LiveFIN vastaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen viikonloppuna esittämään näkemykseen THL:n riskipotentiaalin arviointitaulukon käyttökelpoisuudesta. Ministeri Kurvinen mainitsee nimeltä LiveFINin jäsenistöstä Helsingin Tavastian ja Tampereen Pakkahuoneen, jotka ovat saaneet kiitosta hyvistä järjestelyistään kautta koko koronakriisin.
Kuva: Shutterstock
LiveFIN ja useat muut musiikkialan järjestöt esittivät viime viikolla toimenpidevaatimuksen musiikkitapahtumien rajoitusten purkamiseksi. Suomen hallitus vastasi vaatimukseen vetoamalla kiisteltyyn Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen riskipotentiaalin arviointitaulukkoon. Hallituksen päätös rajoitusten purkamisesta mukailee edelleen tuota taulukkoa, vaikka laajalti on todettu, että alun perinkin kiistanalaista analyysia ei ole päivitetty vastaamaan nykyistä omikron-muunnoksen aiheuttamaa tilannekuvaa.
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen puolusti viikonloppuna MTV:n Uutisextrassa hallituksen linjaa ja sen taustalla vaikuttavaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen taulukkoa, jonka ministeri vakuutti perustuvan vankkaan asiantuntijatietoon. Kuitenkaan THL tai vaikkapa opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole tuonut taulukon taustoja julkisuuteen tai elävän musiikin toimijoiden nähtäville. THL on kuitenkin tuonut esille sen, että taulukon taustoista ei ole olemassa muistiota, josta sen tietopohja ja tausta-aineistot kävisivät tarkemmin ilmi.
”Livesektorin näkökulmasta THL:n taulukko vaikuttaisi perustuvan vain tietynlaisten kulttuuritapahtumien ja – instituutioiden erityispiirteiden tunnistamiseen. Siitä käy huolestuttavalla tavalla ilmi, että elävän musiikin ja musiikin vapaan kentän toimintaa ei vieläkään yhteiskunnassamme tunnusteta elinkeinoksi, jonka toimintaedellytykset tulisi taata. Vielä huolestuttavampaa on se, että alaa ei tunnista edes kulttuuriministerimme”, toteaa LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
LiveFIN on vaatinut taulukon tausta-aineiston julkituomista ja alaan kohdistuvien rajoitusten purkamista. Rajoitustoimien tulee olla ainoastaan välttämättömiä ja niiden tulee perustua aukottomaan näyttöön.
Myös Helsingin Tavastialla kyseenalaistetaan taulukon käyttö ja sen juridinen pitävyys.
”Ministeri Kurvinen mainitsee itsekin, että kulkutaudin hillitsemisessä päätökset pitää pohjata tutkittuun tieteelliseen tietoon eikä mututuntumaan. Jännityksellä odotamme tämän THL:n taulukon taustojen julkituomista”, sanoo Tavastian ohjelmavastaava Mikko Merimaa.
Tampereella sijaitseva Tullikamarin Klubi ja Pakkahuone ovat kautta koko koronakriisin, aina rajoitusten niin mahdollistaessa järjestäneet keikkoja ammattitaitoisesti ja yleisön hyvinvoinnin huomioiden.
”Olemme ylipäänsä saaneet paljon hyvää palautetta asiakkailta siitä, kuinka huolellisesti järjestelyt on toteutettu. Asiakkaat ovat kertoneet, että verrattuna moneen muuhun julkiseen tilaan Pakkahuoneelle on voinut tulla turvallisin mielin”, kertoo Tullikamarin ohjelmapäällikkö Janne Laurila.
LiveFIN vaatii, että THL:n taulukkoa ei enää tule käyttää päätöksenteon tai rajoitusten perusteena. Riskiarvioiden on perustuttava tutkittuun tietoon ja läpinäkyvään dataan.
”Toimenpiteiden tulee perustua näyttöön, eikä näytösluontoisuuteen”, vaatii Lahtinen.
Musiikkialan järjestöt ovat allekirjoittaneet toimenpidevaatimuksen musiikkitapahtumiin kohdistuvien koronarajoitusten purkamisesta. Ala vaatii myös menetyksiin suhteutettuja koronatukia sekä niiden jakamista koko musiikin kentälle nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. Vaatimus sisältää myös aloitteen pitkän aikavälin toimenpidekokonaisuudesta, jolla musiikkiala saadaan takaisin koronaa edeltävälle kasvu-uralle. Toimenpidekokonaisuus on esitelty pääministerille viime joulukuussa.
Musiikkialan toimenpidevaatimus päättäjille:
1. MUSIIKKITAPAHTUMIEN RAJOITUKSIA PURETTAVA VÄLITTÖMÄSTI
Musiikkialaa ei saa enää rajoittaa tiukemmin kuin muuta yhteiskuntaa. Ei ole voitu osoittaa, että musiikkitapahtumien rajoituksilla olisi ollut merkittävää vaikutusta tartuntamääriin.
Musiikkitapahtumien rajoituksia on alettava purkaa välittömästi: asteittain ensin kaikenlaiset tapahtumatilat, joissa on mahdollista järjestää istumapaikat ja toimia terveysturvallisesti. Tällöin myös ravintolatoimintaa tulee voida jatkaa vähintään klo 23 asti. Helmikuun puoleen väliin mennessä rajoituksista on luovuttava kokonaan.
Jos koronapassin käyttöä jatketaan, sitä tulee käyttää ainoastaan välttämättömän ajan ja ainoastaan vaihtoehtona rajoituksille. THL:n riskipotentiaalitaulukkoa ei enää tule käyttää päätöksenteon tai rajoitusten perusteena. Riskiarvioiden on perustuttava tutkittuun tietoon ja läpinäkyvään dataan.
Jos rajoituksia tarvitaan uudelleen, niiden tulee olla tiukasti välttämättömyysperiaatteeseen perustuvia. Tällöin musiikkiala tarvitsee selkeät reunaehdot siitä, miten koronanhoidossa edetään ja millä perustein rajoitukset puretaan.
2. MENETYKSIIN SUHTEUTETTU TUKIMÄÄRÄ ON JAETTAVA NOPEASTI JA TARKOITUKSENMUKAISESTI
Musiikkialan tukia tulee jatkaa niin kauan kuin rajoitusten vaikutukset jatkuvat. Tukimekanismeja valmisteltaessa on hyödynnettävä alan omaa asiantuntemusta.
Tukien tulee olla riittäviä suhteessa menetyksiin ja ne tulee kohdentaa siten, että ne kattavat koko sen musiikkialan moninaisen kentän, joka on koronasta kärsinyt – ilman väliinputoajia.
3. SUOMALAINEN MUSIIKKIALA UUTEEN NOUSUUN
Korona pysäytti vahvalla kasvu-uralla olleen musiikkialan kehityksen. Ala on ollut yksi eniten koronasta kärsineistä toimialoista, mutta sillä on edelleen valtava potentiaali nousta merkittäväksi työllistäjäksi ja kasvu- ja vientialaksi.
Päättäjien, puolueiden ja eri hallinnonalojen on sitouduttava – yhteistyössä musiikkialan kanssa – rakentamaan pitkän aikavälin toimenpideohjelma. Sen tulee sisältää toimenpiteet, jolla turvataan perustoiminnan edellytykset, työllisyys, alan kehittyminen ja kansainvälinen kasvu. Ala on jo joulukuussa esittänyt ehdotuksen toimenpiteistä pääministerille.
Helsingissä 25.1.2022
Music Finland LiveFIN Teosto Gramex Muusikkojen Liitto Suomen Musiikkikustantajat Suomen Musiikintekijät Suomen Säveltäjät Musiikkituottajat – IFPI Finland IndieCo Musiikin edistämissäätiö MES Music Managers Forum Finland SOA – Suomen ohjelmatoimistot ja agentit Suomen musiikkineuvosto Suomen Jazzliitto
LiveFIN vaatii tukea elävän musiikin alalle tilanteessa, jossa rajoituksilla estetään jälleen elinkeinonharjoittaminen. Alkanut vuosi on ratkaiseva koko alalle. Vallitseva sulkutilan kesto vaikuttaa alan elpymiseen ja näkymää tulevaan tarvitaan pian.
Kuva: Shutterstock
Elävän musiikin ala on parhaillaan jälleen toimintakiellossa. Vuoden vaihteen koronarajoitukset ja suositukset ovat kiristyneet niin, että edes koronapassin avulla tapahtumien järjestäminen ei ole mahdollista. Yleisötilaisuuksiin ja ravintolatoimintaan kohdistuvat rajoitukset ovat lamauttaneet elävän musiikin toimialan käytännössä kokonaan. Rajoitukset kohdistuvat kipeimmin paitsi vuodenvaihteessa sisätapahtumia järjestäviin klubeihin, keikkapaikkoihin ja konserttisaleihin, myös esiintyjiin ja niiden välittäjäportaaseen.
Huolta aiheuttaa myös toimialan tulevaisuus ja siihen liittyvä näköalattomuus. Tulevan kesän suuret musiikkitapahtumat ja festivaalit tarvitsevat selkeän käsityksen siitä, kuinka epidemiaa hoidetaan ja millaisin parametrein rajoituksia ryhdytään purkamaan sekä tietoa taloudellisesta vetoavusta.
Rajoitustoimet synnyttävät tuen tarvetta koko elävän musiikin tapahtuma-alalle
Elävän musiikin edunvalvoja LiveFIN tuo esille koko elävän musiikin tapahtuma-alan: klubien, konserttisalien, festivaalien sekä elävän musiikin välittäjäportaan eli agenttien ja managerien tuen tarpeen tilanteessa, jossa elinkeinon harjoittaminen on estetty:
Opetus- ja kulttuuriministeriön suoraa tukea tarvitaan myös vuonna 2022. Tukea tarvitaan paitsi rajoitusten aiheuttamiin menetyksiin, myös toiminnan ylläpitämiseen ja työllistämiseen. Tulevien tapahtumien suunnittelun jatkaminen on epävarmassa tilanteessa toimialan elinehto ja sitä voidaan jatkaa vain pitämällä henkilökunta, myös freelancer-suhteiset ja alihankkijat töissä.
Tapahtumatakuuta tarvitaan elävän musiikin tapahtuma-alalle myös vuonna 2022. Tapahtumatakuu tarjoaa riskinhallinnan välineitä koronapandemiasta pahoin kärsineelle toimialalle ja mahdollistaa tulevien tapahtumien tekemisen rajoitusten suhteen epävarmassa tilanteessa. Tapahtumatakuun piiriin tulee lukea myös pienemmän liikevaihdon toimijat ja ympärivuotinen tapahtumatoiminta, esimerkiksi keikkapaikat, klubit ja konserttitalot. Niin kauan kuin koko toimialaa rajoitetaan samoilla rajoituksilla, on sitä myös tuettava tasa-arvoisesti.
Kustannustuen kuudes kierros on tarpeellinen.
Elävän musiikin tapahtuma-ala tulee lukea sulkemiskorvauksen piiriin ja tuen tulee ulottua koko elävän musiikin ekosysteemiin ja niihin toimijoihin, joihin rajoitusten vaikutuksetkin ulottuvat: musiikkitapahtumien järjestäjiin, alihankintaketjuun, välittäjäportaaseen ja esiintyjiin.
Elävän musiikin ala tarvitsee näkymän tulevaan – taloudellista tukea ja tietoa koronarajoitusten purun parametreista sekä koronapassin käytön tulevaisuudesta. Tukea tarvitaan niin kauan, kun toimintaa rajoitetaan.
LiveFIN selvitti koronapandemian vaikutuksia elävän musiikin alaan
LiveFIN selvitti pitkittyneen ja kroonistuneen koronapandemian vaikutuksia elävän musiikin tapahtuma-alaan. Marraskuussa 2021 haastateltiin yhdeksää alan toimijaa, jotka edustivat laajasti LiveFINin jäsenpohjaa. Haastatteluun osallistui erikokoisten konserttijärjestäjien, festivaalien, klubien, konserttisalien ja ohjelmatoimistojen edustajia.
Tutkimushaastattelujen pohjalta voidaan todeta, että tulevaa kesää pidetään äärimmäisen tärkeänä etappina koko alalle. Jos festivaalit onnistuvat, se tulee heijastumaan positiivisesti myös ympärivuotiseen keikka- ja konserttitoimintaan. Ja päinvastoin: jos festivaalit peruuntuvat tai epäonnistuvat yleisötavoitteissaan, se heijastuu äärimmäisen negatiivisesti ja kohtalokkaastikin koko elävän musiikin alaan.
Ala vaatii pitkäjänteistä suunnittelua, mikä ei ole tällä hetkellä mahdollista. Hallituksen, asiantuntijoiden ja viranomaisten linjausten tulisi olla selkeämpiä ja ennakoitavissa, jotta tulevien musiikkitapahtumien järjestämisessä voitaisiin edetä. Erityisesti koronapassin käyttöön toivotaan selkeyttä.
Musiikkitapahtumien järjestäjät ovat huolissaan alan ammattilaisten selviytymisestä. Pandemiaan liittyneiden rajoitusten seurauksena osaava henkilökunta on katoamassa, kun alalla toimineita työntekijöitä on siirtynyt muihin töihin. Toimintaedellytykset on ajettu sille tasolle, että alalle ei kannata palata töihin, sillä uusi lomautus voi olla edessä koska tahansa.
Koronatuilla on ollut oleellinen merkitys alan työllisyystilanteeseen ja erityisesti irtisanomisilta on vältytty, vaikka lomautuksia on alalla ollut. Tukien avulla elävän musiikin esityspaikat, klubit ja konserttisalit ovat pystyneet ylläpitämään toimintavalmiutta, jolloin on voitu reagoida nopeasti muuttuviin määräyksiin ja käynnistää toiminta nopeasti heti, kun se on ollut mahdollista. Tukea rajoitusten aiheuttamiin menetyksiin ja akuuttiin kriisitilanteeseen tarvitaan jatkossakin, mutta vapaan kentän toiminnan jatkuvuutta on tuettava myös pitkällä aikavälillä. Elpyminen ja vaurioiden korjaaminen tulee kestämään vuosia. On myös huomioitava, että kaikki elävän musiikin yksityissektorin toimijat eivät ole saaneet tukia ja erityisesti uudet toimijat ovat olleet heikossa asemassa.
Lue lisää elävän musiikin alan tilannekuvasta täältä.
Hallituksen uudet koronarajoitukset lopettavat monien musiikkitapahtumien järjestämisen vuodenvaihteessa, jos aluehallintovirastojen päätökset noudattavat hallituksen linjaa. Elävän musiikin edunvalvoja LiveFIN ry toivoo vuodenvaihteen toimenpiteiden pelastavan ensi vuoden ennätyksellisen määrän keikkoja ja festivaaleja. Ilman rajoitusten aiheuttamien menetysten kompensointia se ei kuitenkaan ole mahdollista.
Kuva: Shutterstock
Hallitus on päätöksellään kiristänyt musiikkitapahtumiin kohdistuvia koronarajoituksia ja suosituksia siten, että edes koronapassin avulla tapahtumien järjestäminen ei ole mahdollista. Yleisötilaisuuksiin ja ravintolatoimintaan kohdistuvat rajoitukset lamauttavat jälleen elävän musiikin toimialan. Rajoitukset kohdistuvat kipeimmin paitsi vuodenvaihteessa sisätapahtumia järjestäviin klubeihin ja keikkapaikkoihin, myös esiintyjiin, ohjelmatoimistoihin ja koko elävän musiikin ekosysteemiin.
THL:n arviointitaulukon perusteita ei voida arvioida
Rajoitukset vaikeuttavat myös niiden konserttijärjestäjien toimintaedellytyksiä, jotka Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan ovat “vähäisen riskin” toimintaa. LiveFIN on jo aiemmin nostanut esiin sen seikan, että THL:n riskipotentiaalin arviointitaulukon taustatietoja ei ole julkistettu, eikä niiden tieteellistä perustaa näin ollen voida arvioida.
Hallituksen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona 22.12.2021 kerrottiin, että tartuntatautilakiin kirjataan muutos, jolla THL:n taulukon määritelmän mukaan “kohtalaisen ja korkean riskin tilaisuuksia” ei voi järjestää edes koronapassin turvin tietyissä epidemian vaiheissa. LiveFIN peräänkuuluttaa THL:n taulukon tausta-aineiston julkituomista, mikäli taulukkoa tullaan käyttämään koronapassin kieltämisen perusteena. Koronapassi on ollut toimiva työkalu keikkojen ja konserttien järjestämiseen terveysturvallisesti ja taloudellisesti kannattavasti. Nyt ilman koronapassia elävän musiikin ala jää jälleen tyhjän päälle, vaille toiminnan mahdollistavia työkaluja. Rajoitusten aiheuttamat menetykset tulee kompensoida elävän musiikin toimialalle.
Pelastaako toimenpiteet kaikkien aikojen tapahtumavuoden?
Alalla halutaan kuitenkin katsoa toiveikkaasti tulevaan. “Tulossa on kaikkien aikojen tapahtumavuosi! Keikkoja ja festivaaleja on suunnitteilla aivan ennätysmäärä. Toivotaan, että nyt tehdyt toimenpiteet pelastavat ensi vuoden ja musiikkitapahtumat pääsevät uudelleen käyntiin mahdollisimman pian” sanoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
LiveFINin mukaan toimiala tarvitsee kuitenkin taloudellista vetoapua ja kompensaatiota uusien rajoitusten aiheuttamiin menetyksiin. “Alan ammattilaisten iritisanomiset tai lomautukset eivät ole nyt vaihtoehto. Tulevan vuoden keikat ja festivaalit kaipaavat tekijöitään enemmän kuin koskaan ennen, ja koronan vaikutuksesta työvoimapula on jo nyt huutava. Olemassa olevista ammattilaisista pitää pystyä nyt pitämään kiinni, ja parhaiten se tapahtuu tarjoamalla heille työtä ja toimeentuloa” kertoo Lahtinen.
Menetykset on kompensoitava ja olemassa olevia tukimalleja jatkettava ensi vuoteen
LiveFIN peräänkuuluttaa rajoitusten aiheuttamien menetysten kompensoimista ja olemassa olevien koronatukimallien jatkamista ensi vuoteen. Kustannustuki, tapahtumatakuu ja kulttuuritapahtumien tuet ovat säilyttäneet elävän musiikin alan toimintakyvyn koronakriisin keskellä tähän asti ja tuen tarve jatkuu ensi vuoteen. Jos viranomainen toiminnallaan estää elinkeinon harjoittamisen, tulee sen aiheuttamat menetykset kompensoida. Tärkeää on, että toiminnan käynnissä pitämistä – ensi vuoden musiikkitapahtumien järjestämistä ja työllistämistä tuetaan.
Ryhmä musiikkialan järjestöjen edustajia vei selkeän neljän kohdan agendan musiikkialan hauraan tilanteen ratkaisemiseksi ja uudelleenrakentamisen vauhdittamiseksi pääministeri Sanna Marinille ja erityisavustaja Pirita Ruokoselle.
Musiikkialan järjestöjen edustajat Music Finlandista, Teostosta, Gramexista, Muusikkojen liitosta, Musiikintekijöistä, Suomen säveltäjistä, Musiikkineuvostosta ja LiveFINistä tapasivat pääministeri Sanna Marinia kuluvalla viikolla. Marin myönsi kulttuuribudjetin tulevaisuuden huolettavan häntä ja suhtautui positiivisesti musiikkialan tuomaan ehdotukseen parlamentaarisesti, musiikkialan yhteistyöllä valmisteltavasta toimenpideohjelmasta, jolla sekä pikaisesti että pitkäjänteisellä strategialla ratkaistaisiin musiikkialan monelle hallinnonalalle osuvia haasteita.
Musiikkialan tilanne koronapandemian aiheuttamien rajoitusten jälkeen on edelleen hyvin hauras. Alan arvo on laskenut koronapandemian vuoksi yhteensä 350 miljoonalla eurolla. Alan toimijoiden riskinottokyky on vähentynyt ja tulevaisuus on epävarma. Esimerkiksi elävän musiikin elpymisen arvioidaan vievän noin 3-5 vuotta, ja sektorilla on vaikutusta myös moniin muihin toimijoihin.
Koronatilanteen lisäksi musiikkialan tulevaisuutta varjostavat myös pitkäaikaiset kysymykset esimerkiksi kulttuuribudjetista sekä konkreettiset ongelmat itsensä työllistäjien sosiaali- ja työttömyysturvan kanssa. Akuutin uhan alan tulevaisuudelle aiheuttaa myös tekijänoikeuslain luonnos, joka on ristiriidassa tekijänoikeusdirektiivin kanssa ja vaatii korjauksia. Kaikkiaan alan arvostus ja luottamus päättäjiin on kokenut kolauksen korona-aikana.
Ongelmakohtien ratkaiseminen sekä elpymisen ja kasvun turvaaminen edellyttää pitkän tähtäimen monihallinnollista kulttuuripolitiikkaa, jonka valmistelussa ala on itse mukana. Riskien ottaminen vaatii luotettavaa näkymää tulevaisuuteen ja ennakoitavuutta. Tämä koskee toiminnan edellytyksiä sekä esimerkiksi koronarajoituksia. Alan toiminta tulee turvata nyt ja jatkossa, ruohonjuuritasolta ammattitaiteilijuuteen, musiikkiliiketoimintaan ja vientiin.
Musiikkialan ehdotukset alan elvytyksen ja uudelleenrakennuksen toimenpiteiksi:
1. Poikkihallinnollinen, ylihallituskautinen musiikkialan uudelleenrakennusohjelma, joka toteutetaan parlamentaarisella valmistelulla ja vahvalla yhteistyöllä musiikkialan toimijoiden kanssa
ONGELMAT:
Koronapandemian aiheuttamat taloudelliset menetykset erityisesti elävän musiikin sektorilla ja elävän musiikin viennissä ovat olleet mittavia. Edelleen alan taloudellinen tilanne on heikko, ja toiminnassa on varauduttava peruuntumisiin. Musiikkiviennin ydinalueiden arvo on laskenut, ja kansainvälinen toiminta vaikeutunut koronan takia. Koronapandemian aiheuttama työvoimapula haastaa musiikkialan kasvua ja elpymisen mahdollisuuksia. Luottamus päättäjiin on heikko ja tulevaisuuteen on vaikea luottaa.
Ongelmia tuottavat taloudelliset haasteet ja puutteelliset tulevaisuudennäkymät:
Musiikkiliiketoiminnalle ja elävälle musiikille tyypillisiä ovat pienet katteet ja markkinaehtoinen, suuren riskin toiminta, mihin koronan heikennyttämässä taloustilanteessa on huonot mahdollisuudet. Jos ennakoimattomat rajoitukset ja epävarma tilanne laskee tapahtumien kävijämääriä 20-30 prosentilla, tapahtumajärjestäjien riskinottokyky on koetuksella.
Musiikkiala on työvoimavaltainen ala, mutta koronatilanne on aiheuttanut työvoiman siirtymistä muille aloille ja aivovuotoa. Osaaminen sekä toiminnan ja tekemisen laatu on muutosvoima, joka voi palauttaa alan koronaa edeltävälle kasvu-uralle. Ydinosaamisen säilyminen alalla on siksi varmistettava ja työllistymistä alalla on tuettava.
Toimialalla on oltava selkeä näkymä tulevaan, jotta se pystyy ennakoimaan omaa toimintaansa, investoida sekä palkata ja kouluttaa työntekijöitä.
RATKAISUT:
Ratkaisut edellyttävät parlamentaarista valmistelua sekä ministeriöiden välistä yhteistyötä, jota tehdään tiiviissä yhteistyössä musiikkialan asiantuntijoiden kanssa. Musiikkialan elinkeinopoliittinen merkittävyys on nostettava sen kulttuurisen arvon rinnalle: musiikkiala tulee tunnistaa ja tunnustaa elinkeinona, jonka ekosysteemiin kuuluu myös merkittävää liiketoimintaa. Musiikkialan työllistämisvaikutus ulottuu laajalle musiikin ja tapahtuma-alan ekosysteemeihin.
Ehdotukset lyhyen tähtäimen ratkaisuiksi:
TEM:n ja OKM:n kautta yhteisöille ja yrityksille jaetut tuet toimivat tukimalleina myös jatkossa, kunhan kriteereitä päivitetään. Ala tarvitsee tukea niin kauan kuin alaan kohdistuu rajoituksia. Itsensä työllistäjät tarvitsevat tarkoituksenmukaisen kompensaatiomallisen tuen. Taiteen Edistämiskeskuksen marraskuussa avaama tukimuoto ei ole tarkoituksenmukainen.
Työllisyyden näkymiä on parannettava, jotta työvoiman saatavuuden haaste ratkaistaan. Työllistäminen, työnantajuuden tukeminen ja liiketoiminnan riskinotto tarvitsee tukea vielä silloinkin, kun toiminta sallitaan. Työn tekemistä on tuettava esimerkiksi seuraavin keinoin:
1) Yrittäjien työmarkkinanatukea tulee jatkaa niin kauan kuin koronarajoitukset rajoittavat työntekoa. 2) Palkkaamisen tukeminen, myös lyhyempiin, projektiluonteisiin työsuhteisiin- työntekijöiden aseman parantaminen 3) Koulutuksen ja osaamisen tukeminen 4) Sosiaaliturvan uudistaminen ja alalle tyypillisten, uuden työn muotojen tunnistaminen 5) Lyhyellä aikavälillä olemassaolevia koronatukia (tapahtumatakuu, kustannustuki, suora tuki) jatkettava niin kauan kun akuutti kriisitilanne jatkuu 6) Muun muassa Tapahtumateollisuus ry:n ehdottama starttituki tai tapahtumien takuutuen pohjalta rakennettu uratuen malli tulisi vakiinnuttaa käyttöön
Hallitusohjelman ”Luovan talouden tiekartta” -työhön on sisällytettävä musiikkialan ydintoiminnan hankkeita. Myös muita hallitusohjelman luovaan talouteen liittyviä tavoitteita, kuten minimikorvausten määrittelyä, tulee viedä maaliin yhdessä musiikkialan toimijoiden kanssa.
Luottamus alan ja päättäjien välille palautettava. Tässä keskeisiä ovat selkeät ja oikea-aikaiset valtionhallinnon strategiat, päätöksenteko ja viestintä.
Ehdotukset keskipitkän tähtäimen ratkaisuiksi:
Tarvitaan parlamentaarinen, yli hallituskausien ulottuva toimenpidesuunnitelma, jolla huomioidaan yli hallinnonalojen ulottuvat toimenpide-ehdotukset.
Musiikkiviennin edistämiseksi vaaditaan perustoimintaedellytysten turvaamista sekä toimivia viennin rahoitusinstrumentteja. Näiden luominen vaatii parlamentaarista yhteistyötä.
2. Kulttuuribudjetin turvaaminen
ONGELMAT:
Rahapelituottojen pienentyminen on uhannut kulttuurin määrärahoja jo useana vuonna, ja hallitus on kompensoinut määrärahoja erikseen useina vuosina. Vaikka kulttuuribudjettiin 2022 kaavaillut leikkaukset peruttiin tällä kertaa, kulttuurin rahoitus jatkossa on edelleen hyvin epävarmalla pohjalla. Pienen maan elinvoimainen ja monipuolinen kulttuuri ja osallisuuden turvaaminen edellyttävät vahvaa kulttuuribudjettia. Kulttuurin osalta rahapelituotot eivät kohdistu kansalaisjärjestötoimintaan, vaan määrärahat taidelaitoksille ja taiteen ja kulttuurin edistämiseen ovat sivistysyhteiskuntamme ydintä.
Kulttuurin ja ilmaisun tulee voida olla suhdanteista riippumatonta, joten rahoitukselle olisi löydettävä kokonaisratkaisu, joka ei olisi sidoksissa veikkaustuottoihin ja joka olisi vakaa ja ennakoitava yli hallituskausien.
RATKAISUT:
Musiikkiala on valmis rahapelien ja kulttuurin rahoituksen kytköksen erottamiseen, mutta rahoitustasoa ei saa leikata ja sen on perustuttava pidemmän aikavälin puitetasoon. Myös vapaan kentän rahoitus on huomioitava.
Taiteen ja kulttuurin rahoitus on saatava täysimittaisena terveelle pohjalle ja kasvuun. Ratkaisuksi tarvitaan pitkäjänteistä ja tavoitteellista kulttuuripolitiikkaa, jossa kulttuurin taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti kulttuuribudjettia tulee pitkällä aikavälillä kasvattaa.
Rahoituksen kokonaisratkaisussa on huomioitava musiikkialan vapaan kentän toimijat. Kulttuuribudjetilla on tuettava myös omaehtoisesti toimivaa musiikkielinkeinoa, jotta se saadaan takaisin koronaa edeltävälle kasvu-uralle.
Taiteilija-apurahoja nostetaan hallitusohjelman mukaisesti.
3. Luovan työn tekijöiden sosiaaliturvan ja työttömyysturvan ongelmien korvaaminen
Koronapandemian myötä luovan alan tekijöiden ja erityisesti freelance-työn tekijöiden puutteellinen turvaverkko on noussut akuutiksi ongelmaksi. Työsuhteessa toimivilla freelancereilla on oltava oikeus päästä osalliseksi työsuhdeperusteisesta sosiaaliturvasta sekä erityisesti ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Myös yrittäjäasemassa toimivien freelancereiden turvaverkon on oltava jatkossa aukoton. Apurahojen ja tekijänoikeustulojen suhde työttömyysturvaan tulee selkeyttää.
ONGELMAT:
Tekijänoikeuskorvaukset eivät kerrytä työttömyysturvaa, mutta leikkaavat maksukuukauden työttömyyspäivärahaa sekä muita etuuksia, esim. asumistukea ja vanhempainpäivärahaa. Tämä perustuu virheeseen työttömyysturvalain asetuksissa. Tekijänoikeuskorvaukset eivät ole palkkaa, vaan käyttökorvausta jopa jo vuosia sitten tehdystä työstä.
TE-viranomaisten puutteellinen asiantuntemus luovien alojen työllistymismuodoista. Monet pääasiassa työsuhteissa työllistyvät freelancerit on tulkittu yrittäjiksi pelkästään sen perusteella, että ovat kertoneet tekevänsä freelance-työtä tai heillä on ollut lisäksi muutamia toimeksiantoja. Viranomaisten selvityspyynnöt ovat harhaanjohtavia eivätkä hyvän hallinnon mukaisia.
Työttömyysturvalainsäädännön tulkinnanvaraisuus ja epäyhdenvertaisuus rajanvedossa. Väliinputoaminen mm. eläke- ja sosiaaliturvaa kerryttämättömien tulojen osalta.
RATKAISUT:
Etuuksien osalta on jätettävä huomiotta tekijänoikeusjärjestöjen maksamat tekijänoikeuskorvaukset ennen työttömyyttä tehdyn teoksen käytöstä tai sen esittämisestä.
Luovien alojen freelancetyön erityispiirteet ja luonne tulee ymmärtää̈ paremmin, ja TE-toimistojen osaamista työsuhteisen työn tunnusmerkistöjen tunnistamisessa ja tähän liittyvän oikeuskäytännön tuntemusta tulisi vahvistaa. Työttömäksi ilmoittautuvien hakemuksia käsiteltäessä̈ tulisi huomioida hakijan työoikeudellinen osaamattomuus ja selvittää̈ epäselviä̈ ja tulkinnanvaraisia yksityiskohtia yhdessä̈ hakijan kanssa hyvän hallinnon mukaisesti.
Työsopimuslain työsuhteen tunnusmerkit on päivitettävä hallitusohjelman mukaisesti. Työsuhteen ja yrittäjätoiminnan rajanvetoa tulee yhtenäistää eri lainsäädännöissä (vero-, työttömyys- ja eläketurvalainsäädäntö) ja huolehtia esimerkiksi eläkkeiden kertymisestä kaiken ansiotulon osalta. Työttömyysturvalain päätoimisen yrittäjän käsitteen nykyistä tarkempi määrittely/ohjeistus ja lausuntojen antamisen keskittäminen asiantunteviin käsiin on toteutettava. Omassa työssä työllistymisen kategoria tulee poistaa työttömyysturvalaista. Yhdistelmävakuuttaminen on toteutettava.
Freelancereiden sosiaaliturva-asema tulee selvittää perinpohjaisesti, ottaen huomioon nykyajan moninaiset työn markkinat koko laajuudessaan. Turvaverkkoa on kehitettävä niin, että riippumatta juridisesta toimintamuodosta suoja kattaa kaikki freelancerit.”
Suomi on parhaillaan toimeenpanemassa EU:n tekijänoikeusdirektiiviä (ns. DSM-direktiivi). Sen yhtenä tavoitteena on vahvistaa tekijöiden asemaa ylikansallisia digitaalisia alustoja vastaan eli korjata niin sanottu arvokuiluongelma. Lausuntokierroksella ollut implementointiesitys on arvokuilun osalta direktiivin vastainen. Se ei parantaisi luovan työn tekijöiden asemaa ja tekisi Suomesta poikkeuksen EU-alueella.
Toinen esimerkki implementointiesityksen puutteista on yllättäen ja ilman sidosryhmäkuulemisia esitykseen lisätty teosten pakko-otto opetus- ja tutkimuskäyttöön. Suomessa on jo pitkään ollut hyvin toimiva sopimuslisenssikäytäntö, jonka puitteissa Kopiosto on keskitetysti lisensoinut kaikenlaiset aineistot opetuskäyttöön. Esityksen mukaista pakko-ottoa ei siis tarvita eikä siihen ole tarvetta.
Kolmas esimerkki puutteellisesta valmistelusta on uuden tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttäminen esitysluonnokseen, joka koskisi teoksen satunnaista sisällyttämistä toiseen teokseen. Tämä rajoitus on lisätty esitykseen yllättäen ja ilman sidosryhmäkuulemisia. Direktiivi ei edellytä tällaista uutta tekijänoikeuden rajoitusta. Rajoituksen vaikutuksia tai sallittavuutta ei myöskään ole mitenkään arvioitu. Tällaisen rajoituksen sisällyttämistä esitykseen ei tarvita. Kyseisenlainen teoksen käyttö hoidetaan osana lisenssisopimuksia.
Luonnos poikkeaa muiden EU-maiden valtavirrasta. Myös lakiesityksen vaikuttavuusarviointi on ollut puutteellista.
RATKAISUT:
Suomen esitys tekijänoikeuslaiksi tulee palauttaa valmisteluun ja valmistella uudelleen vähintään arvokuilun ja teosten pakko-oton osalta. Suomen lakiesitys tulee valmistella siten, että se toteuttaa EU-direktiivin velvoitteen tekijöiden suojan vahvistamisesta sekä lainsäädännön yhdenmukaistamisesta EU-alueella. Kansalliset poikkeukset, joita ei mainita direktiivissä, tulee poistaa esityksestä. Lakiesitys on valmisteltava vastaamaan mahdollisimman hyvin tekijänoikeusdirektiivin (DSM) sanamuotoa ja henkeä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi alkuviikosta kulttuuribudjetin leikkauslistan. Hallituksen leikkaukset ovat esitetyn mukaisesti 18,4 miljoonaa euroa. Musiikkialan järjestöt vastustavat leikkauksia.
Musiikkialan järjestöt vaativat, että julkisesti kerrotun mukaisesti vuoden 2022 kulttuuribudjetin leikkauksista luovutaan. Suunnitellut leikkaukset kohdistuvat suoraan ja välillisesti musiikkialan perustoimintaedellytyksiin, luovan työn tekemiseen, työllisyysvaikutuksiin, musiikin monimuotoisuuteen, kansainväliseen kilpailukykyyn ja musiikkialan edellytyksiin tukea kansalaisten jaksamista ja hyvinvointia kriisi- ja normaalioloissa.
Nyt on vihdoin ryhdyttävä tekemään pitkäjänteistä ja tavoitteellista kulttuuripolitiikkaa, jossa myös kulttuurin taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Koronan jälkeinen jälleenrakennus vaatii yhteiskunnan tukea, eikä tukien leikkaamista.
Music Finland ry Gramex ry Teosto ry Suomen Muusikkojen liitto ry Suomen Musiikintekijät ry Suomen Musiikkikustantajat ry Suomen Säveltäjät ry Musiikkituottajat – IFPI Finland ry IndieCo ry – Suomen riippumattomien levy- ja tuotantoyhtiöiden yhdistys Musiikin edistämissäätiö sr LiveFIN ry Music Manager’s Forum Finland ry SOA – Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry Suomen Musiikkineuvosto
Elävän musiikin yksityissektorin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry selvitti toimialatutkimuksessaan vapaan kentän venueiden eli klubien ja konserttisalien tunnuslukuja vuodelta 2020. Tutkimus käsittelee muun muassa elävän musiikin alan työllistämisvaikutuksia sekä taloustilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Koronan vaikutus tulevaisuudennäkymiin on ilmeinen – pitkittyneiden rajoitusten nähtiin vaikuttavan toiminnan mahdollisuuksiin ja heikon taloudellisen tilanteen kaventavan livemusiikkitarjonnan monipuolisuutta.
Ensimmäisen koronavuoden vaikutus näkyy toimialatutkimuksen tuloksissa selvästi. Tulot ja kävijämäärät romahtivat ensimmäisenä koronavuonna noin 70 %, vaikka maaliskuun 2020 alkuun asti tilanne olikin normaali. Vuodesta 2019 vuoteen 2020 klubien ja konserttisalien liikevaihto putosi 118 miljoonaa euroa ja keikoilta ja konserteista katosi 4 miljoonaa käyntiä. Keikat ja konserttiesitykset vähenivät 60 %. Virtuaalilähetykset paikkasivat tapahtumien määrää, mutta ne eivät tuoneet tuloja, sillä suurin osa katsojista haluaa seurata keikkastriimejä vain ilmaiseksi.
Patoutunut kysyntä, pitkittyneet rajoitukset, kaventunut tarjonta ja kuluttajaluottamuksen palauttaminen ovat livealan näkemyksiä tulevasta
40 % tutkimukseen vastaajista ei nähnyt tulevaisuudessa mitään positiivista. Tämä on huolestuttavaa, sillä aiemmissa kyselyissä vastaajat ovat olleet hyvinkin innostuneita tulevaisuudesta. Suurimmat odotukset kohdistuivat patoutuneeseen kysyntään, jonka uskottiin lisäävän – ainakin aluksi – elävän musiikin kulutusta, kunhan koronatilanne hellittää riittävästi.
Kuva: Venueiden toimialatutkimus 2020 ja koronan vaikutus elävän musiikin alaan
Eniten oltiin huolissaan siitä, mitä asiakaskäyttäytymiselle tapahtuu jatkossa: miten ihmiset saadaan takaisin keikoille ja turvallisuudentunne palautettua? Koronarajoitusten kestosta oltiin niin ikään huolissaan. Koska vuosi 2020 oli taloudellisesti todella heikko, nähtiin uhkana se, että lähitulevaisuudessa taloudellisia riskejä on minimoitava.
”Tulevaisuudessa huolettaa tutkimuksestakin esiin noussut huomio siitä, että miten jo kohta kaksi vuotta jatkunut taloudellisesti vaikea tilanne vaikuttaa tarjonnan monimuotoisuuteen. Marginaalisemman musiikin tarjonta köyhtyy, kun taloudellisia riskejä ei ohjelmistovalinnoissa haluta ottaa. Se vaikuttaa myös siihen, että uudet tulokkaat eivät välttämättä pääse enää esiintymislavoille. Klubeilla ja keikkapaikoilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli tulevaisuuden tähtien esiinnousussa” kertoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Vaikka yleisötilaisuuksien rajoituksista ollaankin pian pääsemässä, vaikuttavat viikoittain muuttuvat ravintolarajoitukset oleellisesti juuri livemusiikin vapaaseen kenttään, erityisesti klubeihin ja keikkapaikkoihin. Nämä toimijat eivät ole vielä vapautuneet sääntelyn piiristä. Vuoden 2021 osalta koko elävän musiikin yksityisen sektorin liikevaihtomenetys tulee olemaan arviolta 360 miljoonaa euroa. Luku pitää sisällään rytmimusiikkifestivaalit, venuet, tanssilavat, klassisen musiikin festivaalit ja suurkonsertit. Loppuvuoden ravintolarajoituksilla ja niiden purun aikataululla tulee olemaan oleellinen merkitys klubien ja keikkapaikkojen toiminnalle, taloudellisille menetyksille ja työllistämisen mahdollisuuksille.
Koronatuet paikkasivat vaikeaa taloudellista tilannetta, mutta lähes puolet toimijoista jäi ilman
Valtion koronatuet paikkasivat taloudellisesti vaikeaa tilannetta vuonna 2020. Erilaisten tukien ansiosta työntekijöiden irtisanomisia voitiin pääosin välttää, mutta lomautuksia oli yli 310 henkilötyövuotta. Julkiset koronatuet painottuivat suuriin, vähintään miljoonan euron liikevaihdon omaaviin toimijoihin. 52 % vastaajista sai koronatukia eli lähes puolet myös jäi ilman tukia.
Kuva: Venueiden toimialatutkimus 2020 ja koronan vaikutus elävän musiikin alaan
Tulojakauma muuttui vuodesta 2019 olennaisesti, kun lippu-, ruoka- ja juomatulot romahtivat. Tuloja kompensoitiin kuitenkin avustuksilla, joiden määrä nousi kahdesta prosentista 18 %:iin.
Virtuaalilähetyksiä seurasi yli miljoona katsojaa – Oulun 45 Special keräsi ennätysyleisön
Korona-ajasta johtuen venueiden toimialatutkimuksessa kysyttiin ensimmäisen kerran tietoa myös virtuaalilähetyksistä. Noin puolet venueista teki vuoden 2020 aikana virtuaalilähetyksiä. Vastanneet venuet tekivät yli 200 esitystä, joissa oli lähes 600 esiintyjää. Ihmiset eivät ole kuitenkaan valmiita maksamaan virtuaalilähetysten seuraamisesta, sillä maksavia osallistujia oli alle 27 000, mutta ilmaisia taas lähes 700 000. Kun lukuja suhteutetaan koko Suomeen, voidaan arvioida, että koko Suomessa venuet tekivät vajaa 900 virtuaalilähetystä, joissa esiintyi lähes 2 300 artistia. Näitä seurasi maksua vastaan alle 90 000 ihmistä ja ilmaiseksi 1,3 miljoonaa.
Yksi tutkimukseen vastanneista venueista oli Oulun 45 Special, joka järjesti vuonna 2020 yksitoista virtuaalilähetystä. Näitä katseltiin yhteensä yli 600 000 kertaa, mikä on arvioilta yli kolmannes koko Suomen virtuaalikeikkojen katsojaluvuista. Katsojia oli yhteensä 27:stä eri maasta. 45 Specialin keikkatoiminnasta vastaava promoottori Roope Sulkala ei osannut odottaa näin suurta suosiota.
”En ajatellut sitä mitenkään kummemmin, kun oltiin ensimmäistä kertaa tällaista tekemässä. Ei ollut oikein vertailukohtia, mutta huomattiin kyllä heti, että katsojia riittää. Virtuaalikeikat taisivat tulla hyvään paikkaan ensimmäisen koronakevään lockdownin aikaan. Ajattelimme, että ne toisivat iloa ja yhdessäolon tunnetta sinne kotikatsomoihin ja toki oli kiva huomata, että niitä sitten katsottiin” kertoo Roope Sulkala. Sulkala arvioi, että hyvät yhteistyökumppanit ja tuotannon korkea laatu toivat virtuaalilähetyksille lisää katsojia.
”Ihmiset jaksoivat katsoa niitä, kun ne olivat niin hyvälaatuisia. Kiinnostusta varmaan lisäsi myös se, että ne olivat maksuttomia. Lisäksi niissä oli kotoisa ja rento ote. Niissä saattoi tapahtua ihan mitä sattuu, vähän niin kuin livetilanteessakin” analysoi Sulkala.
LiveFIN ry:n venueiden toimialatutkimuksen tiedot kerättiin touko-kesäkuussa 2021. Vastanneita venueita oli 25, ja ne vastaavat 8 % koko Suomen elävää musiikkia tarjoavista keikka- ja konserttipaikoista. Tutkimuksen toteutti tutkija Maarit Kinnunen (YTT, FM). Venueiden toimialatutkimus on osa laajempaa tutkimusta, josta vastaa eurooppalainen elävän musiikin kattojärjestö Live DMA. LiveFIN ry on Live DMA:n jäsen.
Lisätietoja: Maarit Kinnunen, tutkija maarkinn@ulapland.fi
LiveFIN ry on tilannut opinnäytetyön, jonka tavoitteena on löytää toimintatapoja sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi elävän musiikin alalla. Työn tiimoilta tehdään nyt kyselytutkimusta, jolla kartoitetaan sosiaalisen kestävyyden nykytilaa ja kerätään yhteen hyviä käytänteitä. Kyselyyn voi osallistu 8.10.2021 asti.
Kuva: Viivi Rapo
Elävän musiikin ammattilainen, vastaa kyselyyn musiikkitapahtumien sosiaalisesta kestävyydestä!
Kyselytutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa populaarimusiikkialan sosiaalisen kestävyyden nykytilaa sekä kerätä yhteen hyväksi havaittuja käytänteitä, joilla edistetään yhdenvertaisuutta ja vähennetään eriarvoisuutta alan yleisötilaisuuksissa.
Kyselytutkimus on suunnattu musiikkitilaisuuksien järjestämisen parissa työskenteleville (keikkapaikat, tapahtuma- ja konserttijärjestäjät, festivaalit sekä ohjelmisto- ja managerointitoimistot).
Kyselytutkimuksen tilaaja on LiveFIN ry, ja sen toteuttaa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon opiskelija Viivi Rapo osana opinnäytetyötään. Opinnäytetyön tavoitteena on löytää konkreettisia toimintatapoja populaarimusiikkialan yleisötilaisuuksien sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi sekä tuottaa LiveFIN ry:lle aineistoa, jota yhdistys hyödyntää sosiaalisesti kestävän elävän musiikin alan kehittämisessä.
Kyselyyn vastaaminen kestää noin 15 minuuttia. Kyselytutkimus toteutetaan täysin anonyymisti. Kyselyyn voi vastata 8.10.2021 saakka.
LiveFIN ry on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon koskien uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelman ohjauskirjeluonnosta sekä riskipotentiaalin arviointimallia alueellisen ja paikallisen päätöksenteon tueksi. LiveFIN vastustaa lausuntopyynnössä esitettyä riskipotentiaalin arviointimallia ja peräänkuuluttaa taulukon taustatietojen läpinäkyvyyttä.
LiveFIN kannattaa hallituksen tavoitteita avata yhteiskunta, edistää sen avoinna pitämistä, tukea epidemian jälkihoitoa, talouden kasvuedellytyksiä ja jälleenrakennusta. Riittävän rokotekattavuuden (80%) määritelmä ja rajoitusten purkaminen sen saavuttamisen myötä ovat hyviä, konkreettisia askelmerkkejä elävän musiikin alalle kohti koronasta elpymistä. Tärkeää on myös epidemian alueellisista vaihekuvauksista luopuminen ja siirtyminen yhdenmukaiseen paikallistason toimintaan pohjautuvaan toimintamalliin.
Sen sijaan LiveFIN ei kannata riskipotentiaalin arviointimallin käyttämistä tartuntatautilain jatkeena, sillä se mahdollistaa mielivaltaisen säätelyn ja rikkoo elävän musiikin vapaan kentän oikeutta työhön ja elinkeinoon.
Riskipotentiaalin arviointimallin ja THL:n valmisteleman riskipotentiaalin arviointitaulukon taustatietoja ei ole julkistettu, joten niiden tieteellistä perustaa ei voida arvioida. Julkisuudessa ei ole esitetty tietoja siitä, että tartuntaketjuja olisi jäljitetty juuri suuriin konserttitapahtumiin esimerkiksi kesän 2021 osalta. Päinvastoin esimerkiksi LiveFIN ry:n jäsenfestivaaleista useita järjestettiin tänä kesänä ilman yhtäkään tartuntatapausta.
Arviointimalli määrittelee korkeariskiseksi ammattimaisen konserttijärjestämisen. Sen suosittamat rajoitukset kohdistuvat epäloogisesti vain ammattimaisesti elinkeinoaan harjoittaviin toimijoihin, joilla kuitenkin on toimintaedellytyksiä ja osaamista terveysturvalliseen järjestämiseen. Arviointimalli esittää sellaisen musiikki- ja konserttitoiminnan, jossa ei ole määriteltyjä istumapaikkoja, vaarallisempana ja korkeariskisempänä, kuin minkään muun yhteiskunnan toiminnon (pl. taulukossa mainitun sisätilojen urheilutoiminnan). Se ei ota huomioon terveysviranomaisten kanssa yhteistyössä kehitettyjä terveysturvallisuustoimia ja olettaa, että konserttien järjestämisessä palattaisiin suoraan kriisiä edeltäviin toimintatapoihin.
On ensiarvoisen tärkeää, että koronatodistuksen käyttöönottoa edistetään vaihtoehtona mahdollisille rajoituksille. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjeen perusteella viranomaisia kehotetaan myös 80 % rokotekattavuuden saavuttamisen jälkeenkin rajoittamaan yleisötilaisuuksia paikallisesti vakavissa erityistilanteissa. LiveFIN pitää merkittävänä riskinä sitä, että arviointimallista muodostuu sellainen vakiintunut työkalu, joka ohjaa suoraan ja yksioikoisesti alueellista päätöksentekoa konserttitoiminnan kieltämiseen. Tältä on mahdollista välttyä koronatodistuksen käyttöönotolla ja sillä, että esitettyä arviointimallia ei oteta osaksi sosiaali- ja terveysministeriön ohjausta.
Yli kaksikymmentä Tapahtumateollisuus ry:n jäsenjärjestöä ottaa yhdessä kantaa toimialan elpymisen puolesta. Koronakriisin myötä laajasti yhdistynyt toimiala vaatii hallitukselta nopeita toimia kaikkien ammattimaisesti järjestettyjen tapahtumien avaamiseksi ja tapahtumaliiketoiminnan elpymisen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.
Kuva: Emile Guillemot / Unsplash
Toimialan yhteinen tahto on rokotuskattavuuden noustessa luopua kaikista tapahtumiin kohdistuvista rajoituksista. Samalla toimiala katsoo, että tapahtumaliiketoiminnan vaatima ennakoitavuus ja asiakkaiden luottamuksen vahvistaminen edellyttävät työkaluja, joilla varaudutaan myös mahdollisiin uusiin epidemia-aaltoihin.
Toimiala vaatii, että turvavälisäädöksen poistaminen tartuntatautilaista tuodaan eduskunnan käsittelyyn välittömästi. Koronapassin kiireellistä valmistelua on jatkettava samanaikaisesti, jotta se voidaan ottaa käyttöön siinä tilanteessa, jos rajoituksia on pahenevan epidemiatilanteen vuoksi välttämätöntä asettaa. Toimiala katsoo, että koronapassia käyttävien tapahtumien tulee voida toimia ilman rajoituksia.
Tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminta on rajoitusten vuoksi yhä laajasti pysähdyksissä ja kannattavuus heikkoa. Taloudellisia tukia on tämän vuoksi jatkettava niin kauan kuin liiketoimintaan kohdistuu rajoituksia. Lisäksi pitkän kriisin jälkeen on toimialan yritysten liiketoiminnan uudelleen käynnistymistä tuettava edelleen epävakaana jatkuvassa tilanteessa.
Tapahtumateollisuuden toimialan yhteisenä tahtona on palauttaa myös tapahtumakävijöiden luottamus, joka on kärsinyt koronakriisin aikana osin aiheettomasti. Ammattimaisilla tapahtumajärjestäjillä on monipuoliset keinot ja kyky huolehtia asiakkaiden turvallisuudesta. Toimialalla on aina tehty päivittäistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja varauduttu kattavasti erilaisiin riskeihin.
Kokonaisuutena 2,35 miljardin euron arvoinen toimiala tarjoaa työtä lähes 200 000 työntekijälle. Tapahtumilla on lisäksi laajoja aluetaloudellisia ja hyvinvointivaikutuksia. Julkisuudessa käyty keskustelu ja tapahtumia leimaavat huolimattomat kommentit aiheuttavat alan toimijoille suuria tappioita. Samaan aikaan kentältä ja päivittäisestä viranomaisyhteistyöstä kantautuva viesti on ollut pääosin positiivinen ja ammattimaisten tapahtumajärjestäjien vastuullisuutta kiittävä.
Tapahtumateollisuuden toimialajärjestöjen yhteinen julkilausuma:
Päätöksentekijöiden on käsiteltävä tapahtumateollisuuden toimialaa kokonaisuutena ja pidettävä huolta koko toimialan kilpailukyvystä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
Hallituksen ja kaikkien toimialaamme hallinnoivien ministeriöiden tulee käydä kanssamme aktiivista vuoropuhelua. Toimialaamme koskeva lainsäädäntö ja ratkaisut on valmisteltava yhteistyössä toimialan kattavan edustuksen kanssa.
Me olemme valmiita avaamaan tapahtumat vastuullisesti, asiakkaistamme huolehtien. Hallinnon on luotettava toimialan kykyyn soveltaa määräyksiä vastuullisesti. Liian yksityiskohtaisen ja toimintaa tarpeettomasti rajaavan sääntelyn on loputtava.
Tartuntatautilaissa olevasta turvavälisäädöksestä on luovuttava välittömästi. Myös muu toimialaamme säätelevä lainsäädäntö on saatava kuntoon viipymättä.
Koronapassiin liittyvä valmistelu ja päätöksenteko on toteutettava kiireellisesti. Koronapassi vahvistaa asiakkaiden luottamusta ja on valmis työkalu mahdollisia uusia epidemia-aaltoja varten. Meillä on tahtotila ottaa koronapassi käyttöön heti, kun tähän liittyvä lainsäädäntö on valmis.
Toimialamme on edelleen kriisissä ja tarvitsee taloudellista tukea, jotta varmistetaan toimijoiden kyky käynnistää liiketoimintaa.
Hallituksen ja viranomaisten on suojeltava toimialamme elinkeinonharjoittajien ja työntekijöiden perusoikeuksia. Päätöksenteon tulee olla oikea-aikaista ja ennakoitavaa.
Hallituksen on asetettava aikaraja sille, kun rajoituksista luovutaan kaikkien tapahtumien osalta.
Tapahtumateollisuus ry yhdessä toimialajärjestöjensä ja jäsenistönsä kanssa:
AKK Sports Oy Jääkiekon SM-liiga Oy Kirkkopalvelut ry KULTA ry LiveFIN ry Manager’s Forum Finland ry Messuliitto ry Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry Pirkanmaan Festivaalit ry ProBasket Oy Pyro- ja ilotulitustaiteen edistämisyhteisö ry Sponsorointi ja tapahtumat ry Sulasol ry Suomen Jääkiekkolitto ry Suomen kulttuuritalot ry Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry Suomen Olympiakomitea ry Suomen Palloliitto ry Suomen Teatterit ry Suomen Hippos ry Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö ry
Tämä sivusto käyttää evästeitä mm. käyttökokemuksen parantamiseksi. HyväksyLue lisää
Privacy Overview
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
