Uutiset

Koronavirus aiheuttaa arviolta yli 90 miljoonan menetykset populaarin elävän musiikin kentälle

Ala tarvitsee nyt kipeästi järeitä tukitoimia

Koronaviruksen vaikutukset ovat poikkeuksellisen suuret tapahtuma-alalla ja kiellot iskevät erittäin rankasti elävän musiikin alan toimijoihin, kuten keikkapaikkoihin, klubeihin, konserttijärjestäjiin, ohjelmatoimistoihin ja musiikkifestivaaleihin. Liikevaihdon menetykset maalis-toukokuun aikana kipuavat LiveFIN ry:n arvioiden mukaan jopa yli 90 miljoonaan euroon.

Julkinen tuki alalla on vain noin 2 % ja tärkeimpinä osina tulonmuodostuksessa ovat lipunmyynti, ravintolamyynti, vuokratuotot sekä yhteistyökumppanuudet. Toimijoilta on koronaviruksen leviämisen torjuntatoimenpiteillä käytännössä poistettu toimintaedellytykset, ja ilman tukitoimia koko alan elinvoimaisuus ja ekosysteemi on suuressa vaarassa.

Livealan työmahdollisuudet häviävät ja yritykset konkurssivaarassa

Koronaviruksen leviämisen torjuntatoimenpiteiden vaikutukset eivät rajoitu pelkästään toukokuun 2020 loppuun, vaan toimilla on kauaskantoisempia seurauksia ja ne vaikuttavat alan työllisyyteen radikaalisti. Uhka kohdistuu suoraan 30 000 työpaikkaan. Livemusiikkialalla on lisäksi poikkeuksellisen paljon yrittäjiä alan kokoon nähden. Alan yritykset ovat kokoluokaltaan pieniä ja yksinyrittäjiä on paljon. Konkurssi on konkreettinen uhkakuva monelle alalla toimivalle. 

Vaarassa eivät ole ainoastaan tapahtumajärjestäjät ja konserttipaikat, vaan myös alan läheisimmät sidosryhmät, kuten esiintymistekniikan toimittajat, lippukaupat ja majoituspalvelut. Konserttien, muiden tilaisuuksien sekä kokonaisten tapahtumien peruuntuminen ei johda ainoastaan keikkapaikoille syntyvän suoran liikevaihdon menetykseen ja konkursseihin, vaan myös vähentyneeseen keikkamyyntiin ja työmahdollisuuksiin artisteille, muusikoille, teknikoille, ravintoloitsijoille, turvallisuusalan henkilöstölle ja majoituspalveluiden tarjoajille. Tämä puolestaan vaikuttaa laajasti paikkakuntien aluetalouteen. 

Valtiolta tarvitaan järeitä tukitoimia alan pelastamiseksi 

Elävän musiikin tapahtumien etujärjestö LiveFIN ry toivoo valtiolta välittömiä tukitoimia alan pelastamiseksi. Tämä tarkoittaa suoraa rahallista yritystukea juoksevien kulujen kattamiseen, johon esimerkiksi Tanskassa on jo päädytty. Lisäksi yritystukia tulee suunnata jo koettuihin tappioihin sekä kevään ja kesän tapahtumille tuleviin tappioihin. Yritystuen tulee auttaa tapahtumajärjestäjät kevään ja kesän ahdingon yli, jotta ala pystyy selviytymään näistä ennennäkemättömistä vaikeuksista. 

LiveFIN ry toivoo väliaikaisia helpotuksia työnantajamaksuihin siten, että elävän musiikin sektorilla saadaan pidettyä henkilökunta töissä. Lisäksi alalle tulee suunnata helpotuksia niin yritysverotukseen kuin ALV-maksuihin lykkäyksin ja alennuksin. Etujärjestö vetoaa myös kuntiin ja muihin vuokranantajatahoihin vuokrien alennusten, perimättä jättämisten ja pidempien maksuaikojen toivossa. Erilaisia apurahoja tulee suunnata haettavaksi kriisirahoituksena myös välittäjäportaalle, ja tapahtuman tai konsertin peruuntuessa on toivottavaa, ettei apurahaa perittäisi takaisin.

Lisäksi Kelan ja työttömyyskassojen nopea toiminta lomautettujen ja irtisanottujen henkilöiden tukihakemusten käsittelyssä on olennaista. Mikäli nämä viivästyvät, tulisi saada muuta kompensaatiota, kuten koulutustukea, toimeentulotukea tai kansalaispalkkaa.

JUURISTA LATVOILLE -HANKE SELVITTI NYKYNUORTEN MUSIIKIN KÄYTTÖÄ

Juurista latvoille -hanke on saanut valmiiksi ensimmäisen taustoittavan vaiheen, jonka tuloksena on julkaistu kolme tutkielmaraporttia. Nämä raportit pureutuvat nuorten ja elävän musiikin suhteeseen vuosituhannen vaihteesta tähän päivään, musiikin toimialan dynamiikkaan sekä elävän musiikin alan tulevaisuuskuviin.

Lisää tietoa ja raportit löydät hankkeen nettisivuilta!

www.juuristalatvoille.fi

Elävän musiikin toimialabarometri on julkaistu


Suomen elävän musiikin vapaa kenttä porskuttaa pitkälti omillaan

Elävän musiikin tapahtumat, klubikeikat ja festivaalit, keräävät vuosittain pari miljoonaa kävijää ympäri Suomen. Kyseessä on merkittävä, koko Suomen kattava saavutettavia kulttuuripalveluja tuottava verkosto, joka tarjoaa työllistymismahdollisuuksia yli 10 000 kulttuurialan ammattilaiselle, opiskelijalle ja alalla harrastuneelle. Elävä musiikki osallistaa huomattavan joukon ihmisiä mukaan kulttuuritoimintaan vapaaehtoisuuden kautta, mikä lisää ihmisten hyvinvointia ja luo paikkakunnille veto- ja pitovoimaa. Konsertteja tuotetaan pääsääntöisesti yritysmuotoisesti tukien osuuden ollessa vain noin 2 % tuloista, mikä on Euroopan tasolla yksi pienimmistä. Elävän musiikin tapahtumat ovat yksi keskeinen tekijä artistien työllistymisessä. Vuosittain pelkästään venuet ja klubit toteuttavat arviolta 16 000 artistiesiintymistä ja lukua kasvattaa entisestään festivaalien, laivayhtiöiden ja tanssilavojen artistiesiintyjämäärät.

Elävän musiikin tapahtuma-ala on edelleen jokseenkin miesvoittoinen, vaikkakin festivaalien henkilökunnassa yli 50 % alkaa olla naisia. Myös ohjelmisto on miesvaltainen, sillä klubien esiintyjistä 72 % on pelkästään miehistä koostuvia ns. all-male -kokoonpanoja ja festivaaleillakin mieskokoonpanojen osuus on 64 %. Ohjelmistojen osalta kaivataankin työtä tasa-arvoisempien ja moninaisien artistikattausten saavuttamiseksi.

Music Finland arvioi vuonna 2018 elävän musiikin kokonaisarvoksi 272,4 miljoonaa euroa. LiveFIN ry teki ensimmäistä kertaa arvion elävän musiikin vapaan kentän arvon jakautumisesta eri sektorien välillä. Suurimpina porskuttavat musiikkifestivaalit 48 % ja venue- ja klubikeikat 29 % osuuksilla. Suurkonserttien osuus on 12 %  ja muiden (laivat ja tanssilavat) 11 %.

Suomen elävän musiikin vapaa kenttä on saanut alkuvuodesta 2020 kaksi uutta alaa syväluotaavaa julkaisua. Suomi on ensimmäistä kertaa mukana Euroopan valtakunnallisten elävän musiikin yhdistysten kattojärjestö Live DMA:n tutkimusjulkaisussa The Survey: Live Music Venues & Clubs in Europe – Facts & Figures. Tämän lisäksi Suomen valtakunnallinen elävän musiikin tapahtumien verkosto LiveFIN ry on tehnyt julkaisun Elävän musiikin toimialabarometri 2019


Julkaisuihin voi tutustua täältä:
Elävän musiikin toimialabarometri 2019
The Survey: Live Music Venues & Clubs in Europe- Facts & Figures

Lisätietoja:

Maarit Kinnunen, tutkija,maarkinn@ulapland.fi , +358 50 5779153

Euroopan klubidata on julkaistu – Suomi mukana ensi kertaa!

THE SURVEY
Live music venues & clubs in Europe – FACTS & FIGURESPublication January 2020, based on data 2017 (Live DMA).

Euroopan elävän musiikin valtakunnallisten yhteisöjen kattojärjestö Live DMA on koonnut ja julkaissut 14 maata kattavan datan liittyen elävän musiikin tapahtumapaikkoihin ja klubeihin. Suomi on mukana ensimmäistä kertaa.

Raportti antaa yleiskatsauksen Euroopan elävän musiikin klubien luvuista ja merkityksestä kulttuurisektorilla muun muassa avaten tapahtumamääriä, alan työllistävyyttä, merkitystä artisteille ja kuvaten kokonaisliikevaihtoa (jäsen klubien 2597 kautta).

Jokainen jäsenvaltio klubitoiminnan osalta esitellään omalla sivullaan, mikä tekeekin raportista mielenkiintoisen, kun ensi kertaa pääsemme vertaamaan Suomen lukuja muihin Euroopan maihin.

Raportin mukaan valtaosa Suomen elävän musiikin klubeista toimii yritysmuotoisesti, minkä ohella ravintola toiminta näyttelee merkittävää roolia. Suurin osa menoista kohdistuu ohjelmaan julkisen tuen tukiessa toimintaa 1 % edestä.

Yhdessä naapurimaamme Ruotsin kanssa muuhun Eurooppaan verrattuna julkinen tuki on pienimmästä päästä, kun taas esimerkiksi Tanska näyttäytyy avokätisempänä 30 % tukiosuudella yhdistystoiminnan korostuessa Suomea ja Ruotsia huomattavasti korkeammalle.

Data on kerätty vuodelta 2017.

Open Club Day 1.2. kutsuu mukaan elävän musiikin maailmaan

Elävän musiikin klubit avaavat lauantaina 1. helmikuuta ovensa päiväsaikaan esitelläkseen toimintaansa. Kyseessä on jo kolmatta kertaa järjestettävä euroopanlaajuinen Open Club Day. Tempauksen tarkoituksena on tuoda iltaisin klubeilla tehtävä työ päivänvaloon, nostaa elävän musiikin toiminnan arvostusta, tutustuttaa klubit uusille yleisöille sekä nostattaa keskustelua alan ajankohtaisista asioista.

Tänä vuonna mukana Open Club Day´ssä on lähes sata klubia ympäri Euroopan ja viisi klubia eri puolilta Suomea: G Livelab Helsinki, Tanssisali Lutakko (Jyväskylä), Tullikamarin Klubi & G Livelab Tampere (Tampere) sekä Rytmikorjaamo (Seinäjoki). Klubit kutsuvat mukaan kaikki kiinnostuneet. Luvassa on talokierroksia, paneelikeskusteluja, dokumenttinäytös, lasten ohjelmaa ja muuta hilpeää toimintaa. Ohjelma on maksutonta!

Klubit ympäri Suomen luovat helposti saavutettavaa kulttuuritoimintaa tuottavan maanlaajuisen verkoston aina Hangosta Ivaloon. Elävän musiikin klubit ovat syntyneet ja pyörivät yhä tänä päivänä ihmisten halusta esittää ja osallistua itse elävään musiikkiin kuunnellen, tanssien ja eri tavoin kokien. 

  • Kyllä tätä edelleen tehdään suuresta rakkaudesta lajiin. Vaikka musiikkia kulutetaan paljon tallenteena, mikään ei korvaa aitoa live-kokemusta. Elävä musiikki koskettaa, siksi keikoille tullaan. – toteaa LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Salla Vallius

Nämä kulttuurien sekä artistien ja yleisön kohtauspaikat sulkevat sisäänsä monenlaista toimintaa, tietoa, taitoa, ihmisiä ja historiaa. Tule tekemään uusia yhteisiä kokemuksia elävän musiikin ympärillä!

Open Club Day tekemistä Suomessa 1.2.2020:

Rytmikorjaamo, Seinäjoki
Tule tutustumaan keikkaillan valmisteluihin! Luvassa talokierros, talkooinfoa, Rytmikorjaamosta kertovan dokumentin näytös sekä huikea kevätkauden MEGAbingo!
Lisätietoja 
Vaasantie 11, 60100 Seinäjoki

G Livelab Helsinki
Talokierros, klubin esittelyä ja tutustumista illan keikkaan.
Yrjönkatu 3, 00120 Helsinki

Tullikamarin Klubi, Tampere
Koko perhe kiertokävely klubilla klo 14:00-16:00. Laitteiston esittelyä, lavaan tutustumista ja pikkuherkkuja. (suositusikäraja 3-12 v.)
Lisätietoja: https://tullikamari.net/fi/tapahtumat/kiertokavely-klubilla
Tullikamarin aukio 2, 33100 Tampere

G Livelab Tampere
Paneelikeskustelu elävän musiikin tilasta klo 12-14, taloon, bäkkäriin ja henkilökuntaan tutustumista  klo 14-18. Tarjolla lisäksi maksullinen brunssi. Ohjelmaan voi osallistua maksutta.
Lisätietoja https://www.facebook.com/events/505786286718556/
Puutarhakatu 1, 33100 Tampere

Tanssisali Lutakko, Jyväskylä
Ohjelma julkaistaan pian!
Lutakonaukio 3, 40100 Jyväskylä

Kysely elävän musiikin tapahtumajärjestäjien työhyvinvoinnista

LiveFIN ry:n tilaama opinnäytetyö tutkii elävän musiikin tapahtumajärjestäjien työhyvinvointia. Tutkimuksen keskiössä on työhyvinvointikysely, joka kartoittaa, miten kotimaiset elävän musiikin tapahtumajärjestäjät työssään voivat.

Vaikka elävän musiikin tapahtumajärjestäjien kahvipöytäkeskusteluissa työssä jaksaminen ja kiireen diskurssi ovat usein läsnä, tutkittua tietoa juuri musiikkialan ja tapahtumajärjestäjien työhyvinvoinnista on vähän. 

Työhyvinvointiyselyn tulokset käydään läpi MARS -tapahtumassa Seinäjoella ensi helmikuussa (www.marsfestivaali.fi). Tulokset julkaistaan paneelikeskustelussa, jossa elävän musiikin ammattilaisista koostuva asiantuntijatiimi käy läpi kyselyn vastauksia ja antaa kehitysehdotuksia, kuinka alan työnhyvinvointia voidaan jatkossa parantaa entisestään.

Kyselyyn vastaaminen kestää noin 5-10 minuuttia. 
Linkki kyselyyn: https://forms.gle/nBy1efQ3gH72Q1Hn9

Juurista latvoille -hanke avasi nuorten elävän musiikin kyselyn

Juurista latvoille -hanke on julkaissut 15-18 -vuotiaille suunnatun elävän musiikin kyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää muun muassa miksi ja kuinka paljon nuoret kuluttavat elävää musiikkia sekä kuinka konsertteja tulisi tulevaisuudessa järjestää. Kysely on auki marraskuun ja siihen toivotaan vastauksia ympäri Suomen kaikenlaisilta nuorilta. Ruotsinkielinen versio kyselystä julkaistaan viikolla 46. Kyselyä saa jakaa vapaasti!

Vastanneiden kesken jaossa on 10 kpl lippulahjakortteja itselle ja ystävälle (2 x 25€).

Linkki kyselyyn: http://bit.ly/2r1Rhop

ELÄVÄ KULTTUURI TARVITSEE TILAA

Mielipidekirjoitus:

Helsingissä joukko elävän musiikin klubeja sulkee ovensa tänä syksynä. Ilmiö on ollut esillä suurkaupungeissa jo jonkin aikaa. Gentrifikaatio on ajanut luovan alan toimijoita syrjään kaupunkien sykkeestä jo muun muassa Lontoossa, Berliinissä ja naapurissamme Tukholmassa. Kallistuvat hinnat ja kaupalliset toimijat eivät tue elävän musiikin toimijoiden olemassaoloa ihmisten kulkuvirtojen läheisyydessä.

Nyt, kun Helsingin kartalta pyyhkiytyvät pois The Circus, Virgin Oil sekä Nosturi, jättää se jälkeensä lähes 8 miljoonan euron liikevaihtotyhjiön sekä puutteita 600-3000-päisen yleisön venuetarjontaan. Tilanteesta kärsivät niin artistit, kulttuurialan työntekijät kuin musiikkialan yrityksetkin. Kun yhtäkkiä pyyhkäistään pois merkittävä osa monipuolisesta ja rikkaasta keikkatarjonnasta ja sen mahdollisuuksista, on tilanne järkyttävä. On selvää, että uhkana on lipunhintojen nousu ja musiikin monipuolisuuden kuihtuminen, kun keikoille tarjolla olevia iltoja on vähemmän ja paikoille enemmän kysyntää. Myydäkkö talo täyteen “varmalla nakilla” vai ottaako riski kokeellisemmalla ohjelmasisällöllä? Uhkana on, että kiertävät kansainväliset artistit jättävät Suomen väliin sopivien konserttipaikkojen puuttuessa.

“Tuotamme aineetonta hyvää, jolla on suora yhteys ihmisten hyvinvointiin ikään, asemaan tai mihinkään muuhun katsomatta. Tuomme ihmisiä myös yhteen ja luomme yhteisöllisyyttä”


Vaikka ilmiö saatetaan esiin Helsingin esimerkein, on kyseessä valtakunnallinen haaste. Klubien merkitys merkittävinä paikallisina kulttuuritoimijoina on asia, mitä ei edelleen tänä päivänä osata nostaa arvoon. Klubiverkosto kattaa koko Suomen Ahvenanmaalta Ivaloon. Elävän musiikin klubit tarjoavat ihmisille matalan kynnyksen kulttuuripalveluita, mutta siltikään kevyen musiikin konserttitoimintaa ei poliittisessa päätöksenteossa nähdä uskottavana toimialana, eikä sen olemassaoloa ja elinvoimaisuutta tueta juurikaan julkisin varoin. Kyseessä on kulttuurin muoto, mikä koskettaa lähes kaikkia Suomen kansalaisia ikäihmisistä nuoriin. Silti ansaintamalli on pakotettu riippuvaiseksi anniskelusta sekä lipunmyynnistä, mikä sekään hädin tuskin kattaa toiminnasta aiheutuvat kulut. Elävän musiikin klubikonserttitoiminta tavoitti vuonna 2018 lähes 3 miljoonaa konserttikävijää ja tuloutti artisteille lähes 20 miljoonaa euroa. Kyse on siis merkittävästä kulttuuritoiminnasta ja työllistävästä vaikutuksesta. Sen lisäksi musiikki muun kulttuurin ja taiteen ohessa lisää hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

“Tuotamme aineetonta hyvää, jolla on suora yhteys ihmisten hyvinvointiin ikään, asemaan tai mihinkään muuhun katsomatta. Tuomme ihmisiä myös yhteen ja luomme yhteisöllisyyttä” (Klubitoimijan vastaus LiveFINin toimialabarometrissa vuodelta 2018)

Tukholmassa on kipuiltu saman ilmiön kanssa, kun klubi toisensa perään on joutunut sulkemaan ovensa. Kuntatasolla on viimein herätty ja myönnetty, että ottaen huomioon kaupungin kasvu ja elinvoima, uupuu sieltä yli 10 elävän musiikin klubia. 

“On häpeällistä, että Tukholma, kaupunki, joka pelaa persoonallisuudellaan ja vetovoimallaan, ei mahdollista elävää musiikkia. Sen sijaan, että pohditaan kuinka vanhoja klubeja saadaan säästettyä, pitäisi ajattelu kääntää siihen, kuinka niitä mahdollistetaan lisää.”  toteaa Svenska Live:n toiminnanjohtajan Joppe Pihlgren.

Monimuotoisen elävän musiikin toiminta luo hyvinvointia, työpaikkoja, lisää kaupunkien ja maakuntien pito- ja vetovoimaa, edistää matkailua sekä tuo mukanaan persoonallisuutta. Päättäjien, kaupunkisuunnittelijoiden ja ihan jokaisen tulisi muistaa, että kulttuuri tarvitsee tilaa. Kun kaupunginosia suunnitellaan, ainoa kulttuurin muoto ei voi olla kahvila. Kulttuuri ja taide kukkii siellä, missä sille annetaan mahdollisuus. Kulttuuriteollisuus on toiseksi suurin työllistäjä heti metalliteollisuuden jälkeen, ja luovan alan kasvun kerrannaisvaikutukset talouteen ovat jopa kolminkertaiset. Eikö olisi siis vihdoinkin aika tunnustaa elävän populaarimusiikin arvo ja toimia sen mukaisesti. Antakaa tilaa ja mahdollistakaa.

Musiikkitapahtumien ja elävän musiikin yhteisön puolesta,

Salla Vallius
LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja

PYSTYVÄTKÖ ROCK-KLUBIT VÄISTÄMÄÄN TANSSILAVOJEN KOHTALON

Nuorten osallistuminen live-keikoille on laskenut vuosikymmenessä reilusti. Osaltaan ilmiötä selittää ravintolamyynnin merkityksen kasvu live-alan tulorakenteen osana, mikä on johtanut siihen, että monet klubit ovat joutuneet sulkemaan ovensa alaikäisiltä. LiveFIN ry polkaisi käyntiin Juurista latvoille -hankkeen, joka tähtää elävän musiikin alan jatkuvuuden ja musiikin moninaisuuden turvaamiseen yhteistyössä nuorten ja toimialan kanssa.

Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomen elävän musiikin klubit ovat heränneet siihen, että nuorten osuus keikkayleisöstä on ollut laskussa. Monipuolista populaarimusiikin kenttää ylläpitävät klubit ovat toimineet koko historiansa ajan ilman julkista tukea markkinatalouden ehdoilla. Kasvava osa elävän musiikin tapahtuma-alan alati nousevista kuluista katetaan ravintolamyynnillä, mikä on sulkenut monen keikkapaikan ovet alaikäisiltä. 

Alaikäiset nuoret suuntaavat festivaaleille ja suurkonsertteihin, joihin heillä on pääsy. Huolena ei niinkään ole musiikin kulutuksen väheneminen vaan sen keskittyminen TOP-artistien ympärille samaan aikaan kun paikalliset ja marginaaliset ilmenemismuodot menettävät tilaa. Ilmiö ei uhkaa yksinään elävän musiikin toimialaa vaan musiikin moninaisuutta. 

Suomen musiikkitapahtumien etujärjestö LiveFIN ry on aloittanut hankkeen, joka tutkii diginatiivin nuorison elävään musiikkiin osallistumista sekä luo alalle uusia toimintamalleja yhdessä alan toimijoiden ja nuorten kanssa. Tavoitteena on turvata elävän musiikkikulttuurin jatkuvuus ja ylläpitää musiikin monimuotoisuutta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Taideyliopiston Sibelius-akatemian, Nuorten Akatemian sekä De Ungas Musikförbund i Svenskfinland:in kanssa. 

Lisätietoja:
www.juuristalatvoille.fi