen. Venuet ovat vahvoja paikallisia toimijoita, jotka rikastuttavat oman alueensa kulttuurielämää. Vaikka valtaosa toiminnasta rakentuu yrityspohjalle ja tähtää taloudelliseen kannattavuuteen, elävän musiikin toimijat näkevät merkityksensä kulttuurielämän elävöittäjinä. Esiintymismahdollisuuksien luominen on toimijoille tärkeää. Monet toimijoista tarjoavat tiloja myös muille kulttuuri- ja tapahtumajärjestäjille musiikkikentän ulkopuolelta ja ylläpitävät sitä kautta rikasta ja monipuolista kulttuurikenttää. Yleisölle tarjotaan iloa, hyvinvointia ja elämyksiä. Toiminnan tulee kuitenkin olla taloudellisesti kannattavaa. 75 % kyselyyn vastanneista venueista ovat yritysmuotoisia, 17 % yhdistyksiä ja 8 % julkisyhteisöjen hallinnassa. Jako kuvastaa koko Suomen tilannetta suhteellisen hyvin. 

Puolet kyselyyn vastanneista klubeista ja konserttitaloista olivat myös mukana järjestämässä festivaaleja. Suurimmat festivaalit ja suurtapahtumat tuottavat myös merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia tapahtumamatkailun kautta. LiveFIN kartoittaa myös festivaalien tilannetta ja julkistaa festivaalien toimialakyselyn tulokset tänä syksynä. 

Venueiden toiminta on monimuotoista ja mahdollistavaa 

Suomen klubien ja konserttitalojen koko vaihtelee pienistä alle sadan asiakaspaikan klubeista 6 000 hengen areenoihin. Toiminnan ytimessä ovat elävän musiikin tapahtumat, mutta venueilla tapahtuu muutakin. Valtaosalle ravintolatoiminta on merkittävä kannattavuutta luova tekijä, mutta sen lisäksi tarjotaan erilaista kulttuuri- ja taidetoimintaa sekä yhteisöllisiä tiloja. 

Venueiden kehitys tyssäsi koronaan 

Vuosi 2019 oli taloudellisesti hyvä vuosi vuosi klubi- ja konserttitalorintamalla. Puolet vastaajista koki, että viime vuosi oli jopa tavanomaista parempi. Vuonna 2019 venueita kehitettiin entistä paremmiksi tiloja laajentaen ja tekniikkaa sekä lipunmyyntiä uudistaen. Myös liiketoiminnan kannattavuutta tarkasteltiin ja parannettiin tapahtumatoimintaa lisäämällä ja musiikkitarjontaan keskittyen. Venueiden kehityksen tielle asettui tänä keväänä korona ja tulevaisuus näyttää nyt epävarmalta. Elävän musiikin tilaisuudet kiellettiin koronapandemian alkuvaiheessa ensimmäisten joukossa ja voimassa olevat rajoitukset vaikuttavat niihin edelleen. Tällä hetkellä voimassa oleva aluehallintoviraston vaatimus anniskelutilojen istumapaikoista vaikeuttaa erityisesti yleisötilaisuuksien järjestämistä sisätiloissa eli juuri venueiden toimintaa. Tuleehan reilusti yli kolmannes (39 %) venueiden tulosta juuri ravintolatoiminnasta. Vaikeassa tilanteessa monet uskovat kuitenkin, että elävän musiikin ala nousee koronakriisin jälkeen suositummaksi kuin aiemmin. Klubien ja konserttitalojen toiminnan kehittämiseksi kaivataan tutkimuksen mukaan rahallista tukea esimerkiksi kiinteisiin kuluihin ja tuo toive korostuukin erityisesti koronakriisin keskellä. 

Lisätietoja:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi

Mitä on Suomen kesä ilman lavatansseja?

LiveFIN kartoitti tanssilavojen tilannetta Suomessa. Korona iski armotta myös suomalaisten juhannusperinteeseen.

Juhannusta vietettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti ilman lavatansseja. Koronaviruksen aiheuttamat rajoitteet veivät suomalaisilta tärkeän perinteen eikä viime viikonloppuna tanssittu juhannustansseja lainkaan maamme lähes kahdellasadalla aktiivisesti toimivalla tanssilavalla.

LiveFIN kartoitti tanssilavojen toimintaa kyselytutkimuksella. Suomen kaikista tanssilavoista 170 toimii aktiivisesti järjestäen yli 3 tilaisuutta vuosittain.  Tutkimuksen mukaan Suomessa järjestetään vuosittain tansseja noin 3 000 kertaa ja niissä esiintyy yli 2 000 esiintyjää. Vuodessa tanssilavoilla vierailee yhteensä noin 800 000 kävijää.

Tanssilavoista 20 prosenttia ovat yksityisten toimijoiden ja peräti 80 prosenttia yhdistyksien vetovastuulla. Tanssien taustalla on siis vahva talkootyön kulttuuri. Kyselytutkimuksen vastauksissa talkootyön myötä syntyneen yhteisöllisyyden merkitys korostuu tanssilavoilla:

”Tapahtumat ovat kulttuuritapahtumia, joissa musiikki, tanssiminen ja ihmisten kohtaaminen miellyttävässä ympäristössä ovat keskiössä. Tapahtuman ympärillä tapaavat tosiaan talkoolaiset, joille mahdollisuus olla osa merkittävää yhteisöä ja kohdata toisia ihmisiä on erityisen tärkeää.” (Toimialabarometri: Tanssilavat 2019)

Tanssilavojen kulttuurinen ja sosiaalinen vaikuttavuus on kiistaton. Lavat toimivat pääosin kesäisin paikkakunnilla, joilla ei ole juuri muuta musiikkitarjontaa. Koska tanssit ovat usein osa yhdistysten varainkeruuta, ne mahdollistavat muiden tapahtumien ja esimerkiksi liikuntatoiminnan tarjoamisen paikallisyhteisölle:

”Pystymme tukemaan lavalta saaduilla tuloilla alueen lasten ja nuorten urheilutoimintaa. Lapset voivat harrastaa vanhempien varallisuudesta riippumatta.” (Toimialabarometri: Tanssilavat 2019)

Tanssilavojen tulevaisuus on kuitenkin vaakalaudalla. Tanssien järjestäjät ja myös kävijät alkavat ikääntyä, eikä uusia sukupolvia ole syntynyt ylläpitämään tanssilavakulttuuria. Kesän tansseja dramaattisesti rajoittaneen koronaviruksen uskotaan vähentävän tanssijoiden ja tanssien järjestäjien määrää jatkossakin. Toiminnasta pelätään jäävän pois monia aktiivisia harrastajia, kun mahdollisuutta tanssiin ei tänä kesänä ole. Ikääntyvien tanssilavakiinteistöjen ylläpito on niin ikään yksi tulevaisuuden haasteista.

Lisätietoja:

Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi

LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja aloittaa työnsä

Kesäkuun ensimmäinen on kulttuurialalle merkittävä päivä. Keikkojen ja yleisötilaisuuksien järjestäminen on taas sallittua, vaikkakin pienimuotoisesti ja tietyin rajoittein. Ravintolat ja terassit avaavat ovensa, samoin museot.

LiveFIN ry:n vastavalittu toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen aloittaa työnsä myös kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Uuden toiminnanjohtajan tavoittaa numerosta +358503763767 ja sähköpostilla osoitteesta jenna.lahtinen@livefin.fi.

”Poikkeuksellisina aikoina yhteydenpidon merkitys korostuu, joten soitellaan ja kirjoitellaan. Täällä ollaan jo kuulolla!” Lahtinen kehottaa.

Tsemppiä uudelle toiminnanjohtajalle ja koko alalle tähän erikoiseen kesään!

LiveFIN ry:n uusi toiminnanjohtaja on Jenna Lahtinen

Livealan suuret muutokset vallitsevassa poikkeustilassa näkyvät juuri nyt suomalaisille yleisötapahtumien ja keikkojen peruuntumisena, mutta niiden vaikutukset tulevat näkymään vielä pitkään koko alan ekosysteemissä. Suomen elävän musiikin tapahtumajärjestäjien edunvalvontajärjestö LiveFIN jatkaa työskentelyään koko toimialan hyväksi ja suuntaa pitkäjänteisesti katsettaan kohti tulevaa. Edunvalvonta- ja vaikuttamistyö jatkuu entistä vahvempana, kun yhdistyksen uutena toiminnanjohtajana aloittaa Jenna Lahtinen.

Lahtinen tuo mukanaan LiveFINin toimintaan laajojen verkostojensa lisäksi vahvan ja monipuolisen osaamisensa elävän musiikin alalla. Viime vuosina Lahtinen on vastannut suurkonserttien ja festivaalien, kuten Ilosaarirockin ja Provinssin artistituotannosta, tuottanut livealan ammattilaistapahtuma MARSia Seinäjoella sekä showcase-festivaali Lost In Musicia Tampereella. Lahtisella on vahva yhdistystausta, ja hän on toiminut erilaisissa luottamus- ja työtehtävissä muun muassa Jelmu ry:ssä Jyväskylässä. Lahtinen on palkittu vuoden tuottajana Musiikki & Median Industry Awardseissa vuonna 2019. 


“Aloitan työni LiveFIN ry:n toiminnanjohtajana aikamoisessa tilanteessa! Livealaa koetteleva poikkeustila asettaa työlle uudenlaisia vaatimuksia ja haastaa kaiken tähänastisen osaamiseni. Odotan tulevaa kuitenkin hyvillä mielin ja luottavaisena siihen, että yhdessä tästä selvitään. LiveFINissä elää vahvana yhdessä tekemisen meininki, jonka merkitys näinä aikoina on aivan erityisen tärkeä paitsi minulle, myös koko alalle. Väistynyt toiminnanjohtaja Salla Vallius jätti jälkeensä suuret saappaat, joita en koskaan voisikaan täyttää enkä edes yritä. Otan tämän työn vastaan nöyränä, innostuneena ja omin kenkineni. Tallaan niillä uusia polkuja, uusiin suuntiin, toivottavasti koko Suomen liveala rinnallani kulkien!” Lahtinen kommentoi.

Jenna Lahtinen aloittaa LiveFIN toiminnanjohtajana 1.6.2020.

Jenna Lahtinen