Uutiset

Pikkujoulukausi on tärkeä sesonki keikka- ja konserttipaikoille

Vilkkaan pikkujoulukauden alkaessa elävän musiikin vapaata kenttää kuitenkin huolettaa hallituksen suunnitelmat korottaa pääsylippujen arvonlisäveroa, joka olisi kova isku lipputuloilla toimivalle alalle. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN peräänkuuluttaa, ettei vapaan kentän vähäisistä tuista tulisi leikata ja pääsylippujen alv-korotusta toteuttaa.

Keikka- ja konserttipaikoilla käy kova kuhina, kun loppuvuoden pikkujoulukausi täyttää elävän musiikin tapahtumat. Houkuttava keikkatarjonta ja aktiivinen yleisö ovatkin elinehto alan toimijoille, sillä elävän musiikin vapaan kentän tuloista suurin osa muodostuu pääsylipuista. Elävän musiikin vapaan kentän tuloista vain noin 2% tulee julkisesta rahoituksesta. Samalla kun koronapandemian rajoituksista johtuvista tappioista toipuva ala on vihdoin päässyt ympärivuotiseen toimintaansa taas tiukasti käsiksi, alaa huolettaa vähäistenkin julkisten tukien leikkaaminen sekä pääsylippujen alv-korotus.

“Pikkujoulukaudella moni keikka myy hyvin, ja hyvä niin, sillä elävän musiikin vapaa kenttä nojaa vahvasti lipputuloihin. Nyt näyttäisi, että pääsylippujen alv-korotusta kaavaillaan vuodelle 2025 ja vapaan kentän tuista oltaisiin leikkaamassa entisestään jo aiemmin. Tällaiset leikkaukset vaikuttavat varmasti siihen, mitä keikka- ja konserttipaikoilla on mahdollisuus tehdä. Tämä on haastava kuvio, kun samaan aikaan ala toivoo tavoittavansa edelleen myös erilaiset yleisöt ja esimerkiksi nuoret. Keikkapaikkojen monipuolista musiikkitarjontaa ympäri Suomen pitäisi tukea”, kuvailee LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Elävän musiikin tapahtumapaikat ovatkin paikallisesti merkittäviä kulttuuritoimijoita tarjotessaan monipuolisia kulttuuripalveluja, ja toisaalta saavat kävijät liikkeelle lisäten matkailua ja matkailupalveluiden käyttöä: “Livemusiikin äärelle on kaikenlaisten ihmisten helppo tulla. Musiikkitapahtumat edistävät kävijöidensä hyvinvointia ja tarjoavat kokemuksia sekä ihmisten välisiä kohtaamisia. Erityisesti tällaisina perinteisinä juhlakausina ihmiset haluavat viettää aikaa yhdessä ja livetapahtumien merkitys korostuu,” kuvailee Lahtinen.

LiveFIN ry:n ja Jazzliiton keräämän avoimen toimialadatan mukaan elävän musiikin vapaalla sektorilla toimii 365 keikkapaikkaa, joista 146 järjestää keikkoja päätoimisesti eli näillä toimijoilla on vähintään 100 keikkaa vuodessa. Normaalivuonna elävän musiikin vapaan kentän keikka- ja konserttipaikoilla on yhteensä 5,5 miljoonaa käyntiä ja liikevaihto noin 175 miljoonaa euroa.

Alkuperäinen kuva: Honey Fangs / Unsplash

Keikka- ja konserttipaikoilla vilkas syksy

Liveala siirtyy syksyn tullen ulkolavoilta keikka- ja konserttipaikoille. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n mukaan keikkaliput ovat liikkuneet pitkin vuotta pääsääntöisesti hyvin, ja samanlaista jatkumoa voidaan odottaa myös syksylle. Elävän musiikin vapaan kentän toimijoita kuitenkin huolettaa hallituksen kaavailemat kulttuuripalveluiden alv-nostot.

Elävän musiikin alalla syksy on lupaavaa aikaa. Syyskauden päätteeksi kausi huipentuu joulusesonkiin, joka on perinteisesti kiinnostavaa aikaa konsertti- ja keikkakävijöille. Vaikka näkymät ovat pääpiirteittäin hyvät, on alalla myös haasteensa: ”Keikka- ja konserttipaikoilla palautuu hiljalleen luottamus, että keikat taas myyvät ja musiikkitapahtumiin riittää kävijöitä. Korona-ajan sulut jättivät kuitenkin jälkensä keikkajärjestäjiin. Takaraivossa tykyttää edelleen huoli, liikkuvatko liput riittävästi ja osataanko alalla tarpeeksi ennakoida keikkakävijöiden ostokäyttäytymistä”, sanoo elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Samaan aikaan kun elävä musiikki saavuttaa suuria joukkoja ja tuo ihmisiä yhteen, ilmassa on myös kysymysmerkkejä: Kuinka jatkossa hinnoitella liput, kun inflaatio jyllää ja kulttuuripalveluiden alv-korotuksia kaavaillaan? Rytmimusiikkiin keskittyvillä vapaan kentän keikkapaikoilla lähes puolet tuloista muodostuu lipputuloista, joten alv-kannan nostoaikeet vaikuttavat toimijoihin suuresti.

Alv-nostot vaikuttaisivat elävän musiikin saavutettavuuteen

Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN peräänkuuluttaa, ettei kulttuuripalveluiden alv-korotusta tule toteuttaa, eikä vapaan kentän jo valmiiksi niukoista tuista tule leikata: “Pääsylippujen alv-korotus olisi märkä rätti toimijoille, joita myös korona-aikana kohdeltiin epäjohdonmukaisesti. Tällaisilla päätöksillä hallitus sotii omia kulttuuri- ja tapahtumamyönteisiä tavoitteitaan vastaan, kun kulttuuripalveluiden saavutettavuus kärsii. Jotta elävän musiikin saavutettavuus pystytään pitämään hyvällä tasolla, ei lippuhintoihin liittyvää nostopainetta tule ainakaan lisätä. On erittäin tärkeää, että myös jatkossa esimerkiksi nuoret löytävät livemusiikin pariin”, Jenna Lahtinen kiteyttää.

Rytmimusiikin vapaan kentän tapahtumat ovatkin perinteisesti saavuttaneet sellaisia yleisöjä, joita muu kulttuuritoiminta ei tavoita. Keikkapaikat pitävät yllä ympärivuotista matalan kynnyksen musiikkikulttuuria, joka antaa mahdollisuuden myös ruohonjuuritason toiminnalle ja tarjoaa sosiaalisia kohtaamispaikkoja. LiveFINin koronaa edeltävän toimialatutkimuksen mukaan elävän musiikin vapaan kentän tapahtumissa on vuosittain noin 10 000 000 käyntiä, joista yli puolet keikka- ja konserttipaikoilla. Saavutettavuus voi kuitenkin olla uhattuna, mikäli lippuhintoja ei pystytä pitämään maltillisina, sillä LiveFINin yleisöbarometrin mukaan lippuhinta on suurelle osalle yleisöä tärkeää keikkaelämyksen onnistumisessa.

“Lippujen hinnoittelu on haaste, jonka parissa moni alan toimija painii. Alv-kannan säilyttäminen entisellään olisi hallitukselta toimivaa ja kannustavasta tukemisesta. Alalla tehdään runsaasti saavutettavuuden eteen, mutta siihen kaivataan myös tukea. Esimerkiksi vuonna 2022 valmistuneen nuorisotutkimuksemme mukaan nuorten mahdollisuuksiin kokea ja luoda elävän musiikin kulttuuria on panostettava myös yhteiskunnallisella tasolla. Suuria ja monimuotoisia yleisöjä koskettavan alan luulisi kiinnostavan myös päättäjiä”, Lahtinen summaa.

Alkuperäinen kuva: Antoine J / Unsplash

Sadat kesäfestivaalit keräsivät ihmisjoukkoja ympäri Suomen

Kuluneena kesänä järjestettiin runsaasti rytmimusiikkifestivaaleja ympäri Suomen. Samalla elävän musiikin alaa haastavat mahdolliset arvonlisäveron korotukset sekä sekava viranomaistoiminta.

Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN on seurannut kuluneen kesän festivaalikenttää ja koonnut tietoa kesän festivaaleista. LiveFINin mukaan vuonna 2023 tulee olemaan enemmän rytmimusiikkifestivaaleja kuin koskaan aiemmin. Festivaalit kuitenkin jakautuvat aiempaa tasaisemmin läpi vuoden, ja sisäfestivaalien määrä on kasvussa.

Kesäfestivaaleja on ollut tänä vuonna hieman vähemmän kuin viime vuonna: tänä vuonna kesäfestivaaleja järjestettiin 405 ja viime vuonna 429. Vaikka kesäfestivaaleja on hieman vähemmän kuin viime vuonna, joukossa on mukana myös yli viisikymmentä uutta tulokasta. Viime vuonna uusia kesäfestivaaleja oli yli 80.

Eniten festivaalien määrää kasvattaa uudet pienet, alle tuhannen kävijän festivaalit. Huomattavaa on, että kesäkuu on kasvattanut suosiotaan festivaalikuukautena – vaikkakin heinäkuu pitää yhä kärkisijaa”, kuvailee LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Suurimpia festivaalijärjestäjiä ovat osakeyhtiöt ja yhdistykset. Lisäksi järjestäjinä on esimerkiksi osuuskuntia, kuntia ja kaupunkeja sekä rekisteröimättömiä yhteisöjä. Vielä vuoden 2022 toukokuussa ala oli voimakkaasti säädelty koronapandemian vuoksi, mikä aiheutti pitkäaikaista epävarmuutta toimijoille.

Tämä kulunut kesä on monella tapaa merkittävä livealan kannalta, sillä ensimmäistä kertaa koronan jälkeen tapahtumajärjestäjät pääsivät valmistelemaan kesän tapahtumia kokonaisen kalenterivuoden. Monilla festivaaleilla on takanaan onnistumisia ja jäsenistömme on tänä kesänä järjestänyt kävijäennätyksiin yltäneitä festivaaleja”, sanoo Jenna Lahtinen.


Mahdolliset alv-korotukset ja sekava viranomaistoiminta haastava festivaaleja

Kesä on festivaalijärjestäjien työntäyteisintä aikaa. Elävän musiikin ala koki kovia tappioita koronpandemian aikana, ja nyt alan uudelleenrakentamisessa haasteita tuovat myös epävarma maailmantilanne ja kasvaneet kustannukset. Kustannusten kasvaessa lippuhinnat on kuitenkin pidettävä maltillisina. Nyt valmisteilla oleva arvonlisäveron nosto haastaisi toteutuessaan entisestään tilannetta.

Pääsylippujen arvonlisäveroa ei missään tapauksessa tulisi nostaa. Korotus osuisi väistämättä tapahtumakävijöiden kukkaroon, vaikka ala tekisikin kaikkensa pitääkseen lippujen hinnoittelun kohtuullisena. Toimijoiden tulovirrasta noin kolmannes tulee yksinomaan lipputuloista”, Jenna Lahtinen summaa.

Lisäksi epäselvä ja ristiriitainen viranomaistoiminta on aiheuttanut kuluneena kesänä runsaasti työtä ja ylimääräistä päänvaivaa musiikkitapahtumien järjestäjille. Sekavuutta aiheuttaa esimerkiksi tapahtumien pystytyksen ja purun rinnastaminen rakentamiseen. LiveFINin mukaan tapahtuma-ala tuleekin lainsäädännössä tunnistaa omana elinkeinonaan ja viranomaisten tulee huomioida myös elävän musiikin tapahtumien erityispiirteet.

On selvää, että väliaikaisen festivaalin tai tapahtuman pystyttäminen poikkeaa monin tavoin vaikkapa talon rakentamisesta, eikä kahteen eri alaan voi soveltaa täysin samoja vaatimuksia. Viranomaistoiminnan tulee muuttua, jotta festivaalit voivat luottavaisin mielin valmistautua ensi kesään”, Jenna Lahtinen kuvailee tilannetta.

Kommentti: Elävän musiikin elinvoimaa ei lisätä veronkorotuksilla, mutta tehokkaitakin keinoja hallitusohjelmassa on

Arvonlisäveron korotus on märkä rätti elävän musiikin alan toimijoille ja hallituksen tavoitteille lisätä luovien alojen kasvua ja elinvoimaa. Hallitusohjelmassa mainitut toimenpiteet, kuten kulttuuripoliittinen selonteko ja musiikkialan kasvusopimusmallin kehittäminen tarjoavat kuitenkin työkaluja elinvoiman edistämiseen.

Hallitusohjelma tavoittelee kulttuurin, tapahtumien ja luovien alojen elinvoimaa ja kasvua, mutta pääsylippujen arvonlisäveron korotus on märkä rätti tuon tavoitteen ja elävän musiikin alan toimijoiden naamaan.

Koronavuosien jälkeinen alan uudelleenrakennustyö on vielä kesken. Työtä on haastanut paitsi pandemia, myös epävarma maailmantilanne ja kasvaneet kustannukset. Kulujen kasvu on asettanut musiikkitapahtumien järjestäjille painetta nostaa pääsylippujen hintoja jo ennen mahdollisia veronkorotuksia. Musiikkitapahtumien kävijöiden ostovoima punnitaan nykyisilläkin lipunhinnoilla erittäin tarkasti. Arvonlisäveron nosto osuu suoraan tapahtumakävijöiden kukkaroon, vaikka ala tekisikin kaikkensa pitääkseen lippujen hinnoittelun kohtuullisena.

Alan elinvoimaa ei lisätä veronkorotuksilla, mutta hallitusohjelmassa mainittu kulttuuripoliittinen selonteko ja musiikkialaa vauhdittava kasvusopimusmalli voivat tarjota tehokkaita keinoja kasvuun ja kehitykseen. Ministeriöiden välinen yhteistyö on tärkeä osa tuota keinovalikoimaa, jotta myös elävän musiikin vapaan kentän asema ja kasvupotentiaali tunnistetaan kulttuuri- ja elinkeinopolitiikan rajapinnassa. Tämä työ ja LiveFIN ry:n hallitusohjelmatavoitteissakin mainitut toimenpiteet – kulttuuripoliittinen selonteko, musiikkialan kasvusopimusmallin kehittäminen, ministeriöiden välinen yhteistyö sekä alan ammattilaisten erilaisten tulomuotojen yhteensovittaminen on saatava käyntiin heti! Elävän musiikin alan asiantuntijoita tulee kuulla tätä työtä tehtäessä.

Toimenpiteiden rahoitustarpeet eivät saa jäädä talouden tasapainottamisen tai opetus- ja kulttuuriministeriön säästöpaineiden jalkoihin. Elävän musiikin vapaan kentän toiminta ei perinteisesti ole nojannut kulttuuriministeriön avustuksiin, mutta juuri vapaan kentän tukemisesta ei tule nyt tiristää. Elävän musiikin tapahtumat tarjoavat paitsi kasvualustan taloudelle ja työlle, myös sosiaalista pääomaa ja hyvinvointivaikutuksia kaikenikäisille kävijöilleen.

Jenna Lahtinen, toiminnanjohtaja, LiveFIN ry

Kesän festivaaleilla puututaan aktiivisesti epäasialliseen käytökseen

Suomen festivaalikesä on täydessä vauhdissa. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n viimeisimpien arvioiden mukaan kesälle on tulossa noin 350 festivaalia. Festivaaleilla panostetaan entistäkin vahvemmin epäasiallisen käytöksen ehkäisyyn: useilla festivaaleilla on käytössään turvallisemman tilan periaatteet sekä esimerkiksi häirintäyhdyshenkilö ja erilaisia yhteistyökuvioita sosiaaliseen kestävyyteen keskittyneiden järjestöjen kanssa. Lisäksi festivaaleilla kannustetaan yleisöä puuttumaan aktiivisesti mihin tahansa häirintään viittaavaan käytökseen.

Elävän musiikin alalla on tehty viime vuosina runsaasti työtä epäasiallisen käytöksen kitkemiseen keikoilta ja festivaaleilta. Jotta työtä voidaan kehittää, on elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN myös tehnyt aiheeseen liittyvää tutkimusta. Tiedon avulla epäasialliseen käytökseen voidaan puuttua tehokkaasti, ja samalla elävä musiikin ala voi osallistua häirinnän kitkemiseen koko yhteiskunnasta.

“Se että tiedämme, millaisissa tilanteissa epäasiallista käytöstä tapahtuu, auttaa suunnittelemaan oikeita toimenpiteitä häirinnän ehkäisemiseksi. LiveFINin jäsenistö on käynyt tiivistä keskustelua aiheen parissa kuluneen kevään aikana. Tietoa ja parhaita käytänteitä on jaettu ja tätä yhteistyötä jatketaan edelleen. Elävän musiikin ala tavoittaa laajan ja monimuotoisen yleisön ja vaikuttaa suuriin joukkoihin, joten se voi toimia myös suunnannäyttäjänä”, sanoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

LiveFINin tuoreimmissa, vuoden 2022 elävän musiikin yleisökyselyissä kysyttiin epäasiallisen käytöksen esiintymisestä festivaaleilla ja keikkapaikoilla. Kyselyistä selviää, että 30 % festivaalibarometrin vastaajista ja 23 % keikka- ja konserttikyselyn vastaajista on kokenut jotain epäasiallista käytöstä viimeisen viiden vuoden aikana. Häirintää tapahtuu useimmiten esityksiä katsottaessa ja tuntemattomien yleisön edustajien taholta; tyypillisesti häirintää tapahtuu suurissa joukoissa. Tuloksista selviää, että erityisesti aliedustettuun ryhmään kuuluminen lisää häirintäkokemuksia. Alan toimijat ovat reagoineet tutkimukseen lisäämällä häirintää ehkäiseviä toimintatapoja ja viestintää. LiveFIN osallistuu niin ikään alan kehittämiseen tarjoamalla tutkimusta, viestintää ja koulutusta.

LiveFIN ry:n barometrikyselyt toteutti tutkija Maarit Kinnunen (YTT, FM), joka toimii Lapin yliopistossa vierailevana tutkijana. Barometrit toistuvat joka toinen vuosi ja tutkimukset kokoavat tietoa suomalaisista elävän musiikin yleisöistä. Tiedon avulla seurataan yleisön musiikki- ja tapahtumamieltymysten muutosta vuosien kuluessa. Festivaalibarometriin vastasi yli 18 000 kävijää ja keikka- ja konserttikyselyyn yli 2 300 kävijää.

Myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemian julkaisusarjassa on julkaistu tutkimusraportti kyselyistä: https://taju.uniarts.fi/handle/10024/7878

Lisätiedot ja haastattelut:
Susanna Hulkkonen
LiveFIN ry, viestintäpäällikkö
susanna.hulkkonen@livefin.fi
+358 50 9116570

Lisätiedot yleisökyselyistä:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi
+358 50 5779153

LiveFIN tarttuu edunvalvontaan entistäkin vahvempana

Festivaalikesä on startannut. Samaan aikaan kun kesän elävän musiikin tapahtumat ovat täydessä vauhdissa, LiveFIN tarjoaa tietoa kentältä ja alan tutkimuksista, osallistuu keskusteluun ja pitää elävän musiikin vapaan kentän päätöksenteossa mukana.

LiveFINin vakituinen toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen on palannut vanhempainvapaalta, ja hänen sijaisenaan toiminut Susanna Hulkkonen jatkaa yhdistyksen viestintäpäällikkönä. Uuden roolin avulla kehitetään edelleen yhdistyksen viestintää ja siten tehostetaan edunvalvontaa kokonaisuudessaan.

”En malta odottaa, että pääsemme yhdessä kehittämään LiveFINin toimintaa. Järjestön henkilökunnan määrää on pyritty kasvattamaan vuosia. Työ on tuottanut tulosta ja vihdoin meillä on mahdollisuus tehdä edunvalvontaa kahden ihmisen voimin”, iloitsee LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

LiveFINin barometrit kokosivat jälleen tietoa elävän musiikin yleisöistä

Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry toteutti vuonna 2022 festivaalien ja keikka- ja konserttipaikkojen yleisötutkimukset eli barometrit. Yleisökyselyissä kysyttiin ensimmäistä kertaa myös epäasiallisen käytöksen esiintymisestä festivaaleilla ja keikkapaikoilla.

Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry toteutti vuonna 2022 loka-marraskuussa festivaalien ja keikka- ja konserttipaikkojen yleisötutkimukset eli barometrit. Barometrit toistuvat joka toinen vuosi ja tutkimukset kokoavat tietoa suomalaisista elävän musiikin yleisöistä. Tiedon avulla seurataan yleisön musiikki- ja tapahtumamieltymysten muutosta vuosien kuluessa. Festivaalibarometriin vastasi yli 18 000 kävijää ja keikka- ja konserttikyselyyn yli 2 300 kävijää.

Yleisökyselyistä selviää, että koronapandemian jälkimainingeissa kävijät ostavat liput entistä myöhemmin (kuva 1). Kävijät pelkäävät edelleen tapahtumien peruuntumisia ja he ovat myös varovaisempia terveystilanteen suhteen.

Kuva 1. FB=Festivaalibarometriin vastaajat, VB=Keikka- ja konserttibarometriin vastaajat

Yleisökyselyissä kysyttiin ensimmäistä kertaa epäasiallisen käytöksen esiintymisestä festivaaleilla ja keikkapaikoilla. Barometreista selviää, että 30 % festivaalibarometrin vastaajista ja 23 % keikka- ja konserttikyselyn vastaajista on kokenut jotain epäasiallista käytöstä (kuva 2) viimeisen viiden vuoden aikana. Tämä ei tarkoita, että kyselyyn osallistuneilla festivaaleilla tai keikka- ja konserttipaikoilla olisi koettu epäasiallista käytöstä, vaan vastaukset kertovat yleisesti elävän musiikin tapahtumiin liittyvistä kokemuksista. Seksuaalisesta häirinnästä, fyysisesti uhkaavista tilanteista ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä raportoitiin eniten.

Kuva 2.

Häirintää tapahtuu useimmiten esityksiä katsottaessa ja useimmiten yleisön edustajien taholta. Tuloksista selviää, että erityisesti aliedustettuun ryhmään kuuluminen lisää häirintäkokemuksia (kuva 3). Mikäli kuuluu useampaan aliedustettuun ryhmään, häirintäkokemukset yleistyvät vielä enemmän.

Kuva 3.

Epäasialliseen käytökseen puuttuminen

Sosiaalisesti kestävän elävän musiikin alan tavoitteleminen on LiveFIN ry:n toiminnan keskiössä vuonna 2023. Tähän tavoitteeseen yhdistys pyrkii tutkimuksen, viestinnän ja koulutuksen keinoin.

“Meille on ollut tärkeä selvittää, millaista häirintää tapahtumissa ja keikkapaikoilla on, jotta voimme alana puuttua siihen ja kehittää toimintaa sellaiseksi, että kaikki häirintä saataisiin pois elävän musiikin tapahtumista. Samalla kannamme oman vastuumme häirinnän kitkemiseksi laajemmin koko yhteiskunnasta. Elävän musiikin ala voi toimia suunnannäyttäjänä, sillä tavoitamme laajan ja monimuotoisen yleisön ja pystymme sitä kautta vaikuttamaan suuriin joukkoihin. Jäsenemme tekevät jo nyt paljon erilaisia toimenpiteitä häirinnän kitkemiseksi ja tutkimuksen avulla pystymme kehittämään tätä työtä edelleen”, sanoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Susanna Hulkkonen.

Barometrikyselyt toteutti tutkija Maarit Kinnunen (YTT, FM), joka toimii Lapin yliopistossa vierailevana tutkijana.

Lisätietoja:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi
+358 50 5779153

Susanna Hulkkonen
LiveFIN ry, toiminnanjohtaja
susanna.hulkkonen@livefin.fi
+358 50 9116570

Elävän musiikin vapaan kentän toimialatutkimus 2021 osoittaa, että koronarajoitukset vaikuttivat olennaisesti alan toimintaan ja tulokseen

LiveFIN ry keräsi touko-heinäkuussa 2022 elävän musiikin toimijoiden vuoden 2021 tunnuslukuja. Tutkimuksesta selviää, että vuosi 2021 oli koronan johdosta vaikea elävän musiikin tapahtumajärjestäjille. 

LiveFINin teettämä toimialatutkimus kokoaa alan keskeiset tunnusluvut yhteen ja kertoo alan toimijoiden haasteista, tavoitteista ja tulevaisuuden näkymistä. Toimialatutkimus osoittaa, että koronan vaikutukset elävän musiikin alan 800 toimijalle ovat laajat. Koronasta huolimatta alan pyrkimyksenä on kehittää omaa toimintaansa sekä tuoda hyvinvointia ja elämyksiä kävijöille.

Koko elävän musiikin alan liikevaihto oli vuonna 2021 arviolta 135 miljoonaa euroa. Arviossa ovat mukana keikka- ja konserttipaikat, rytmimusiikkia ja klassista musiikkia sisältävät festivaalit, tanssilavat, suurkonsertit ja laivat. Vuoteen 2019 verrattuna vuonna 2021 alan liikevaihto putosi 317 miljoonaa euroa eli 70 prosenttia. Järjestämättä jäi yli 10 000 tapahtumaa ja toteutumatta yli 22 000 elävän musiikin esitystä. Lisäksi verrattuna vuoteen 2019 työntekijöiden määrä putosi 10 500 hengellä, vapaaehtoisten määrä putosi 15 300 hengellä, ja noin 6,5 miljoonaa käyntiä elävän musiikin tapahtumissa jäi toteutumatta.

Pandemian vaikutuksista toivutaan alalla vielä pitkään: toimijoiden pitää vakauttaa talouttaan, liput ostetaan aiempaa myöhemmin, työvoimasta on koronan jälkeen pulaa ja markkinat ovat ylikuumenneet. Samaan aikaan uudet haasteet, kuten energiakriisi, inflaatio ja Ukrainan sota haastavat alaa. LiveFIN ry pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin edunvalvonnalla, sisäisen keskustelun ylläpidolla, tiedonjaolla ja -keruulla sekä kansainvälisellä yhteistyöllä.

Tutustu toimialatutkimukseen tarkemmin täällä.

Lisätietoja: 
Susanna Hulkkonen
Toiminnanjohtaja, LiveFIN ry
+358 50 911 6570
susanna.hulkkonen@livefin.fi
 
Maarit Kinnunen
Tutkija, Lapin yliopisto
+358 50 5779153
maarkinn@ulapland.fi

LiveFIN ry:n hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2023–2027

Elävän musiikin on kuuluttava kulttuuri-, työ- ja elinkeino- poliittisessa päätöksenteossa – koska musiikki on parasta livenä!

Elävä musiikki on keskeinen osa suomalaista kulttuurikenttää. Se on matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa, jonka äärelle on helppo tulla. Se luo elinkeinoa ja on vaikuttava tapahtumateollisuuden tekijä. Sen toimijat ovat merkittäviä uuden ajan työllistäjiä muiden kulttuuri- ja tapahtuma-alojen joukossa. Tutustu elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n hallitusohjelmatavoitteisiin kaudelle 2023–2027:

1. Elävän musiikin vapaa kenttä on huomioitava opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä

• Hallitus antaa eduskunnalle kulttuuripoliittisen selonteon, jossa kuuluu myös elävä musiikki. 
• Kulttuuripoliittinen selonteko pilotoidaan musiikkialaan painottuvalla selvityksellä.
• Musiikkialan keskeisistä edustajista ja ministeriöistä perustetaan hallinnonalojen rajat ylittävä toimielin, joka keskittyy kulttuuri- ja tapahtuma-alojen toiminnan edistämiseen. 
• Luovien alojen kasvusopimuksia edistetään musiikkialalla Av-alan kasvusopimuksen hengessä musiikkialan erityispirteet huomioiden.

2. Elävän musiikin työllistämisen mahdollisuuksia on tuettava ja toimeentulo taattava myös epätyypillisissä työsuhteissa oleville

• Elävän musiikin vapaan kentän työllistämisen mahdollisuuksia vahvistetaan työ- ja elinkeinoministeriön tuella.
• Palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista helpotetaan.
• Panostetaan alan koulutukseen riittävin määrärahoin.

3. Elävän musiikin vapaan kentän saavutettavuutta on tuettava

• Elävän musiikin vapaan kentän yleisötyötä kehitetään tukemalla alan toimijoita taloudellisesti.
• Yleisötyön kehittämistä edistäviä tutkimuksia ja selvityksiä tuetaan elävän musiikin vapaalla kentällä.
• Yleisötyön kehittämisen tarve huomioidaan aiemmin mainitussa kulttuuripoliittisessa selonteossa ja kulttuuri- ja tapahtuma-alojen toiminnan edistämiseen perustettavan toimielimen työssä. 

4. Elävän musiikin kestävän kehityksen työtä on tuettava

• Elävän musiikin vapaan kentän sosiaalisesti kestävää kehitystä tuetaan. 
• Elävän musiikin vapaan kentän ekologisesti kestävää kehitystä tuetaan.

Lue tarkemmin tavoitteista täällä.

LiveFINin mittavan nuorisohankkeen tulokset: Elävä musiikki kiinnostaa edelleen nuoria, mutta keikkapaikkojen musiikkikulttuurin jatkuvuus on haastettuna

Kuva: Seinäjoen lyseon 7A -kummiluokka Rytmikorjaamolla ennen Vesalan keikkaa, Selmu ry.


LiveFINin Juurista latvoille -hankkeessa tutkittiin nuorten osallisuutta elävään musiikkikulttuuriin. Tuloksia testattiin pilottiprojekteissa, joissa korostuivat nuorten halu vaikuttaa, saavutettavuuden parantaminen, verkostoituminen sekä turvallinen osallisuus. Elävä musiikki kiinnostaa nuoria edelleen, mutta keikoille osallistumisen tavat ovat muuttuneet.

LiveFINin kolmivuotinen nuorisohanke Elämää kulttuurin juurista latvoille keräsi elävän musiikin kuluttamiseen liittyvää tietoa sekä testasi käytännön toimintamalleja yhteistyössä 13–24-vuotiaitten nuorten ja elävän musiikin alan toimijoiden kanssa. Hankkeen kokoama tutkimustieto ja kokemukset julkaistaan nyt mittavan loppuraportin muodossa.

Loppuraportin ja sen liitteet voi löytää kootusti LiveFINin tietopankista täältä.

Vuonna 2019 käynnistyneen hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten nuoret osallistuvat elävään musiikkikulttuuriin ja miten alan toimijat ja sidosryhmät pystyisivät paremmin tukemaan musiikkikulttuurin moninaisuutta ja jatkuvuutta nuorten osallistamisen kautta. 

Taustatutkimus keskittyi todentamaan tai kyseenalaistamaan sen, mitä yleinen keskustelu alalla toteaa: nuoret eivät käy keikoilla ja yleisö vanhenee. Lähes 1600 nuorta vastasi nuorten musiikinkulutukseen liittyvään kyselyyn, jonka pohjalta tutkittiin elävän musiikin kuluttamisen sosiaalista kestävyyttä. Lisäksi hanke toteutti elävän musiikin toimiala-analyysin, tulevaisuuskuvauksen sekä idealaboratoriot, johon osallistui 140 nuorta ja 50 alan asiantuntijaa. Lopulta nuoria osallistavaa toimintaa testattiin käytännössä erilaisissa pilottiprojekteissa. Kolmivuotiseen hankkeeseen osallistui musiikkialan, nuorisotyön ja koulutusalan ammattilaisia sekä nuoria ympäri Suomen.

Elämää kulttuurin juurista latvoille -tutkimushankkeen tiivistys.

Toteutetun tutkimuksen myötä on selvää, että elävä musiikki kiinnostaa nuoria. Digitalisaation myötä osallistumisen tavat ovat kuitenkin muuttuneet. Nuorten kiinnostus on keskittynyt suurtapahtumiin, mikä on osaltaan vähentänyt heidän vaikuttajuuttaan pienemmissä tapahtumissa. Muutos on merkittävä, koska perinteisesti uutta musiikkikulttuuria on luotu ja tuotu esiin pienillä ja keskisuurilla keikkapaikoilla. Nuorten vaikuttajuus keikkapaikoilla on siis laskussa, mikä haastaa niissä syntyvän uuden musiikkikulttuurin jatkuvuuden.

Musiikin moninaisuuden säilymiseksi kaivataankin julkisen sektorin tukea, sillä nuorten kiinnostus elävään musiikkiin on säilytettävä. Klubikeikat eivät pysty kilpailemaan nuorista, sillä niiden asiakaskapasiteetilla ei ole mahdollista tuottaa lipputuloa, jolla suurartistin palkkion saisi katettua.

Musiikin arvon mittaaminen yksinomaan liikevaihdon ja kävijämäärän kautta on kuitenkin ongelmallista, sillä silloin jätetään huomiotta hyvinvointivaikutukset. Nuorten kohdalla elävän musiikin tapahtumat tarjoavat mahdollisuuksia tunteiden käsittelyyn ja identiteetin rakentamiseen, mutta myös yhteenkuuluvuuden tunnetta erityisesti ruohonjuuritason toiminnan kautta. Subjektiivisen hyvinvoinnin lisäksi kulttuurin monimuotoisuudella ja jatkuvuudella on oma arvonsa. 

– Musiikkiin liittyvä yhteenkuuluvuuden tunne on monesti sidoksissa aktiiviseen ruohonjuuritasolla toimimiseen joko musiikillisen genren tai alakulttuurin puitteissa. Tämän ulottuvuuden puuttumisella voi olla pitkäkestoisia, negatiivisia hyvinvointivaikutuksia, minkä takia sen saavuttamiseen olisi löydettävä keinoja, tutkija Maarit Kinnunen toteaa.

Pilottiprojekteissa nousi esille nuorten halu vaikuttaa

Pilottiprojektit kehittivät ja testasivat nuorille suunnattuja toimintamalleja käytännössä. Toimintamalleja testasivat G Livelab Tampere, Jyväskylän Tanssisali Lutakko, Seinäjoen Rytmikorjaamo sekä Turun Ruisrock-festivaali. Kaikki tutkitut pilotit olivat toiminnallista, osallistavaa ja vuorovaikutteista yleisötyötä, jonka tarkoituksena oli luoda pitkäaikainen suhde keikkapaikkaan ja elävän musiikin kulttuuriin yleensä. Esimerkiksi Tampereen G Livelab toteutti yhdessä Hatanpään lukion oppilaiden kanssa Halufest-etkoklubin, jossa lukiolaiset pääsivät vaikuttamaan esiintyjävalintoihin, markkinointiviestintään ja tuotannon eri vaiheisiin. 

Kriittisinä teini-iän vuosina imetään vaikutteita ja tehdään päätöksiä siitä, mihin suuntaan elämää lähdetään viemään ja minkälaista kulttuuria kulutetaan. Osa näistä nuorista on elänyt pari koronavuotta ilman elävää musiikkia. Tässä pitää olla tosi proaktiivinen ja vetää sitä yleisöä meille, jotta ei käy niin, meillä kasvaa kymmenien  tuhansien kokoinen joukko, jotka eivät käy elävän musiikin tapahtumissa. Tämä (uusi toimintamalli) oli tosi hyvä keino osallistaa heitä” toteaa Tampereen G Livelabin vastaava tuottaja Jaani Haapasalo.

Hatanpään lukion nuoret ja vastaava tuottaja Tampereen G Livelabissa. Kuva: G Livelab Tampere.

Pilotteihin hakeutuneiden nuorten suuri määrä osoitti tämän kaltaisen toiminnan tarpeen ja kiinnostavuuden. Tärkeimmiksi asioiksi toimintaan osallistuessa nuoret kokivat mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua musiikkialan toimintaan, sosiaalisen kanssakäymisen ja verkostoitumisen sekä inspiroivat kohtaamiset samaistuttavien henkilöiden kanssa. Monille toimintaan liittyi myös oman, tulevan ammatin pohdinta. Nuorille oli tärkeää tavata aikuisia, elävän musiikin alan ammattilaisia. Osalle taas pilotit tarjosivat tärkeää ajanvietettä ja harrastustoimintaa samanhenkisten nuorten ja aikuisten kanssa. 

Pilotit vastasivat nuorten odotuksia ja he olivat tyytyväisiä pilottien tarjoamaan toimintaan. Myös organisaatiot olivat tyytyväisiä tuloksiin ja kaikki jatkavatkin toimintaa nuorten kanssa yhdistellen mukaan muista piloteista saatuja kokemuksia. Pilotit kiinnostivat myös muita elävän musiikin toimijoita ja onkin odotettavissa, että nuorten osallistaminen elävän musiikin tapahtumapaikkojen toimintaan tulee jatkumaan laajemmin.

”Oleellista on ajatella nuorten osallistumista elävän musiikin toimintaan moninaisempana kokonaisuutena kuin tietyn sisällön tai palvelun kuluttamisena” Kinnunen kiteyttää.

Elävän musiikin toimijoiden, oppilaitosten ja nuorisotyön ammattilaisten välistä yhteistyötä vahvistettava

Tutkimushanke keskittyi myös vaikutuksiin, jotka näkyvät pitkällä aikavälillä, nuorten aikuistuessa ja ottaessa roolia yhteiskunnallisina toimijoina. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää erilaisen kehitys- tai strategiatyön pohjana. 

Maakunnallisesti merkittävät elävän musiikin yhdistykset sulauttavat kävijät osaksi toimijaa ja sen tuottamaa kulttuuria. Esimerkiksi elävän musiikin yhdistysten ja koulujen välinen yhteistyö voisi tuottaa omistajuutta ja osallisuutta, jonka myötä keikkapaikka tulisi tutuksi ja loisi turvallisuuden tunnetta.

”Jotta uusi sukupolvi voisi osaltaan luoda vahvempaa kulttuurin perustaa ja elinvoimaistaa kulttuurialaa, meidän tulee luoda vahvempaa yhteistyötä musiikkialan toimijoiden, julkisen sektorin sekä sosiaali- ja nuorisopalveluiden välillä. Lähitulevaisuudessa asiantuntijuus nuorten parissa toimivien koulutus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten parista on saatava mukaan nuorille suunnatun kulttuurin tuotantoon. Yhteistyön ja toimintamallien käynnistäminen vaatii kuitenkin resursseja, joita julkisen tuen ulkopuolella toimivalla, koronapandemiasta toipumassa olevalla toimialalla ei ole” hankepäällikkö Niina Ristolainen summaa. 

LiveFIN etsii parhaillaan rahoitusta jatkohankkeelle, jossa keskitytään elävän musiikin tapahtumajärjestäjien ja nuorten kanssa toimivien sektoreiden väliseen yhteistyöhön nuorille suunnatun, osallistavan yleisötyön puitteissa. 

Tutustu Juurista latvoille -hankkeen verkkosivuihin täällä.

LiveFIN ry toteutti hankkeen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella yhteistyössä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian, De Ungas Musikförbund DUNK rf:n sekä Nuorten Akatemian kanssa. Nuorisotutkimusseuran panos oli myös merkittävä taustatutkimuksen tiedon keruussa. 

Lisätiedot: 

hankepäällikkö Niina Ristolainen
niina@livefin.fi 040 503 8947

D.Soc.Sc, MSc tutkija
Maarit Kinnunen 
maarkinn@ulapland.fi 050 577 9153

toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen
jenna.lahtinen@livefin.fi 050 376 3767
LiveFIN ry