LiveFIN kerää tilastointia varten tietoa elävän musiikin keikka- ja konserttipaikoista vuodelta 2020. Tietoa kerätään kyselyllä ja se on suunnattu kaikille elävän musiikin esityspaikoille ja venueille. Vastaaminen ei siis edellytä LiveFIN ry:n jäsenyyttä.
Kuva: Vince Fleming / Unplash
Kyselytutkimukseen vastaaminen ja sen tuottama tilastotieto on tärkeää elävän musiikin alan toimintaedellytysten edistämiseksi. Erityisesti juuri nyt kriisin keskellä on tärkeää tehdä näkyväksi poikkeuksellisen koronavuoden vaikutukset livealaan.
Lopussa olevan linkin takaa aukeavalla lomakkeella kerätään tietoa vuodesta 2020. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti eikä tietoja luovuteta kolmansille osapuolille. Koottavasta ja julkaistavasta aineistoista ei pystytä erittelemään vastaajia, vaan julkaisut antavat kuvaa elävän musiikin alasta ja esityspaikoista yleisesti.
Venueilta kerättävää tietoa välitetään live-alan Euroopan kattojärjestö Live DMA:n käyttöön, joka kokoaa Euroopan laajuista dataa alasta. Myöskään Live DMA:n julkaisuista ei pystytä erittelemään vastaajia, vaan se pyrkii esittämään maiden välisiä eroja, yhtäläisyyksiä sekä alamme kehityksen trendejä. Kyselyyn voi siis vastata turvallisin mielin!
Keikka- ja konserttipaikkoja pyydetään vastaamaan kyselyyn toukokuun aikana. Kyselyn löydät tämän linkin takaa.
Tutustu myös aiempiin elävän musiikin toimialatutkimuksiin:
Korona maksaa suomalaiselle musiikkialalle 986 301 euroa joka päivä. Miljoona euroa päivässä on pois musiikkialan toimeentulosta, luovasta taloudesta ja bruttokansantuotteesta – ja täysin kohtuuttomassa ahdingossa sinnittelevien freelancereiden palkkioista. Elävän musiikin edunvalvoja LiveFIN ry vaatii rajoitusten purkamista koskevaan päätöksentekoon ripeyttä ja tasa-arvoa, jotta ala voisi jälleen avata ovensa.
Kuva: Sebastian Ervi / Unplash
Valtioneuvosto teki viime viikolla päätöksen luopua koronarajoituksiin vaikuttavista valtakunnallisista toimenpidetasoista. Eilen sosiaali- ja terveysministeriö yhtyi tuohon päätökseen ja ohjasi aluehallintovirastoja luopumaan toimenpidetasojen mukaisista lisärajoituksista, kuten kuuden hengen kokoontumisrajoituksista. Päätöksenteosta yleisötilaisuuksien osalta vastaavat aluehallintovirastot.
Yleisötilaisuuksia rajoitetaan edelleen muita tiukemmin
Huolimatta musiikki- ja tapahtuma-alan edunvalvonnan ja julkisen keskustelun painokkaasta yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksesta, sosiaali- ja terveysministeriön ohjaus kohtelee eri aloja edelleen epätasa-arvoisesti. Esimerkiksi turvavälin säilyttämisen vaatimus kohdistuu tiukemmin yleisötilaisuuksiin kuin julkisiin tai muihin asiakastiloihin. ”Käytännössä siis perustason alueilla on mahdollista viettää aikaa ilman turvavälejä julkisissa tiloissa ja asiakastiloissa ja missä tahansa muualla, paitsi yleisötilaisuuksissa”, ihmettelee LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen. Myös muilla sektoreilla rajoitusten lievennyksistä on keskusteltu. Yleisötilaisuuksia ei ole perusteltua rajoittaa muita aloja tiukemmin.
Eduskunnassa käsitellään parhaillaan tartuntatautilain muutosta, joka viitoittaa tulevan kesän ja loppuvuoden näkymiä. Rajoitusten ja niiden lieventämisen aikajänne on kuitenkin edelleen lyhyt. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön ohjaus ulottuu vain toukokuun loppuun.
”Yksikään festivaali- tai keikkajärjestäjä ei tiedä, millä reunaehdoilla ensi kesän tapahtumia järjestetään. Rajoitusten purkaminen maltilla on ymmärrettävää, mutta ala vaatii selkeyttä ja ripeyttä päätöksentekoon. Ei ole kohtuuton vaatimus, että päätöksentekoprosessia ennakoitaisiin ja siten annettaisiin työkaluja tulevaan. Myös tartuntatautilakia ei sen uudistuksen jälkeenkään tule soveltaa vain varmuuden vuoksi”, peräänkuuluttaa Lahtinen.
Ala edellyttää ripeyttä ja ennakointia päätöksenteossa
Hallituksen exit-strategia tarjosi suuntaviivoja ja näköalaa tulevaan, mutta ministeriön ohjauksen hitaus on elävän musiikin alan näkökulmasta tuskastuttavaa. Valtioneuvoston päätöksestä ministeriön ulostuloon kului useita päiviä. Alueellisten viranomaisten päätöksentekoa vielä odotellaan huolimatta siitä, että useat alueet ovat olleet perustasolla jo useita viikkoja. ”Alan toimintaedellytyksiä on rampautettu jo yli vuoden. Odotteluun ei ole enää varaa. Tässä tilanteessa jokainen päivä on liikaa”, kertoo Lahtinen.
Musiikkijärjestöt arvioivat yhdessä, että suomalainen musiikkiala menettää koronarajoitusten vuoksi päivittäin 986 301 euroa alan toimeentulosta.
Elävän musiikin ala sai kaivattua näkymää tulevaan, kun hallitus linjasi 230 miljoonan euron tukipaketista kulttuuri- ja tapahtuma-alalle ja julkaisi koronarajoitusten purkamissuunnitelman. Tuesta 15 miljoonaa kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön jakamana kulttuurin vapaalle kentälle. 85 miljoonaa on varattu tapahtumatakuuseen, josta työ- ja elinkeinoministeriö parhaillaan valmistelee esitystä.
Kulttuurin, taiteen ja tapahtumien tukipaketti tuo kaivattua vetoapua elävän musiikin alalle
Suomen hallitus on tällä viikolla linjannut tukipaketista, joka kohdistuu kulttuurin, taiteen ja tapahtumien kentälle. Tuen tavoitteena on auttaa kulttuuri- ja tapahtuma-aloja elpymään koronapandemiasta. Tukipaketilla tuetaan sisällöntekijöitä ja luodaan toimintaedellytyksiä järjestäjille, jotta alalle syntyy työtä ja ihmisille mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin, kun yhteiskunta avautuu.
Tukipaketin suuruus on yli 230 miljoonaa euroa. Siitä 15 miljoonaa kohdistuu vapaan kentän yhteisöille ja 10,5 miljoonaa yleishyödyllisille ja alle 150 000 euron liikevaihtoa pyörittäville osakeyhtiömuotoisille festivaaleille ja kulttuuritapahtumille. Nämä tuet on määrä jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön kautta.
Tuesta 85 miljoonaa euroa on varattu tapahtumatakuuseen, joka on ennakollinen maksusitoumus, jolla korvattaisiin 85 % tapahtuman toteutuneista kustannuksista tilanteessa, jossa tapahtuma peruttaisiin tai sen laajuutta rajoitettaisiin lain tai viranomaisen määräyksestä. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä tapahtumatakuusta. Tapahtumajärjestäjät ja heidän alihankkijansa hakisivat tapahtumatakuuta Valtiokonttorista.
Tukipaketista lähes 65 miljoonaa euroa on varattu kulttuurin freelancereille, alan ammattilaisille, toiminimille ja yksinyrittäjille jaettavaksi Taiteen edistämiskeskus Taiken kautta.
”Tukipaketti antaa kaivattua vetoapua alalle, jonka elinkeinotoiminta on ollut lähes kokonaan pysähdyksissä kuluneen vuoden. Tuet auttavat pitämään toimijoiden nenää pinnalla siihen saakka, kunnes ovet taas avataan”, pohtii LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Hallituksen exit-suunnitelma täsmentyi
Suomen hallitus hyväksyi kuluvan viikon tiistaina koronarajoitusten purkamissuunnitelman ja tiedotti aiheesta keskiviikkona. Hallitus käsitteli suunnitelmaa saamansa kansalaispalautteen, lausuntojen ja erinäisten elinkeinoelämän kuulemisten pohjalta, ja teki siihen joitakin täsmennyksiä palautteen myötä. Myös LiveFIN ry lausui hallituksen exit-suunnitelmasta.
Suunnitelmassa todetaan, että yleisötilaisuuksiin ja tapahtumiin kohdistuvia rajoituksia voidaan purkaa, kun hybridistrategian mukaisista toimenpidetasoista on luovuttu. Tavoitteena on, että toimenpidetasoista luovutaan viimeistään toukokuussa. Ennen sitä on kuitenkin mahdollista järjestää tapahtumia pienille, enintään 50 hengen yleisöille sisätiloissa epidemian perustason alueilla. Näillä alueilla ulkotiloissa on lisäksi mahdollista järjestää myös yli 50 hengen tapahtumia, jos tosiasiallinen 2 metrin turvaväli voidaan ottaa huomioon.
”Niin exit-suunnitelman, kuin tukien kohdentumisen eteen on vielä paljon edunvalvontatyötä tehtävänä, mutta molemmat hallituksen uutiset ovat askelia oikeaan suuntaan”, kertoo Jenna Lahtinen.
LiveFIN ry kiittää valtionhallintoa elävän musiikin alan äänen kuulemisesta niin tukipaketin, kuin exit-suunnitelman valmistelussa.
Tulevan kesän suuret festivaalit peruuntuvat nyt rytinällä. Perumisesta on tällä viikolla ilmoittanut Ruisrock, Ilosaarirock, Provinssi ja Tuska Festival. Exit-suunnitelma ja tapahtumatakuu eivät ehtineet suurten festivaalien avuksi. LiveFIN ry vaatii jäsenilleen ja koko elävän musiikin yksityissektorille soveltuvaa suoraa tukea ja yhdenvertaista exit-suunnitelmaa.
Moni festivaali on kuluvan viikon aikana tiedottanut peruvansa tulevan kesän tapahtumansa. Turun Ruisrock, Joensuun Ilosaarirock, Seinäjoen Provinssi ja Helsingin Tuska Festival ovat ilmoittaneet, ettei festivaalin järjestäminen koronapandemian vuoksi ole mahdollista tulevana kesänä. Jo aiemmin tapahtumansa ovat peruneet mm. Helsingin Sideways ja Tampereen Rockfest sekä Raumanmeren Juhannus.
Hallituksen exit-suunnitelma ei mahdollista suurien festivaalien järjestämistä
Valtioneuvosto julkaisi luonnoksen exit-suunnitelmasta antaen suuntaviivoja tulevaan kesään. Suurten festivaalien osalta nämä näkymät tulevat kuitenkin liian myöhään eikä hallituksen luonnos sisällä riittävää konkretiaa, jonka varaan näiden tapahtumien järjestämistä voisi rakentaa. Suurten festivaalien ja musiikkitapahtumien järjestämisen aikajänne on pitkä, puolesta vuodesta yli vuoteen, ja vaatii ennakoitavuutta. Tämänhetkisten näkymien, suuntaviivojen ja lainsäädännön valossa tätä ennakoitavuutta ei ole, eikä suurten festivaalien riskinottokyky mahdollista järjestelyjen jatkamista eteenpäin epävarmassa tilanteessa.
”Hallituksen exit-suunnitelman mukaisesti näin isojen tapahtumien järjestäminen ei ole mahdollista. Mahdollisiin yleisömäärärajoituksiin ja turvavälien säilyttämisen vaatimukseen ei voida näiden tapahtumien järjestelyissä vastata. Suunnitelmassa on liikaa muuttujia. Lisäksi hallituksen exit-suunnitelma edellyttää järjestäjiltä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän vastuullisten tapahtumien periaatteiden noudattamista. Nämä periaatteet sisältävät epäjohdonmukaisia vaatimuksia esimerkiksi maskipakosta kaikissa tilanteissa, johon edes lainsäädäntö ei ulotu”, kertoo elävän musiikin yksityissektoria ja peruuntuneita festivaaleja edustavan edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Yhdistys vaatii työryhmän vastuullisten periaatteiden päivittämistä ajantasaiseksi ja lainsäädäntöä vastaavaksi, jotta ne olisivat tosiasiallisesti tapahtumajärjestäjien noudatettavissa.
LiveFIN pitää tärkeänä, että tilanteessa, jossa kesä on monien suurten rytmimusiikkifestivaalien osalta jo menetetty, hallitus kiinnittäisi huomionsa jäljellä olevien musiikkitapahtumien järjestelyiden edellytyksiin.
Nekin festivaalit ja musiikkitapahtumat, jotka eivät ole vielä tulevan kesän osalta ratkaisuistaan tiedottaneet, seuraavat tiiviisti päätöksentekoa ja rajoitusten purkamisten näkymiä. Tällä hetkellä exit-suunnitelma ei riittävästi huomioi pienien ja suurien tapahtumien erilaisia järjestämisen edellytyksiä. Exit-suunnitelma ei myöskään voi rajoittaa musiikkialaa ja tapahtumaelinkeinoa muita elinkeinoja tiukemmin tilanteessa, jossa yhteiskunta jälleen avautuu, vaan kohtelun tulee olla yhdenvertaista ja toimenpiteiden oikeasuhtaisia. Ala kaipaa edelleen selkeyttä ja tarkkarajaisuutta päätöksentekoon ja tulevaisuuden suunnitteluun.
Tapahtumatakuu niiden tapahtumien tueksi, joiden järjestämiseen on vielä mahdollisuus
Tapahtumatakuu ei ehtinyt tulevan kesän isojen festivaalien avuksi. Riski mittavista taloudellisista menetyksistä kasvaa järjestelyjen edetessä. Peruminen oli näiden festivaalien ainoa taloudellisesti realistinen vaihtoehto tilanteessa, jossa taustalla on jo yksi menetetty kesä ja tyhjenevä kassa.
”Kehotamme työ- ja elinkeinoministeriötä nyt varmistamaan, että tapahtumatakuu auttaa aidosti niitä tapahtumia ja festivaaleja, joilla järjestämiseen on vielä mahdollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että takuusta poistetaan 30 % omavastuu ja jokainen toimija voi hakea tukensa itse. Tuen valuttamiseen alihankkijoille tapahtumajärjestäjän kautta ei riitä alalla rahat eikä riskinottokyky. Takuun tulisi myös ulottua ympärivuotisesti musiikkitapahtumia järjestäville toimijoille. Niin kauan kuin koko toimialaa rajoitetaan samoilla rajoituksilla, on sitä myös tuettava tasa-arvoisesti”, peräänkuuluttaa Jenna Lahtinen.
Tapahtumatakuun aikajänne on sen esitetyssä mallissa riittämätön. Takuun tulisi ulottua takautuvasti niille, jotka joutuvat tekemään päätöksiä perumisesta jo ennen tukimallin valmistumista. Lisäksi sen tulisi ulottua vuoden loppuun saakka, jotta se huomioisi yhdenvertaisesti koko alan. Tällaisenaan se sulkee ulos paitsi klubitoiminnan, myös monia talvikauden festivaaleja.
Elävän musiikin yksityissektori seuraa tarkasti keskustelua käynnissä olevasta lisätalousarviosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön ensimmäisenä koronavuonna jakamat avustukset kulttuurialan yhteisöille kohdistuivat alan toimijoille hyvin. Musiikin vapaan kentän yhteisöt – festivaalit, klubit ja konserttijärjestäjät eivät jatkossakaan voi jäädä suoran tuen ulkopuolelle. Suoralla tuella kannatellaan näiden yhteisöjen ja työnantajien toimintaedellytyksiä, jotta yhteiskunnan avautuessa saadaan musiikkialan ammattilaiset takaisin töihin. Musiikkitapahtumien järjestäjien toimintaedellytysten säilyttäminen yksi tärkeimmistä toimenpiteistä, joilla varmistetaan alan elpyminen rajoitusten jälkeen.
”Kyse on myös arvostuksesta. Olisi musertavaa koko alan omanarvontunnolle, jos musiikin yksityissektorin – näiden Ruisrockien ja Provinssien merkitystä kulttuurisisältöjen tuottajana ei tunnustettaisi tukia jaettaessa”, pohtii Jenna Lahtinen.
Festivaalit vahvistavat aluetalouden ja työllisyyden lisäksi myös paikallisidentiteettiä
Suurten festivaalien aluetaloudellinen vaikutus on merkittävä. Esimerkiksi Tuska Festival jättää Helsinkiin vuosittain noin 8 miljoonaa euroa, Provinssi Seinäjoelle 11 miljoonaa, Ilosaarirock Joensuuhun 14 miljoonaa ja Ruisrock Turkuun lähes 19 miljoonaa euroa. Rytmimusiikkifestivaalien tuotannot työllistävät vuosittain noin 14 000 työntekijää ja tarjoavat harrastamisen mahdollisuuden 20 000 vapaaehtoiselle. Festivaaleilla kuullaan noin 7 000 musiikkiesitystä ja Suomessa työskentelee noin 30 000 musiikin esittäjää ja tekijää. Festivaalien taloudellista ja työllistävää kerrannaisvaikutusta ei sovi unohtaa. Festivaalit lisäävät merkittävästi ravintola- ja majoituspalveluiden käyttöä ja virkistävät alueidensa yritystoimintaa.
LiveFIN ry:n jäsenfestivaalien – Ruisrockin, Ilosaarirockin, Provinssin, Tuskan, Sidewaysin ja Rockfestin peruutukset vaikuttavat maakuntien talouteen ja työllisyyteen dramaattisesti. Aluetaloudellisen aukon lisäksi peruutukset jättävät aukon myös alueiden asukkaiden yhteisöllisyydentunteeseen. Festivaalit ovat monille ylpeyden ja ilon aihe, ja vahvistavat paikallisidentiteettiä huolimatta siitä, että kaikki paikkakuntien asukkaat eivät tapahtumiin edes osallistu.
Musiikkialan ehdotukset osaksi päätöksentekoa
Valitettavien festivaaliperuutusten myötä on erityisen tärkeää, että hallituksen exit-suunnitelma ja suunnitteilla olevat tukipaketit auttavat elävän musiikin yksityissektoria vaikeimman ajan yli. LiveFIN lähettää lausuntonsa exit-suunnitelmaluonnoksesta hallitukselle ja esittänyt yhdessä koko musiikkialan kanssa useita toimenpide-ehdotuksia alan tukemiseksi. Yhdistys vaatii, että näitä ehdotuksia on sovellettava niin exit-suunnitelman kuin lisätalousarvionkin käsittelyssä lähipäivinä.
”Hallituksen exit-suunnitelman tulee sisältää suunnitelman musiikki- ja tapahtuma-alan vapaan kentän tukemisesta. Toimivat tuet eivät ole erillinen tie ulos koronapandemiasta, vaan kulkevat yhtä matkaa porrastetun ja terveysturvallisen tiekartan kanssa. Alan ehdotukset on nyt otettava huomioon. Vuoden verran ollaan ratkaisuja esitetty ja niiden kuulematta jättäminen ei ole enää vaihtoehto. Kesäfestivaalien peruuntumisten vyöry puhuu siitä karua kieltään”, toteaa Jenna Lahtinen.
Elävän musiikin yksityisektorin edunvalvoja LiveFIN ry pitää työ- ja elinkeinoministeriön esitystä tapahtumatakuusta puutteellisena ja alaa eriarvoistavana. Yhdistys korostaa, että toimiva tukien kokonaisuus on myös osa exit-suunnitelmaa.
Tapahtumatakuu ei kohdennu elävän musiikin ekosysteemiin
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisi alkuviikosta esityksen tapahtumatakuusta. Takuu on suunnattu yleisötapahtumille, jotka järjestetään 1.6.-30.9.2021 välisenä aikana. Esitys koskee ammattimaisia yleisötapahtumien järjestäjiä, mutta sulkee ulkopuolelle esimerkiksi ympärivuotista klubi- ja konserttisalitoimintaa ylläpitävät järjestäjät.
Musiikki- ja tapahtuma-ala on ollut laajalti kuultavana tuen valmistelusta. Tästä huolimatta tuki tällaisenaan ei tule kohdentumaan elävän musiikin tapahtumajärjestäjille saatika sen laajaan ekosysteemiin, eikä näin ollen tue alaa koronapandemian aiheuttaman kriisin keskellä. Esitys on puutteellinen ja elävän musiikin kenttää vahvasti eriarvoistava.
Esityksen mukaan tapahtumatakuun kohdentumisesta tapahtumaelinkeinon alihankintaketjuun vastaisi tuen jakajana toimivan valtiokonttorin sijaan tapahtumajärjestäjät. Ehdotus herättää alalla paljon vastustusta. Tukea pitäisi voida jokaisen yrityksen ja alihankkijan hakea itse, eikä järjestäjän tulisi olla yksin vastuussa tuen kohdentumisesta koko musiikin ekosysteemiin.
Tuen aikajänne sulkee ulkopuolelle paitsi monia festivaalijärjestäjiä, joiden tapahtumat eivät ajoitu kesäkauteen, myös ne festivaalit, joiden on tehtävä päätöksiä tulevasta jo ennen tukimallin valmistumista. Lisäksi se eriarvoistaa elävän musiikin yksityissektoria jättäen tuen ulkopuolelle ympärivuotisen musiikkitapahtumien järjestäjät – klubit, konserttisalit ja areenat.
– ”Ala tarvitsee aidosti riskinhallintaa parantavan työkalun ja tukimallin epävarmassa tilanteessa. Tällaisenaan tapahtumatakuu ei kuitenkaan sovellu elävän musiikin yksityissektorille eikä auta musiikkialaa selviämään kriisin yli” kertoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Elävän musiikin yksityissektorin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry antaa lausunnon lakiesitykseen pääsiäisen jälkeen. Yhdistys tuo kuitenkin jo nyt esiin pettymyksensä siitä, kuinka puutteellisesti musiikkialan ääni valmistelussa on otettu huomioon lukuisista kuulemisista huolimatta.
Ala odottaa hallituksen exit-suunnitelmalta apua avaamiseen
LiveFIN ry lähestyi tällä viikolla myös hallituspuolueita ja vaati musiikkitapahtumien tarpeiden huomioimista yhteiskunnan yhteisessä exit-suunnitelmassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön Turvalliset tapahtumat -työryhmä julkaisi viime viikolla tiekartan yleisötilaisuuksien järjestämiseksi. LiveFIN ry piti esitettyä tiekarttaa tarpeellisena keskustelunavauksena ja kiittää työryhmää tehdystä työstä. Yhdistys esitti kuitenkin myös huolensa siitä, että esityksestä puuttui tarvittava konkretia ja työkalut.
”Esitys sellaisenaan ei ole elävän musiikin alan avuksi liiketoiminnan avaamisen suunnittelussa. Seuraavaksi on Suomen hallituksen johdolla aikaansaatava exit-suunnitelma, joka aidosti tukee myös musiikkitapahtumien avaamisen mahdollisuuksia” toteaa Jenna Lahtinen.
Yhdistys peräänkuuluttaa hallitukselta tietoa, milloin rokotekattavuus on tämänhetkisen tiedon valossa sillä tasolla, että tosiasiallista lähikontaktin välttämistä tai muita rajoituksia ei enää tarvita. Lisäksi yhdistys tuo esille sitä, että yhteiskunnan avautuessa tapahtumaelinkeinoa ei voida rajoittaa muita elinkeinoja tiukemmin vaan kohtelun tulee olla yhdenvertaista. Rajoitusten peilaaminen esityksen mukaisesti yksinomaan valtakunnalliseen ilmaantuvuuteen asettaa maakuntien paikalliset toimijat pääkaupunkiseudun vaikean tilanteen sijaiskärsijöiksi.
”Hallituksen exit-suunnitelman tulee sisältää suunnitelman alan tukemisesta. Toimivat tuet eivät ole erillinen tie ulos koronapandemiasta, vaan kulkevat yhtä matkaa porrastetun ja terveysturvallisen tiekartan kanssa” esittää Jenna Lahtinen.
#VuosiHiljaisuutta-kampanjaan osallistuvat Aito Iskelmä, HitMix, Iskelmä, Me Naiset Radio, Radio Helsinki, Radio Nostalgia, Radio Nova, Radio Pooki, Radio Suomipop, Radio Rock, Radio 957, SuomiRock ja SuomiRäp, jotka viettävät hiljaisen hetken perjantaina 12.3.2021.
LiveFIN ry järjestää valtakunnallisen hiljaisen hetken suomalaisen elävän musiikin puolesta perjantaina 12.3. klo 14.05–14.06. Tällöin tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun hallitus tiedotustilaisuudessaan suositteli yli 500 hengen tapahtumia kiellettäväksi. Siitä alkoi suomalaisen elävän musiikin eloonjäämistaistelu, jossa ala jätettiin selviytymään ilman toimintavalmiuksia tai tulevaisuutta.
“Musiikkitapahtumien järjestäminen on ollut viimeisen vuoden ajan vuoroin kiellettyä, vuoroin tarkasti säädeltyä. Viimeisin toimialaa kurittava sulku on jatkunut marraskuusta lähtien. Elävän musiikin ala on sopeuttanut toimiaan ja etsinyt uusia, terveysturvallisia tapoja järjestää musiikkitapahtumia. Näillä toimenpiteillä tartuntariskiä on torjuttu tehokkaasti. Silti tapahtumien järjestämisen mahdollisuuksia on vain kiristetty, eikä vastuullinen toiminta ole avannut minkäänlaisia näkymiä tulevaan”, kertoo LiveFin ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
“#VuosiHiljaisuutta-kampanjalla haluamme muistuttaa, että kohta on kulunut vuosi. Toista vuotta emme kestä. Vieläkään ei ole syntynyt päätöksiä riittävistä tuista ja työkaluista, jotka mahdollistaisivat alan selviytymisen ja näkymän tulevaisuuteen. Ilman pikaisia toimenpiteitä ja riittäviä tukitoimia elävän musiikin tapahtumien järjestäminen vaikeutuu oleellisesti, sillä alan infrastruktuuri murenee ja osaaminen katoaa. Kampanjalla vaadimme päättäjiltä tekoja ennen kuin on liian myöhäistä”, sanoo LiveFIN ry:n hallituksen jäsen ja Ruisrockin vastaava tuottaja Piia Lääveri.
Kampanja hiljentää 13 radiokanavaa
Elävän musiikin yksityissektori menetti viime vuonna koronan vuoksi 360 miljoonaa euroa eli 80 % alan koko vuoden liikevaihdosta. Yksinomaan yksityissektorilla jäi vuonna 2020 toteutumatta yli 15 000 tapahtumaa, 30 000 musiikkiesitystä ja 7,4 miljoonaa konserttikäyntiä. Alaa on tuettu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoista, mutta yksityissektorin saamat tuet eivät ole olleet riittäviä eikä niitä ole onnistuttu kohdentamaan riittävän laajasti.
“Haluamme julkista keskustelua alan exit-suunnitelmasta. Haluamme myös riittävää taloudellista tukea, joka kohdistuu koko elävän musiikin ekosysteemiin: tapahtumajärjestäjiin, muusikoihin ja alihankintaketjuun. Tarvitsemme myös tapahtumien takuutukimallin, joka aidosti toimii riskinhallinnan välineenä epävarmana aikana”, kertoo Lahtinen.
“Mutta ennen kaikkea haluamme äänemme entistä paremmin kuuluviin ja vaikuttavaksi osaksi alamme asioita koskevaa päätöksentekoa.”
#VuosiHiljaisuutta-kampanja kulminoituu perjantaina 12.3. klo 14.05–14.06 hiljaiseen hetkeen, johon voivat osallistua kaikki, jotka kokevat asian ja elävän musiikin omakseen. Hiljaista hetkeä viettävät kanavillaan myös Aito Iskelmä, HitMix, Iskelmä, Me Naiset Radio, Radio Helsinki, Radio Nostalgia, Radio Nova, Radio Pooki, Radio Suomipop, Radio Rock, Radio 957, SuomiRock ja SuomiRäp.
”Olemme otettuja kampanjan saamasta radiotuesta. Ei ole ihan jokapäiväistä, että kaupalliset mediat lähtevät tekemään kampanjaa yhdessä. Asia selvästi koskettaa”, Lahtinen iloitsee.
Hiljaisen hetken Facebook-eventin löydät täältä, ja aihetta voi kommentoida sosiaalisen median kanavissa #VuosiHiljaisuutta-tunnisteella.
Loka-marraskuussa 2020 toteutettiin Suomen ensimmäinen yhteismitallinen klubien ja konserttisalien yleisötutkimus – Venuebarometri. Siihen vastasi lähes 2 700 elävän musiikin klubien ja konserttisalien vakiokävijää. Korona-ajan keikkasulku vaikuttaa vastaajien hyvinvointiin negatiivisesti. Lähes kaikki vastaajat (95 %) pitävät jossain määrin todennäköisenä osallistumistaan elävän musiikin tapahtumiin ensi vuonna.
Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry toteutti kotimaisten klubien ja konserttisalien yleisötutkimuksen – Venuebarometrin loka-marraskuussa 2020. Venuebarometriin osallistui 17 klubia ja konserttisalia ympäri Suomen ja kyselyyn vastasi yhteensä heidän noin 2 700 asiakasta. Tutkimukseen osallistuneet klubit ja konserttisalit ovat myös tutkimuksen toteutuksesta vastanneen LiveFIN ry:n jäseniä. Venuebarometri toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tutkimus mukailee neljä kertaa tehtyä festivaalien yleisötutkimusta – Festivaalibarometria, joka selvittää kotimaisten festivaalikävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymyksien muutosta vuosien kuluessa. Venuebarometrin kohteena on puolestaan klubien ja konserttisalien kävijät.
Venuebarometrin tuottama tutkimusaineisto on ainutlaatuista dokumentaatiota poikkeuksellisesta korona-ajasta. Pandemian vaikutus elävän musiikin tapahtumien kävijöihin on dramaattinen, kun toimintaa on rajoitettu ja tilaisuuksien luonne on rajoitusten vuoksi oleellisesti muuttunut.
Hyvinvoinnin merkitys korostuu vakiokävijöiden ja elävän musiikin suurkuluttajien keskuudessa
Venuebarometrin yleisökyselyyn vastasivat erityisesti venueiden vakiokävijät ja elävän musiikin suurkuluttajat. Tutkimuksen vastauksista heijastuukin rakkaus elävään musiikkiin ja erityisesti sen hyvinvointivaikutukset. Hyvinvoinnin merkitys korostuu klubien ja konserttisalien yleisöissä jopa festivaaliyleisöjä enemmän. Festivaalibarometrin vastaajista 55 % ilmoitti hyvinvointinsa huonontuneen koronasta johtuvan keikkatauon takia, kun taas venuekävijöillä tämä luku oli peräti 63 %.
”En ole voinut osallistua keikoille, joka on masentanut ja ahdistanut minua paljon. Toki livetapahtumia ei ole paljoa järjestettykään, mikä on suuri harmi ja ikävä asia maailmanlaajuisestikin. Toivoisin, että ensi vuonna mahdollisimman pian alettaisiin järjestää elävän musiikin tapahtumia Suomessa ja viimeistään kesällä festareita kuten aina ennenkin.” (Venuebarometrin vastaaja 2020)
”Olen entistä paremmin ymmärtänyt, kuinka tärkeää nimenomaan livenä kuultu musiikki on minulle ja hyvinvoinnilleni.” (Venuebarometrin vastaaja 2020)
Rajoitukset vaikuttavat kävijäkokemukseen
Koronatilanteen pitkittyminen näkyy klubi- ja konserttisalikävijöiden asenteissa erilaisia rajoituksia kohtaan. Esimerkiksi maskin käyttöä elävän musiikin tilaisuuksissa kannattaa jossain määrin lähes puolet (48 %) venuekävijöistä, kun taas festivaalikävijöistä sitä kannatti alle kolmannes.
Halukkuutta maskin käyttöön venueilla selittää sisätilojen suurempi tartuntariski. Lisäsyynä on varmasti myös se, että venuekävijät hyväksyvät maskin käytön osaksi sitä keinovalikoimaa, joilla elävän musiikin tapahtumien järjestäminen klubeilla ja konserttisaleissa olisi ylipäänsä mahdollista. Koronarajoituksien koettiin kuitenkin myös vaikuttavan keikkojen tunnelmaan.
”Vaikka en koronaa hysteerisesti pelkääkään, on ajatus mahdollisesta altistumisesta suuressa väkijoukossa hieman huolta herättävä. Pidän eniten klubikeikoista ja ajatus istumisesta paikoillaan keikan ajan vähentää innostusta keikoille osallistumisesta. Periaatteessa keikkojen jakaminen useammaksi pienemmäksi tapahtumaksi on hyvä asia, mutta uskon sen vaikuttavan jonkin verran heikentävästi fiilikseen, kun väkeä on vähemmän. Ajatus maskin käytöstä keikan ajan tuntuu ahdistavalta, vaikka sitä käytänkin esim. julkisessa liikenteessä.” (Venuebarometrin vastaaja 2020)
Korona on vähentänyt halukkuutta osallistua tapahtumiin. Kysely tehtiin ennen loppuvuoden uusia kokoontumisrajoituksia, joten viime viikkojen tilanne ei heijastu Venuebarometrin vastauksiin. Valtaosa vastaajista pitää kuitenkin jossain määrin todennäköisenä osallistumistaan ensi vuonna (95 %) ja viiden vuoden kuluttua (97 %), vaikka vain 45 % uskoi osallistuvansa keikoille ensi kuussa.
Venuebarometriin osallistuivat: Bar Loose (Helsinki), Club Teatria (Oulu), Finlandia-klubi (Lahti), G Livelab (Tampere), Helsingin Musiikkitalo, Henry’s pub (Kuopio), Kerubi (Joensuu), Kulttuuritalo (Helsinki), Kulttuuritila Nuijamies (Lappeenranta), Möysän Musaklubi (Lahti), Ravintola Torvi (Lahti), Rytmikorjaamo (Seinäjoki), Tampere-talo, Tanssisali Lutakko (Jyväskylä), Tavastia-klubi (Helsinki), Tullikamari (Tampere) ja Verkatehdas (Hämeenlinna). Tutkimukseen vastasi 2 681 venuekävijää. Laajemmat tulokset julkaistaan vuoden 201 alkupuolella. Venuebarometrin toteutti tutkija Maarit Kinnunen (YTT, FM), joka on vastannut myös festivaalien yleisötutkimuksesta vuodesta 2014.
Lisätietoja: Maarit Kinnunen, tutkija maarkinn@ulapland.fi
Festivaalien yleisötutkimus Festivaalibarometri selvitti yleisön näkemystä festivaalien puuttumisesta erikoisena koronakesänä 2020. Koronapandemia on heikentänyt elävän musiikin tapahtumien ja festivaalien kävijöiden hyvinvointia. Kaipuu festivaaleille on kova. Korona uhkaa festivaalien kuluttajalupausta ja tärkeintä tekijää – yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kuitenkin 85 % kyselyyn vastanneiden rytmimusiikkifestivaalien yleisöstä pitää jossain määrin todennäköisenä osallistumistaan festivaaleille myös ensi kesänä. Yleisötutkimukseen osallistui 13 000 festivaalikävijä.
Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry toteutti loka-marraskuussa 2020 festivaalien yleisötutkimuksen – Festivaalibarometrin. Suomalaisille rytmimusiikkifestivaalien yleisöille suunnattu Festivaalibarometri on kahden vuoden välein toistuva tutkimus, jonka tarkoituksena on koota tietoa suomalaisista festivaalikävijöistä ja seurata näiden musiikki- ja festivaalimieltymyksien muutosta vuosien kuluessa. Festivaalien kyselytutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014 eri yliopistojen ja festivaalikentän toimijoiden välisenä yhteistyönä. Festivaaliyleisöjä tutkittiin tänä vuonna jo siis neljättä kertaa. Kaikki vuoden 2020 Festivaalibarometriin osallistuneet 22 festivaalia ovat myös tutkimuksen toteutuksesta vastanneen LiveFIN ry:n jäseniä.
Festivaalit lisäävät kävijöiden hyvinvointia
Koronapandemian vuoksi erikoisena näyttäytynyt festivaalikesä 2020 tuotti hyvin uniikkia tutkimusaineistoa yleisöltä, joka ei tänä kesänä päässytkään osallistumaan lempifestivaaleilleen. Tutkimus osoitti, että yleisön kaipuu elävän musiikin tapahtumien ja festivaalien pariin on kova. Festivaalit ja niiden puute myös vaikuttavat festivaalikävijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin. Yli puolet (55 %) kyselyyn vastanneista koki, että koronapandemian aiheuttama tauko elävän musiikin tapahtumista on vaikuttanut omaan hyvinvointiin negatiivisesti.
Festivaalibarometrin vastausten perusteella voidaan päätellä, että festivaalit vaikuttavat kävijöidensä hyvinvointiin ja jaksamiseen myönteisesti. Ne auttavat lataamaan akkuja ja mahdollistavat arjen stressistä eroon pääsyn sekä tarjoavat mahdollisuuden viettää aikaa ympäristössä, johon kuuluu iloinen ja positiivinen käytös. Festivaaliympäristö irrottaa arjesta ja saa hetkeksi unohtamaan huolet.
”On tajunnut niiden vaikutuksen omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Ja myös on tullut tajuttua, että oikeasti haluaa lähteä festareille eikä vaan tavan vuoksi halua lähteä. Kaipuu iloiseen musiikin täyteiseen tapahtumaan on kova.” (Festivaalibarometrin vastaaja 2020)
Korona uhkaa festivaalien yhteisöllistä tunnelmaa
Festivaalit näyttäytyvät tutkimuksen valossa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ylläpitävänä paikkana. Rento ja yhteisöllinen tunnelma oli tärkeä tekijä festivaalielämyksen onnistumista mitattaessa. Lähes kaikki Festaribarometriin vastaajat (93 %) pitivät rentoa ja yhteisöllistä tunnelmaa tärkeänä.
Korona on merkittävä festivaalien yhteisöllisyyttä heikentävä tekijä. Yleisötutkimuksen perusteella festivaalien yleisö on jakautunut kahteen leiriin – niihin, jotka pitävät koronarajoituksia tarpeellisina ja niihin, jotka eivät niistä juuri piittaa. Tämä vaikuttaa negatiivisesti yhteisöllisyyteen. Mikäli pandemia pitkittyy ja elävän musiikin tapahtumia järjestetään tulevana kesänä 2021 tiukoin rajoituksin, on festivaalien haasteena yhteisöllisyyden rakentaminen ja kuluttajalupauksen säilyttäminen.
”Suuret väkijoukot herättivät ennen parhaimmillaan jonkinlaista euforiaa hienon kollektiivisen kokemuksen kautta. Nyt ne lähinnä ahdistavat ja arveluttavat. Festareiden vetovoima perustuu paljolti suurten yleisömassojen tiiviiseen yhteishenkeen ja ilmapiiriin ja ilman mahdollisuutta siihen festivaalit vanhassa muodossaan ovat uhattuna.” (Festivaalibarometrin vastaaja 2020)
Suurin osa vastaajista pitää osallistumista ensi vuoden festivaaleille jossain määrin todennäköisenä
Festivaalibarometrin vastaajat suhtautuvat tulevaan kesään varovan toiveikkaasti. Todennäköisyys osallistua ensi vuonna festivaaleille on laskenut huomattavasti kahden vuoden takaisesta Festivaalibarometrista. Kuitenkin edelleen 87 % vastaajista pitää jossain määrin todennäköisenä osallistumistaan ensi vuoden festivaaleihin. Erittäin todennäköisenä sitä pitää 57 % vastaajista. Osallistumista festivaaleille viiden vuoden kuluttua pidetään todennäköisempänä kuin aiemmin.
Festivaalibarometriin osallistuivat: Blockfest, Flow Festival, Himos Juhannus, Ilosaarirock, Kuopiorock, LPRHC Fest, Nummirock, Pori Jazz, Porispere, Provinssi, Qstock, Rocfest, Rockfestari Naamat, Ruisrock, Sideways, Solar Sound Festival, Suomipop Festivaali Jyväskylä, Suomipop Festivaali Oulu, Tammerfest, Tikkurila Festivaali, Tuska, Wanaja Festival. Tutkimukseen vastasi tänä vuonna lähes 13 000 festivaalikävijää, kun vuonna 2018 osallistujia oli hieman yli 6 500.
Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan ensi vuonna.
Lisätietoja: Maarit Kinnunen, tutkija maarkinn@ulapland.fi
Pääkaupunkiseudun epäyhdenmukaiset rajoitukset syventävät elävän musiikin tapahtumajärjestäjien ahdinkoa entisestään. Yleisötilaisuuksien ja ravintolatoiminnan säätelyn eritahtisuus ei voi jatkua. Pääkaupunkiseudulla tehtyä arviointivirhettä ei saa toistaa muualla maakunnissa, vaikka koronatilanne kiristyisikin.
Tänään pääkaupunkiseudulla voimaan tulleet koronarajoitukset eriarvoistavat elävän musiikin tapahtumajärjestäjiä. Rajoitusten myötä kiellettiin yleisötilaisuudet ja mm. elävän musiikin tapahtumat klubeissa ja ravintoiloissa. Ravintolatoimintaan uudet rajoitukset eivät kuitenkaan ulottuneet. Sekavassa tilanteessa osa elävän muusikin tapahtumajärjestäjistä joutui suoraan peruuttamaan tapahtumansa ja osa odottelee edelleen valtioneuvoston päätöstä ravintoloiden rajoituksista, silllä monen elinkeinotoiminta on luokiteltu ensisijaisesti ravintolatoiminnaksi aktiivisesta elävän musiikin tarjonnasta huolimatta.
Yleisötilaisuuksien ja ravintolatoiminnan säätelyn eritahtisuus eriarvoistavat elinkeinoharjoittajia. Yleisötilaisuuksen ja ravintolatoiminnan rajoitukset kuitenkin koskettavat kummaltakin osin valtaosaa elävän musiikin tapahtumajärjestäjistä. Eritahtisuus myös aiheuttaa epäjohdonmukaisuutta lain ja rajoitusten tulkinnassa. Ravintolatoimintaa ja tapahtumajärjestämistä koskevat rajoitukset eivät voi oleellisesti poiketa toisistaan – miksi kokoontuminen ravintolaan näyttäytyy turvallisemmalta, kuin kokoontuminen esimerkisi elävän musiikin tapahtumiin, klubeille ja konserttisaleihin?
Elävän musiikin tapahtumajärjestäjät noudattavat ja ovat myös oma-aloitteisesti luoneet useita tartuntariskiä minimoivia käytänteitä. Elävän musiikin tapahtumia järjestetään vastuullisesti ja terveysturvallisuuden ehdoilla. Pääkaupunkiseudulle asetettu kielto ajaa ihmiset ja kokoontumiset turvallisista tapahtumista valvomattomiin olosuhteisiin ja kohdistaa näin ollen rajoituksia tehottomasti sinne, missä niiden on vaikea uskoa toimivan toivotulla tavalla.
Rajoitukset osuvat rytmimusiikin klubien ja konserttisalien kiireisempään ja liikevaihdon kannalta keskeisempään sesonkiin. Pääkaupunkiseudun rajoitusten vaikutus alueen toimijoiden liikevaihtoon ja jo ennestään haastavaan tilanteeseen on merkittävä. Koronaepidemian leviämisvaiheen vuoksi toimintansa tilapäisesti lopettaneita elävän musiikin tapahtumajärjestäjiä tulee tukea taloudellisesti. Ala kaipaa tukimuotoa, joka mahdollistaa työpaikkojen säilyttämisen ja toiminnan eloonjäämisen tilanteessa, jossa rajoitusten vuoksi edes etäisesti normaalia muistuttavan liiketoiminnan harjoittaminen ei ole mahdollista.
Yleisötilaisuuksien ja ravintolatoiminnan säätelyn eritahtisuus ei voi jatkua. Pääkaupunkiseudulla tehtyä arviointivirhettä ei saa toistaa muualla maakunnissa, vaikka koronatilanne kiristyisikin. LiveFIN ry vaatii yhtenäistä ja yhdenvertaista kohtelua elinkeinoharjoittajille niin ravintola-alalla kuin elävän musiikin parissa.
LiveFIN ry on julkaissut tilannekuvan elävän musiikin alasta ja koronapandemian vaikutuksista sen toimintaan ja talouteen. Toimintakykyinen elävän musiikin ala tarvitsee taloudellista tukea ja etsii uusia ratkaisuja.
Haastava tilanne jatkuu pandemian pitkittyessä. Alan kärsimistä menetyksistä huolimatta katse on kuitenkin tulevaisuudessa. Jatkossa tarvitaan paitsi taloudellista tukea, myös uusia ratkaisuja jotka mahdollistavat terveen liiketoiminnan ja elävän musiikin tilaisuuksien järjestämisen turvallisesti siten, että yleisöt uskaltautuvat taas tapahtumien pariin.
Alan menettää 77 % liikevaihdostaan
Koronapandemian aiheuttamien liikevaihdon menetysten elävän musiikin yksityissektorilla arvioidaan olevan vuoden loppuun mennessä 350 miljoonaa euroa. Alan koko vuoden liikevaihdosta menetetään arvion mukaan 77 %. Elävän musiikin tapahtumilla on huomattavia kerrannaisvaikutuksia koko musiikkialaan. Music Finlandin tekemän selvityksen mukaan elävä musiikki muodostaa yli puolet (52 %) Suomen musiikkialan kokonaisarvosta. Elävän musiikin tapahtumajärjestäjät – konserttisalit, klubit, festivaalit ja tanssilavat työllistivät vuosi sitten yli 17 000 eli 2 200 henkilötyövuoden verran alan ammattilaisia. Koko elävän musiikin alan ekosysteemi – muusikot ja alihankkijat mukaan lukien työllistämisvaikutus on vielä paljon suurempi. Koronapandemian myötä huolena on työpaikkojen menetys ja ammattitaidon katoaminen alalta. Akuuttina riskinä on laajamittainen konkurssiaalto, joka kaventaa koko Suomen musiikkikenttää merkittävästi.
Tuen tarve ei ole kadonnut
LiveFIN ry on tehnyt lujasti töitä kotimaisen elävän musiikin alan eteen koko pandemian ajan. Yhdistys on tehnyt keväällä 2020 toimialatutkimusta edellisen vuoden lukujen perusteella ja ensimmäisenä Suomessa arvioinut elävän musiikin alan kokonaisarvoa kattavasti. Näiden lukujen valossa alan merkitystä on voitu tarkastella myös julkisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut kulttuuritapahtumia koronakriisin keskellä ensin 10,6 miljoonan euron ja sitten yli 7 miljoonan euron suuruisilla avustuksilla. LiveFIN ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä aktiivisesta vuoropuhelusta elävän musiikin tapahtumajärjestämisen ammattilaisten kanssa ja peräänkuuluuttaa tuota aktiivisuutta myös muilta ministeriöiltä ja viranomaisilta. Tuen tarve ei ole kadonnut ja moni jäi myös ilman apua. Elävän musiikin alalle tyypillisiä ovat epätyypilliset työsuhteet ja alihankintaketjut, jotka työllistävät freelancereina ja pienyrittäjinä toimivia alan ammattilaisia. Monet näistä jäivät vaille tukea ja kaipaavat sitä nyt kipeästi. Myös tapahtumajärjestäjät tarvitsevat edelleen tukea pitkittyneessä kriisitilanteessa, jossa normaalin toiminnan ylläpitäminen ei ole mahdollista alati muuttuvan säätelyn keskellä ja vajaiden asiakaskapasiteettien aiheuttaessa jatkuvaa tappiota. Tukia jaettaessa tulee ottaa huomioon alan erityispiirteet – liikevaihdon kuukausittainen ja vuosittainen vaihtelu, kulujen suhteutuminen toteutuneseen toimintaan ja tapahtumiin, sekä epätyypilliset työsuhteet ja alihankintaketjut.
Tahtotilana on synnyttää uusia ratkaisuja
Alan tulevaisuus ei kuitenkaan voi perustua pelkästään tukipaketteihin, säätelyn kiristämiseen ja tapahtumien järjestämiseen turvaetäisyydet säilyttäen. Elävän musiikin tapahtumien ydin on kohtaamisessa ja kokemuksellisuudessa. Turvavälien säilyttäminen paitsi muuttaa elävän musiikin tapahtumien luonnetta oleellisesti, myös tekee niiden järjestämisestä taloudellisesti äärimmäisen haastavaa tai jopa mahdotonta. Alan tahtotila on synnyttää yhdessä viranomaisten kanssa sellainen seulova ja tartuntariskiä ennaltaehkäisevä toimintamalli, että normaalista poikkeavissa olosuhteissa tapahtumien järjestäminen on mahdollista ja turvallista tavalla, joka ei perustu ainoastaan turvaväleihin ja hygieniaan.
Elävän musiikin alan koronakriisin ratkaisut ovat niitä samoja ratkaisuja, jotka lisäävät turvallisuutta ja elpymisen mahdollisuuksia koko yhteiskunnassa. Yhteen kokoontumisen mahdollisuus on taattava paitsi tapahtuma-alalle, matkailulle ja monille muille elinkeinoelämän aloille, myös koko yhteiskunnalle ja ihmisten arkeen. Taloudellisella tuella mahdollistetaan elävän musiikin alan toimintakyky ja pandemian pitkittyessä tuelle on tarvetta myös jatkossa, mutta ala kaipaa nyt rinnalleen periaatteita ja linjanvetoa. Kuinka elävän musiikin tapahtumia voidaan järjestää koronakriisin pitkittyessä ja poikkeavien olosuhteiden ohjatessa tapahtumien tekemistä? Kiristyvä säätely ja turvavälit eivät voi olla ratkaisu elävän musiikin tapahtumajärjestäjien tilanteeseen pidemmällä aikavälillä.
Tämä sivusto käyttää evästeitä mm. käyttökokemuksen parantamiseksi. HyväksyLue lisää
Privacy Overview
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
