Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry toteutti vuonna 2022 festivaalien ja keikka- ja konserttipaikkojen yleisötutkimukset eli barometrit. Yleisökyselyissä kysyttiin ensimmäistä kertaa myös epäasiallisen käytöksen esiintymisestä festivaaleilla ja keikkapaikoilla.
Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry toteutti vuonna 2022 loka-marraskuussa festivaalien ja keikka- ja konserttipaikkojen yleisötutkimukset eli barometrit. Barometrit toistuvat joka toinen vuosi ja tutkimukset kokoavat tietoa suomalaisista elävän musiikin yleisöistä. Tiedon avulla seurataan yleisön musiikki- ja tapahtumamieltymysten muutosta vuosien kuluessa. Festivaalibarometriin vastasi yli 18 000 kävijää ja keikka- ja konserttikyselyyn yli 2 300 kävijää.
Yleisökyselyistä selviää, että koronapandemian jälkimainingeissa kävijät ostavat liput entistä myöhemmin (kuva 1). Kävijät pelkäävät edelleen tapahtumien peruuntumisia ja he ovat myös varovaisempia terveystilanteen suhteen.
Kuva 1. FB=Festivaalibarometriin vastaajat, VB=Keikka- ja konserttibarometriin vastaajat
Yleisökyselyissä kysyttiin ensimmäistä kertaa epäasiallisen käytöksen esiintymisestä festivaaleilla ja keikkapaikoilla. Barometreista selviää, että 30 % festivaalibarometrin vastaajista ja 23 % keikka- ja konserttikyselyn vastaajista on kokenut jotain epäasiallista käytöstä (kuva 2) viimeisen viiden vuoden aikana. Tämä ei tarkoita, että kyselyyn osallistuneilla festivaaleilla tai keikka- ja konserttipaikoilla olisi koettu epäasiallista käytöstä, vaan vastaukset kertovat yleisesti elävän musiikin tapahtumiin liittyvistä kokemuksista. Seksuaalisesta häirinnästä, fyysisesti uhkaavista tilanteista ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä raportoitiin eniten.
Kuva 2.
Häirintää tapahtuu useimmiten esityksiä katsottaessa ja useimmiten yleisön edustajien taholta. Tuloksista selviää, että erityisesti aliedustettuun ryhmään kuuluminen lisää häirintäkokemuksia (kuva 3). Mikäli kuuluu useampaan aliedustettuun ryhmään, häirintäkokemukset yleistyvät vielä enemmän.
Kuva 3.
Epäasialliseen käytökseen puuttuminen
Sosiaalisesti kestävän elävän musiikin alan tavoitteleminen on LiveFIN ry:n toiminnan keskiössä vuonna 2023. Tähän tavoitteeseen yhdistys pyrkii tutkimuksen, viestinnän ja koulutuksen keinoin.
“Meille on ollut tärkeä selvittää, millaista häirintää tapahtumissa ja keikkapaikoilla on, jotta voimme alana puuttua siihen ja kehittää toimintaa sellaiseksi, että kaikki häirintä saataisiin pois elävän musiikin tapahtumista. Samalla kannamme oman vastuumme häirinnän kitkemiseksi laajemmin koko yhteiskunnasta. Elävän musiikin ala voi toimia suunnannäyttäjänä, sillä tavoitamme laajan ja monimuotoisen yleisön ja pystymme sitä kautta vaikuttamaan suuriin joukkoihin. Jäsenemme tekevät jo nyt paljon erilaisia toimenpiteitä häirinnän kitkemiseksi ja tutkimuksen avulla pystymme kehittämään tätä työtä edelleen”, sanoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Susanna Hulkkonen.
Barometrikyselyt toteutti tutkija Maarit Kinnunen (YTT, FM), joka toimii Lapin yliopistossa vierailevana tutkijana.
Lisätietoja: Maarit Kinnunen, tutkija maarkinn@ulapland.fi +358 50 5779153
LiveFIN ry keräsi touko-heinäkuussa 2022 elävän musiikin toimijoiden vuoden 2021 tunnuslukuja. Tutkimuksesta selviää, että vuosi 2021 oli koronan johdosta vaikea elävän musiikin tapahtumajärjestäjille.
LiveFINin teettämä toimialatutkimus kokoaa alan keskeiset tunnusluvut yhteen ja kertoo alan toimijoiden haasteista, tavoitteista ja tulevaisuuden näkymistä. Toimialatutkimus osoittaa, että koronan vaikutukset elävän musiikin alan 800 toimijalle ovat laajat. Koronasta huolimatta alan pyrkimyksenä on kehittää omaa toimintaansa sekä tuoda hyvinvointia ja elämyksiä kävijöille.
Koko elävän musiikin alan liikevaihto oli vuonna 2021 arviolta 135 miljoonaa euroa. Arviossa ovat mukana keikka- ja konserttipaikat, rytmimusiikkia ja klassista musiikkia sisältävät festivaalit, tanssilavat, suurkonsertit ja laivat. Vuoteen 2019 verrattuna vuonna 2021 alan liikevaihto putosi 317 miljoonaa euroa eli 70 prosenttia. Järjestämättä jäi yli 10 000 tapahtumaa ja toteutumatta yli 22 000 elävän musiikin esitystä. Lisäksi verrattuna vuoteen 2019 työntekijöiden määrä putosi 10 500 hengellä, vapaaehtoisten määrä putosi 15 300 hengellä, ja noin 6,5 miljoonaa käyntiä elävän musiikin tapahtumissa jäi toteutumatta.
Pandemian vaikutuksista toivutaan alalla vielä pitkään: toimijoiden pitää vakauttaa talouttaan, liput ostetaan aiempaa myöhemmin, työvoimasta on koronan jälkeen pulaa ja markkinat ovat ylikuumenneet. Samaan aikaan uudet haasteet, kuten energiakriisi, inflaatio ja Ukrainan sota haastavat alaa. LiveFIN ry pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin edunvalvonnalla, sisäisen keskustelun ylläpidolla, tiedonjaolla ja -keruulla sekä kansainvälisellä yhteistyöllä.
Elävän musiikin on kuuluttava kulttuuri-, työ- ja elinkeino- poliittisessa päätöksenteossa – koska musiikki on parasta livenä!
Elävä musiikki on keskeinen osa suomalaista kulttuurikenttää. Se on matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa, jonka äärelle on helppo tulla. Se luo elinkeinoa ja on vaikuttava tapahtumateollisuuden tekijä. Sen toimijat ovat merkittäviä uuden ajan työllistäjiä muiden kulttuuri- ja tapahtuma-alojen joukossa. Tutustu elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n hallitusohjelmatavoitteisiin kaudelle 2023–2027:
1. Elävän musiikin vapaa kenttä on huomioitava opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä
• Hallitus antaa eduskunnalle kulttuuripoliittisen selonteon, jossa kuuluu myös elävä musiikki. • Kulttuuripoliittinen selonteko pilotoidaan musiikkialaan painottuvalla selvityksellä. • Musiikkialan keskeisistä edustajista ja ministeriöistä perustetaan hallinnonalojen rajat ylittävä toimielin, joka keskittyy kulttuuri- ja tapahtuma-alojen toiminnan edistämiseen. • Luovien alojen kasvusopimuksia edistetään musiikkialalla Av-alan kasvusopimuksen hengessä musiikkialan erityispirteet huomioiden.
2. Elävän musiikin työllistämisen mahdollisuuksia on tuettava ja toimeentulo taattava myös epätyypillisissä työsuhteissa oleville
• Elävän musiikin vapaan kentän työllistämisen mahdollisuuksia vahvistetaan työ- ja elinkeinoministeriön tuella. • Palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista helpotetaan. • Panostetaan alan koulutukseen riittävin määrärahoin.
3. Elävän musiikin vapaan kentän saavutettavuutta on tuettava
• Elävän musiikin vapaan kentän yleisötyötä kehitetään tukemalla alan toimijoita taloudellisesti. • Yleisötyön kehittämistä edistäviä tutkimuksia ja selvityksiä tuetaan elävän musiikin vapaalla kentällä. • Yleisötyön kehittämisen tarve huomioidaan aiemmin mainitussa kulttuuripoliittisessa selonteossa ja kulttuuri- ja tapahtuma-alojen toiminnan edistämiseen perustettavan toimielimen työssä.
4. Elävän musiikin kestävän kehityksen työtä on tuettava
• Elävän musiikin vapaan kentän sosiaalisesti kestävää kehitystä tuetaan. • Elävän musiikin vapaan kentän ekologisesti kestävää kehitystä tuetaan.
Kuva: Seinäjoen lyseon 7A -kummiluokka Rytmikorjaamolla ennen Vesalan keikkaa, Selmu ry.
LiveFINin Juurista latvoille -hankkeessa tutkittiin nuorten osallisuutta elävään musiikkikulttuuriin. Tuloksia testattiin pilottiprojekteissa, joissa korostuivat nuorten halu vaikuttaa, saavutettavuuden parantaminen, verkostoituminen sekä turvallinen osallisuus. Elävä musiikki kiinnostaa nuoria edelleen, mutta keikoille osallistumisen tavat ovat muuttuneet.
LiveFINin kolmivuotinen nuorisohanke Elämää kulttuurin juurista latvoille keräsi elävän musiikin kuluttamiseen liittyvää tietoa sekä testasi käytännön toimintamalleja yhteistyössä 13–24-vuotiaitten nuorten ja elävän musiikin alan toimijoiden kanssa. Hankkeen kokoama tutkimustieto ja kokemukset julkaistaan nyt mittavan loppuraportin muodossa.
Vuonna 2019 käynnistyneen hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten nuoret osallistuvat elävään musiikkikulttuuriin ja miten alan toimijat ja sidosryhmät pystyisivät paremmin tukemaan musiikkikulttuurin moninaisuutta ja jatkuvuutta nuorten osallistamisen kautta.
Taustatutkimus keskittyi todentamaan tai kyseenalaistamaan sen, mitä yleinen keskustelu alalla toteaa: nuoret eivät käy keikoilla ja yleisö vanhenee. Lähes 1600 nuorta vastasi nuorten musiikinkulutukseen liittyvään kyselyyn, jonka pohjalta tutkittiin elävän musiikin kuluttamisen sosiaalista kestävyyttä. Lisäksi hanke toteutti elävän musiikin toimiala-analyysin, tulevaisuuskuvauksen sekä idealaboratoriot, johon osallistui 140 nuorta ja 50 alan asiantuntijaa. Lopulta nuoria osallistavaa toimintaa testattiin käytännössä erilaisissa pilottiprojekteissa. Kolmivuotiseen hankkeeseen osallistui musiikkialan, nuorisotyön ja koulutusalan ammattilaisia sekä nuoria ympäri Suomen.
Elämää kulttuurin juurista latvoille -tutkimushankkeen tiivistys.
Toteutetun tutkimuksen myötä on selvää, että elävä musiikki kiinnostaa nuoria. Digitalisaation myötä osallistumisen tavat ovat kuitenkin muuttuneet. Nuorten kiinnostus on keskittynyt suurtapahtumiin, mikä on osaltaan vähentänyt heidän vaikuttajuuttaan pienemmissä tapahtumissa. Muutos on merkittävä, koska perinteisesti uutta musiikkikulttuuria on luotu ja tuotu esiin pienillä ja keskisuurilla keikkapaikoilla. Nuorten vaikuttajuus keikkapaikoilla on siis laskussa, mikä haastaa niissä syntyvän uuden musiikkikulttuurin jatkuvuuden.
Musiikin moninaisuuden säilymiseksi kaivataankin julkisen sektorin tukea, sillä nuorten kiinnostus elävään musiikkiin on säilytettävä. Klubikeikat eivät pysty kilpailemaan nuorista, sillä niiden asiakaskapasiteetilla ei ole mahdollista tuottaa lipputuloa, jolla suurartistin palkkion saisi katettua.
Musiikin arvon mittaaminen yksinomaan liikevaihdon ja kävijämäärän kautta on kuitenkin ongelmallista, sillä silloin jätetään huomiotta hyvinvointivaikutukset. Nuorten kohdalla elävän musiikin tapahtumat tarjoavat mahdollisuuksia tunteiden käsittelyyn ja identiteetin rakentamiseen, mutta myös yhteenkuuluvuuden tunnetta erityisesti ruohonjuuritason toiminnan kautta. Subjektiivisen hyvinvoinnin lisäksi kulttuurin monimuotoisuudella ja jatkuvuudella on oma arvonsa.
– Musiikkiin liittyvä yhteenkuuluvuuden tunne on monesti sidoksissa aktiiviseen ruohonjuuritasolla toimimiseen joko musiikillisen genren tai alakulttuurin puitteissa. Tämän ulottuvuuden puuttumisella voi olla pitkäkestoisia, negatiivisia hyvinvointivaikutuksia, minkä takia sen saavuttamiseen olisi löydettävä keinoja, tutkija Maarit Kinnunen toteaa.
Pilottiprojekteissa nousi esille nuorten halu vaikuttaa
Pilottiprojektit kehittivät ja testasivat nuorille suunnattuja toimintamalleja käytännössä. Toimintamalleja testasivat G Livelab Tampere, Jyväskylän Tanssisali Lutakko, Seinäjoen Rytmikorjaamo sekä Turun Ruisrock-festivaali. Kaikki tutkitut pilotit olivat toiminnallista, osallistavaa ja vuorovaikutteista yleisötyötä, jonka tarkoituksena oli luoda pitkäaikainen suhde keikkapaikkaan ja elävän musiikin kulttuuriin yleensä. Esimerkiksi Tampereen G Livelab toteutti yhdessä Hatanpään lukion oppilaiden kanssa Halufest-etkoklubin, jossa lukiolaiset pääsivät vaikuttamaan esiintyjävalintoihin, markkinointiviestintään ja tuotannon eri vaiheisiin.
”Kriittisinä teini-iän vuosina imetään vaikutteita ja tehdään päätöksiä siitä, mihin suuntaan elämää lähdetään viemään ja minkälaista kulttuuria kulutetaan. Osa näistä nuorista on elänyt pari koronavuotta ilman elävää musiikkia. Tässä pitää olla tosi proaktiivinen ja vetää sitä yleisöä meille, jotta ei käy niin, meillä kasvaa kymmenien tuhansien kokoinen joukko, jotka eivät käy elävän musiikin tapahtumissa. Tämä (uusi toimintamalli) oli tosi hyvä keino osallistaa heitä” toteaa Tampereen G Livelabin vastaava tuottajaJaani Haapasalo.
Hatanpään lukion nuoret ja vastaava tuottaja Tampereen G Livelabissa. Kuva: G Livelab Tampere.
Pilotteihin hakeutuneiden nuorten suuri määrä osoitti tämän kaltaisen toiminnan tarpeen ja kiinnostavuuden. Tärkeimmiksi asioiksi toimintaan osallistuessa nuoret kokivat mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua musiikkialan toimintaan, sosiaalisen kanssakäymisen ja verkostoitumisen sekä inspiroivat kohtaamiset samaistuttavien henkilöiden kanssa. Monille toimintaan liittyi myös oman, tulevan ammatin pohdinta. Nuorille oli tärkeää tavata aikuisia, elävän musiikin alan ammattilaisia. Osalle taas pilotit tarjosivat tärkeää ajanvietettä ja harrastustoimintaa samanhenkisten nuorten ja aikuisten kanssa.
Pilotit vastasivat nuorten odotuksia ja he olivat tyytyväisiä pilottien tarjoamaan toimintaan. Myös organisaatiot olivat tyytyväisiä tuloksiin ja kaikki jatkavatkin toimintaa nuorten kanssa yhdistellen mukaan muista piloteista saatuja kokemuksia. Pilotit kiinnostivat myös muita elävän musiikin toimijoita ja onkin odotettavissa, että nuorten osallistaminen elävän musiikin tapahtumapaikkojen toimintaan tulee jatkumaan laajemmin.
”Oleellista on ajatella nuorten osallistumista elävän musiikin toimintaan moninaisempana kokonaisuutena kuin tietyn sisällön tai palvelun kuluttamisena”Kinnunen kiteyttää.
Elävän musiikin toimijoiden, oppilaitosten ja nuorisotyön ammattilaisten välistä yhteistyötä vahvistettava
Tutkimushanke keskittyi myös vaikutuksiin, jotka näkyvät pitkällä aikavälillä, nuorten aikuistuessa ja ottaessa roolia yhteiskunnallisina toimijoina. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää erilaisen kehitys- tai strategiatyön pohjana.
Maakunnallisesti merkittävät elävän musiikin yhdistykset sulauttavat kävijät osaksi toimijaa ja sen tuottamaa kulttuuria. Esimerkiksi elävän musiikin yhdistysten ja koulujen välinen yhteistyö voisi tuottaa omistajuutta ja osallisuutta, jonka myötä keikkapaikka tulisi tutuksi ja loisi turvallisuuden tunnetta.
”Jotta uusi sukupolvi voisi osaltaan luoda vahvempaa kulttuurin perustaa ja elinvoimaistaa kulttuurialaa, meidän tulee luoda vahvempaa yhteistyötä musiikkialan toimijoiden, julkisen sektorin sekä sosiaali- ja nuorisopalveluiden välillä. Lähitulevaisuudessa asiantuntijuus nuorten parissa toimivien koulutus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten parista on saatava mukaan nuorille suunnatun kulttuurin tuotantoon. Yhteistyön ja toimintamallien käynnistäminen vaatii kuitenkin resursseja, joita julkisen tuen ulkopuolella toimivalla, koronapandemiasta toipumassa olevalla toimialalla ei ole” hankepäällikkö Niina Ristolainen summaa.
LiveFIN etsii parhaillaan rahoitusta jatkohankkeelle, jossa keskitytään elävän musiikin tapahtumajärjestäjien ja nuorten kanssa toimivien sektoreiden väliseen yhteistyöhön nuorille suunnatun, osallistavan yleisötyön puitteissa.
LiveFIN ry toteutti hankkeen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella yhteistyössä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian, De Ungas Musikförbund DUNK rf:n sekä Nuorten Akatemian kanssa. Nuorisotutkimusseuran panos oli myös merkittävä taustatutkimuksen tiedon keruussa.
Uusi LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja tulee työskentelemään kesään 2023 asti, ja tänä aikana hän perehtyy erityisesti kevään eduskuntavaaleihin. Lisäksi Hulkkonen pyrkii edistämään alan sisäistä kehitystyötä ja LiveFINin viestintää.
”Syksy kolkuttelee ovella, ja takana on vilkas keikka- ja tapahtumakesä, kiitos siitä kuuluu LiveFIN ry:n jäsenille. Tuleva vuosi tuo mukanaan eduskuntavaalit, joten edessä on paljon työtä elävän musiikin edunvalvontaan. Elävä musiikki on elinkeino, jonka arvo tulee tunnustaa”, sanoo Susanna Hulkkonen.
Hulkkonen on toiminut Flow Festivalin viestinnässä yli yksitoista vuotta. Sitä ennen hän on tehnyt töitä tuottajana, graafisena suunnittelijana ja toimittajana. Järjestötyö on hänelle tuttua muiden muassa ihmisoikeus- ja luonnonsuojelutyöstä. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja, ja lisäksi hän on opiskellut mm. johtamista. Hulkkonen suhtautuu intohimoisesti elävän musiikin, kuin myös tapahtumien ja keikkapaikkojen monimuotoisuuteen.
Toiminnanjohtajan tavoittaa: susanna.hulkkonen@livefin.fi tai puhelimitse +358 50 911 6570.
Flow Festival järjestää yhteistyössä Music Finlandin ja kuuden muun musiikkialan järjestön kanssa paneelikeskustelun Flow-perjantaina Suvilahden festivaalialueellaan. Elinvoimaisen ja kansainvälisen musiikkialan edistämisestä mukana keskustelemassa ovat muun muassa pääministeri Sanna Marin sekä LiveFIN.
Kuva: Flow Festival / Jussi Hellsten
Flow Talks Music järjestetään Suvilahden festivaalialueen Viinilinnassa päälava-alueen läheisyydessä perjantaina 12.8.2022 klo 16.00 alkaen. Paneelikeskustelu on Music Finlandin ja kuuden muun musiikkialan järjestön järjestämä tilaisuus, joka kokoaa keskustelemaan päättäjiä kaikista suurista puolueista. Keskustelun aiheena on elinvoimaisen ja kansainvälisen musiikkialan edistäminen. Panelisteiksi on kutsuttu ministeri- ja puoluejohtotason päättäjiä, ja mukaan keskustelemaan saapuvat pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin, ympäristö- ja ilmastoministeri ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, keskustan eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Eeva Kalli, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaa, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo, sekä RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.
Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö kertoo: “On aika siirtää fokus kysymyksestä ”onko kulttuuri tärkeää” siihen, miten kulttuurialan tulevaisuutta rakennetaan. Tätä keskustelua tulee käydä avoimesti ja ratkaisukeskeisesti kaikkien eri puolueita ja instansseja edustavien tahojen kanssa. Olen valtavan iloinen siitä, että keskusteluun osallistuu keskeisimpiä suomalaisia päättäjiä.”
Mukana olevat kuusi järjestöä, Gramex ry, Teosto ry, IndieCo ry, Suomen Muusikkojen Liitto ry, Suomen Musiikintekijät ry ja LiveFIN ry, ovat kukin tahoillaan keränneet ennakkoon jäseniltään ja seuraajiltaan kysymyksiä päättäjille. Järjestöt toimivat keskustelussa kansan äänenä esittäen kysymykset panelisteille ja herätellen näin keskustelua suomalaisen musiikkialan nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Flow Festivalin rooli on mahdollistaa alusta keskustelulle ja olla mukana edistämässä suomalaisen musiikkialan vahvistumista ja kansainvälistymistä yhteistyössä järjestöjen kanssa. Paneelikeskustelun tarkoitus on tuoda päättäjien tietoon kansalaisyhteiskunnan ääni, vahvistaa alan sisäistä yhteistyötä ja edistää dialogia päättäjien ja musiikkialan välillä.
Paneelikeskustelun jälkeen järjestäjätahot mahdollistavat Flow Festivalilla verkostoitumistilaisuuden, johon on kutsuttu panelistien lisäksi muuta puoluejohtoa ja kansanedustajia tapaamaan järjestöjen edustajia ja jatkamaan keskustelua suomalaisen musiikkialan edistämisestä.
Flow Talks Music Flow Festivalin Viinilinnassa perjantaina 12.8.2022 klo 16.00.
Flow Festival järjestetään Helsingin Suvilahdessa 12.–14.8.2022.
Kerro meille, mitä musiikkialan tulisi kysyä päättäjiltä Flow Festivaleilla perjantaina 12.8.2022!
Flow Talks hosted by Music Finland:
Miten takaamme elinvoimaisen ja kansainvälisen musiikkialan?
Musiikkialan ja päättäjien yhteisessä keskustelutilaisuudessa Flow Festivaleilla perjantaina 12.8.2022 parannetaan musiikkialan elinvoimaisuutta ja kansainvälisyyttä. Haluamme kuulla Sinulta, mihin nyt pitäisi panostaa? Millä eväin ala kukoistaa tulevaisuudessa nykyistäkin hehkeämmin? Mikä mättää – ja etenkin – millä se korjataan?
Mitä Sinä haluat kysyä puolueiden edustajilta musiikkialaan liittyen? Vastaa kyselyyn2.8.2022 mennessä.
Keskustelun järjestävät ja kyselyn toteuttavat Music Finland, Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, LiveFIN, IndieCo, Gramex ja Teosto.
Flow Talks hosted by Music Finland: Miten takaamme elinvoimaisen ja kansainvälisen musiikkialan? perjantaina 12.8.2022 Flow’ssa.
Musiikkiala on laatinut Esiinnyn edukseni – kaikille turvallinen musiikkiala -ohjeistuksen häirinnän, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kitkemiseksi alalta. Myös LiveFIN on ollut mukana tekemässä ohjeistusta.
Esiinnyn edukseni – kaikille turvallinen musiikkiala -ohjeistus on työkalu, joka tarjoaa selkeät ohjeet turvallisemman tilan luomiseen sekä hyvän käytöksen mallit – alalla on nollatoleranssi kaikenlaiseen häirintään, syrjintään ja epäasialliseen kohteluun.
Esiinnyn edukseni -ohjeistuksen ovat yhdessä laatineet Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Music Finland, SOA – Suomen ohjelmatoimistot ja agentit, Suomen Sinfoniaorkesterit, LiveFIN, Teosto, Gramex, Musiikkikustantajat, Musiikkituottajat – IFPI Finland, Suomen Säveltäjät, Suomen kansallisooppera ja -baletti.
Sivulle on koottu ohjeita, hyviä toimintamalleja ja hyödyllisiä linkkejä siihen, miten toimia, jos näkee tai kokee häirintää, syrjintää tai epäasiallista kohtelua alallamme. Ohjeiden avulla voi myös peilata omaa toimintaa – jos on itse syyllistynyt häirintään, syrjintään tai epäasialliseen kohteluun, ohjeistus tarjoaa tukea asioiden ratkaisuun ja uudelleen oppimiseen.
Ohjeistus on luettavissa sekä suomeksi että englanniksi.
Ohjeistuksen laatimisessa on myös ollut mukana Ekvalita sekä THL. Ohjeistusta koordinoi Muusikkojen liitto ja sen graafisen ilmeen on suunnitellut ja toteuttanut Tero Ahonen.
“Liput liikkuvat hyvin ja tapahtumien järjestelyt etenevät suunnitellusti”, kerrotaan LiveFINistä.
Kuva: Shutterstock
Julkisuudessa on viime päivinä käyty keskustelua kesän festivaalien vaikeasta tilanteesta, peruuntumisista ja heikosta lipunmyynnistä. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n jäsenfestivaalien tilanne on kuitenkin uutisoitua myönteisempi. Vakiintuneet festivaalitoimijat ja tarkasti profiloituvat uudet musiikkitapahtumat vaikuttavat lipunmyynnin valossa löytäneen yleisönsä. Myös vaihtoehtoisempaan musiikkiin keskittyvät tapahtumat ovat löytäneet paikkansa kesän festivaalikentältä.
”LiveFINin jäsenfestivaalien keskuudessa ei mitään peruutusten aaltoa ole tiedossa. Liput liikkuvat hyvin ja tapahtumien järjestelyt etenevät suunnitellusti”, selventää tilannetta LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Uusia rytmimusiikkifestivaaleja on LiveFINin mukaan tulossa tälle kesälle ainakin 55 kappaletta. Näyttää vahvasti siltä, että koko vuoden osalta ylitetään vuoden 2019 kokonaismäärä, joka oli lähes 400 rytmimusiikkifestivaalin voimin ennätysvuosi.
Festivaalikentällä on kuitenkin joitakin aiemmilta vuosilta tuttuja festivaaleja, joita ei ruuhkaisena festivaalivuonna järjestetä lainkaan. ”Jotkin järjestäjistä odottavat markkinatilanteen tasoittumista ja väljempää toimintakenttää”, kertoo Lahtinen.
Jos festivaaleja joudutaan perumaan, vaikuttaa se Lahtisen mukaan negatiivisesti paitsi järjestäjään, myös koko toimialaan, artisteihin ja alihankkijoihin. Peruutukset heikentävät tarpeettomasti festarikävijöiden uskoa tapahtumien toteutumiseen, vaikka järjestelyissä edetäänkin suurelta osin suunnitelmien mukaan.
LiveFINin jäsenfestivaalit odottavat kuitenkin kiireistä ja tapahtumien täyteistä kesää.
”Kaikkien tapahtumiemme järjestelyt ovat käynnissä ja edistyvät täyttä häkää. Eli kaikki tapahtumat toteutuvat suunnitellusti täysimääräisinä. Lippujen ennakkomyynti on myös sujunut odotusten mukaan”, kertoo muun muassa Rockfestia, Himos Juhannusta ja Tammerfestia järjestävän Nelonen Media Liven johtaja Anssi Nevalainen.
”Sunborn Livellä on tulossa kaikkien aikojen ennätyskesä Turkuun! Viime vuonna haastavista koronaolosuhteista mallikkaasti selviytynyt Kesärauha järjestetään kesäkuussa ja jo nyt on selvää, että tulemme tekemään uuden kävijäennätyksen. Lisäksi Slipknotin tähdittämä elokuinen Knotfest kerää luultavasti koko kesän suurimman metallimuusikin yleisön Turkuun! Kannustamme kaikkia festarikävijöitä varmistamaan pikaisesti lippunsa kaikkiin tapahtumiin”, kannustaa Sunborn Liven promoottori Pietu Sepponen.
LiveFIN edustaa noin 70 elävän musiikin tapahtumajärjestäjää. Mukana on jäsenfestivaaleja kuten Provinssi, Ruisrock, Flow Festival, Ilosaarirock ja Tuska Festival ja konserttijärjestäjiä kuten Live Nation ja Warner Music Live.
LiveFIN on aloittanut vuotuiset toimialakyselyt festivaaleille ja elävän musiikin esityspaikoille. Kyselyillä kerätään toimialatietoa vuodesta 2021. Kyselyyn vastaaminen ei edellytä LiveFIN ry:n jäsenyyttä.
Kuva: Shutterstock
LiveFINin toimialatutkimus vuodesta 2021 on käynnistynyt. Festivaalien ja elävän musiikin esityspaikkojen kyselyt ovat auki maanantaihin 16.5.2022 saakka. Kyselyyn vastaaminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä ja LiveFIN toivottaakin tervetulleeksi mukaan kaikki elävän musiikin vapaan kentän tapahtumapaikat ja festivaalit vastaamaan kyselyyn.
Vastaaminen ja tilastotiedon kerääminen elävän musiikin alasta on tärkeää, ja erityisen tärkeää on tuoda näkyväksi koronavuosien vaikutukset. Kerätyn tilastotiedon avulla voidaan osoittaa alan ja toiminnan laajuutta, merkitystä ja vaikuttavuutta. Jokainen vastaajataho voi myös hyödyntää tietoa omassa viestintä- ja vaikuttamistyössään.
Tiedon puute on ollut yksi merkittävimmistä hidastajista elävän musiikin alan toimintaedellytysten kehittämistyössä. Tätä puutetta LiveFINin vuotuinen toimialatutkimus kyselyineen pyrkii korjaamaan. Tilastojen kansainvälinen näkökulma ja maiden välinen vertailtavuus antaa myös mielenkiintoista tietoa Suomen tilanteesta.
Tämä sivusto käyttää evästeitä mm. käyttökokemuksen parantamiseksi. HyväksyLue lisää
Privacy Overview
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
