Kategoria: Yleinen

Elävän musiikin vapaa kenttä vastustaa riskipotentiaalin arviointitaulukkoa

LiveFIN ry on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon koskien uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelman ohjauskirjeluonnosta sekä riskipotentiaalin arviointimallia alueellisen ja paikallisen päätöksenteon tueksi. LiveFIN vastustaa lausuntopyynnössä esitettyä riskipotentiaalin arviointimallia ja peräänkuuluttaa taulukon taustatietojen läpinäkyvyyttä.

LiveFIN kannattaa hallituksen tavoitteita avata yhteiskunta, edistää sen avoinna pitämistä, tukea epidemian jälkihoitoa, talouden kasvuedellytyksiä ja jälleenrakennusta. Riittävän rokotekattavuuden (80%) määritelmä ja rajoitusten purkaminen sen saavuttamisen myötä ovat hyviä, konkreettisia askelmerkkejä elävän musiikin alalle kohti koronasta elpymistä. Tärkeää on myös epidemian alueellisista vaihekuvauksista luopuminen ja siirtyminen yhdenmukaiseen paikallistason toimintaan pohjautuvaan toimintamalliin. 

Sen sijaan LiveFIN ei kannata riskipotentiaalin arviointimallin käyttämistä tartuntatautilain jatkeena, sillä se mahdollistaa mielivaltaisen säätelyn ja rikkoo elävän musiikin vapaan kentän oikeutta työhön ja elinkeinoon.

Riskipotentiaalin arviointimallin ja THL:n valmisteleman riskipotentiaalin arviointitaulukon taustatietoja ei ole julkistettu, joten niiden tieteellistä perustaa ei voida arvioida. Julkisuudessa ei ole esitetty tietoja siitä, että tartuntaketjuja olisi jäljitetty juuri suuriin konserttitapahtumiin esimerkiksi kesän 2021 osalta. Päinvastoin esimerkiksi LiveFIN ry:n jäsenfestivaaleista useita järjestettiin tänä kesänä ilman yhtäkään tartuntatapausta. 

Arviointimalli määrittelee korkeariskiseksi ammattimaisen konserttijärjestämisen. Sen suosittamat rajoitukset kohdistuvat epäloogisesti vain ammattimaisesti elinkeinoaan harjoittaviin toimijoihin, joilla kuitenkin on toimintaedellytyksiä ja osaamista terveysturvalliseen järjestämiseen.  Arviointimalli esittää sellaisen musiikki- ja konserttitoiminnan, jossa ei ole määriteltyjä istumapaikkoja, vaarallisempana ja korkeariskisempänä, kuin minkään muun yhteiskunnan toiminnon (pl. taulukossa mainitun sisätilojen urheilutoiminnan). Se ei ota huomioon terveysviranomaisten kanssa yhteistyössä kehitettyjä terveysturvallisuustoimia ja olettaa, että konserttien järjestämisessä palattaisiin suoraan kriisiä edeltäviin toimintatapoihin.

 On ensiarvoisen tärkeää, että koronatodistuksen käyttöönottoa edistetään vaihtoehtona mahdollisille rajoituksille. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjeen perusteella viranomaisia kehotetaan myös 80 % rokotekattavuuden saavuttamisen jälkeenkin rajoittamaan yleisötilaisuuksia paikallisesti vakavissa erityistilanteissa. LiveFIN pitää merkittävänä riskinä sitä, että arviointimallista muodostuu sellainen vakiintunut työkalu, joka ohjaa suoraan ja yksioikoisesti alueellista päätöksentekoa konserttitoiminnan kieltämiseen. Tältä on mahdollista välttyä koronatodistuksen käyttöönotolla ja sillä, että esitettyä arviointimallia ei oteta osaksi sosiaali- ja terveysministeriön ohjausta.

LiveFIN ry:n lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle: Uudistettu hybridistrategian toimintasuunnitelma

LiveFIN ja yli 20 muuta tapahtumateollisuuden toimialajärjestöä vaativat hallitukselta toimia alan avaamiseksi ja kilpailukyvyn varmistamiseksi

Yli kaksikymmentä Tapahtumateollisuus ry:n jäsenjärjestöä ottaa yhdessä kantaa toimialan elpymisen puolesta. Koronakriisin myötä laajasti yhdistynyt toimiala vaatii hallitukselta nopeita toimia kaikkien ammattimaisesti järjestettyjen tapahtumien avaamiseksi ja tapahtumaliiketoiminnan elpymisen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Kuva: Emile Guillemot / Unsplash

Toimialan yhteinen tahto on rokotuskattavuuden noustessa luopua kaikista tapahtumiin kohdistuvista rajoituksista. Samalla toimiala katsoo, että tapahtumaliiketoiminnan vaatima ennakoitavuus ja asiakkaiden luottamuksen vahvistaminen edellyttävät työkaluja, joilla varaudutaan myös mahdollisiin uusiin epidemia-aaltoihin.

Koronapassi vahvistamaan asiakkaiden luottamusta, taloudellisia tukia jatkettava elpymisen vauhdittamiseksi

Toimiala vaatii, että turvavälisäädöksen poistaminen tartuntatautilaista tuodaan eduskunnan käsittelyyn välittömästi. Koronapassin kiireellistä valmistelua on jatkettava samanaikaisesti, jotta se voidaan ottaa käyttöön siinä tilanteessa, jos rajoituksia on pahenevan epidemiatilanteen vuoksi välttämätöntä asettaa. Toimiala katsoo, että koronapassia käyttävien tapahtumien tulee voida toimia ilman rajoituksia.

Tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminta on rajoitusten vuoksi yhä laajasti pysähdyksissä ja kannattavuus heikkoa. Taloudellisia tukia on tämän vuoksi jatkettava niin kauan kuin liiketoimintaan kohdistuu rajoituksia. Lisäksi pitkän kriisin jälkeen on toimialan yritysten liiketoiminnan uudelleen käynnistymistä tuettava edelleen epävakaana jatkuvassa tilanteessa.

Tapahtumateollisuuden toimialan yhteisenä tahtona on palauttaa myös tapahtumakävijöiden luottamus, joka on kärsinyt koronakriisin aikana osin aiheettomasti. Ammattimaisilla tapahtumajärjestäjillä on monipuoliset keinot ja kyky huolehtia asiakkaiden turvallisuudesta. Toimialalla on aina tehty päivittäistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja varauduttu kattavasti erilaisiin riskeihin. 

Kokonaisuutena 2,35 miljardin euron arvoinen toimiala tarjoaa työtä lähes 200 000 työntekijälle. Tapahtumilla on lisäksi laajoja aluetaloudellisia ja hyvinvointivaikutuksia. Julkisuudessa käyty keskustelu ja tapahtumia leimaavat huolimattomat kommentit aiheuttavat alan toimijoille suuria tappioita. Samaan aikaan kentältä ja päivittäisestä viranomaisyhteistyöstä kantautuva viesti on ollut pääosin positiivinen ja ammattimaisten tapahtumajärjestäjien vastuullisuutta kiittävä.

Tapahtumateollisuuden toimialajärjestöjen yhteinen julkilausuma:

  • Päätöksentekijöiden on käsiteltävä tapahtumateollisuuden toimialaa kokonaisuutena ja pidettävä huolta koko toimialan kilpailukyvystä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. 
  • Hallituksen ja kaikkien toimialaamme hallinnoivien ministeriöiden tulee käydä kanssamme aktiivista vuoropuhelua. Toimialaamme koskeva lainsäädäntö ja ratkaisut on valmisteltava yhteistyössä toimialan kattavan edustuksen kanssa. 
  • Me olemme valmiita avaamaan tapahtumat vastuullisesti, asiakkaistamme huolehtien. Hallinnon on luotettava toimialan kykyyn soveltaa määräyksiä vastuullisesti. Liian yksityiskohtaisen ja toimintaa tarpeettomasti rajaavan sääntelyn on loputtava.
  • Tartuntatautilaissa olevasta turvavälisäädöksestä on luovuttava välittömästi. Myös muu toimialaamme säätelevä lainsäädäntö on saatava kuntoon viipymättä.
  • Koronapassiin liittyvä valmistelu ja päätöksenteko on toteutettava kiireellisesti. Koronapassi vahvistaa asiakkaiden luottamusta ja on valmis työkalu mahdollisia uusia epidemia-aaltoja varten. Meillä on tahtotila ottaa koronapassi käyttöön heti, kun tähän liittyvä lainsäädäntö on valmis.
  • Toimialamme on edelleen kriisissä ja tarvitsee taloudellista tukea, jotta varmistetaan toimijoiden kyky käynnistää liiketoimintaa.
  • Hallituksen ja viranomaisten on suojeltava toimialamme elinkeinonharjoittajien ja työntekijöiden perusoikeuksia. Päätöksenteon tulee olla oikea-aikaista ja ennakoitavaa. 
  • Hallituksen on asetettava aikaraja sille, kun rajoituksista luovutaan kaikkien tapahtumien osalta.

Tapahtumateollisuus ry yhdessä toimialajärjestöjensä ja jäsenistönsä kanssa: 

AKK Sports Oy 
Jääkiekon SM-liiga Oy
Kirkkopalvelut ry
KULTA ry
LiveFIN ry
Manager’s Forum Finland ry
Messuliitto ry 
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry
Pirkanmaan Festivaalit ry
ProBasket Oy 
Pyro- ja ilotulitustaiteen edistämisyhteisö ry
Sponsorointi ja tapahtumat ry
Sulasol ry
Suomen Jääkiekkolitto ry
Suomen kulttuuritalot ry
Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry
Suomen Olympiakomitea ry
Suomen Palloliitto ry
Suomen Teatterit ry
Suomen Hippos ry
Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö ry

Myös klubit ja konserttisalit voivat hakeutua tapahtumatakuun piiriin

Valtionkonttorin myöntämän tapahtumatakuun hakuaika päättyy 31.8.2021 klo 16:15. Aiemmasta tiedosta poiketen myös venuet, joilla on säännöllistä konserttitoimintaa voivat hakeutua tapahtumatakuun piiriin. 

Tapahtumatakuun hakeminen myös klubi- ja konserttisalitoimintaan on mahdollista. Valtiokonttori tiedotti viime viikon lopulla, että tapahtumatakuulle on luotu kriteerit siitä, kelle takuu ei kuulu ja yksi näistä kriteereistä on se, että ”tapahtuman sisältö on kerrasta toiseen sama”. Näin ollen tapahtumatakuu onkin myös venueiden haettavissa ja haku päättyy tiistaina 31.8.2021 klo 16:15

Tapahtumatakuuta voi hakea tapahtumiin, jotka täyttävät seuraavat reunaehdot:

  • Tapahtumatakuu koskee vähintään 200 hengen tapahtumaa, joka järjestetään viimeistään 7.12.2021.
  • Takuuta voi hakea vakiintunut, ammattimainen tapahtumajärjestäjä.
  • Tapahtumajärjestäjällä tulee olla Y-tunnus ja pysyvä organisaatio.
  • Vuoden 2019 arvonlisäverollinen liikevaihto on ollut yli 150 000 euroa.
  • Tyypillisesti vakiintuneella tapahtumajärjestäjällä on palkattua henkilöstöä mutta se voi olla myös yksinyrittäjä.

”Hakemuksia tarkastellaan aina tapauskohtaisesti. Tarkastelussa katsotaan myös sitä, miten järjestetty keikka eroaa klubin jatkuvasta ja ympärivuotisesta normaalista toiminnasta. Tähän voisi liittyä esimerkiksi joku erityisluontoinen seikka, joka erottaa sen perustoiminnasta. Tällainen seikka voisi olla esimerkiksi tapahtuman kalliimmat liput tai tapahtuman vaatimat erityisjärjestelyt tai investoinnit” viestitetään valtiokonttorista.

Korvauksien haku alkaa 15.9.2021, jos hakemus ensimmäisessä hakuvaiheessa hyväksytään.

Tarkemmat kriteerit ja hakuohjeet löytyvät valtiokonttorin sivuilta. Haku päättyy tiistaina 31.8.2021 klo 16:15!

Elävän musiikin ala ei kestä enää kiristyviä rajoituksia – Edunvalvojat vaativat konkreettisia toimenpiteitä

Elävän musiikin edunvalvojat LiveFIN ja Suomen ohjelmatoimistot ja agentit vaativat hallituksen hybridistrategian päivitystyöltä ennakoitavuutta alan toimintaedellytyksiin. Kiristyneet rajoitukset ja alati muuttuvat viranomaisohjeistukset eivät ole enää ratkaisu, eivätkä mahdollista elinkeinotoiminnan harjoittamista kestävästi. Elävän musiikin edunvalvojat vaativat konkreettisia toimenpiteitä – koronapassin käyttöönoton kiirehtimistä ja kahden metrin turvaväleistä luopumista. Ala tarvitsee myös tietoa siitä, milloin rokotekattavuus on sillä tasolla, että rajoituksista luovutaan.

Kuva: Redd / Unsplash

Elävän musiikin alalla on kuluneen kesän aikana järjestetty musiikkitapahtumia toimia hyvin rajoitetusti ja epävarmassa toimintaympäristössä. Jälleen kiristyneiden koronarajoitusten myötä ajautunut entistä ahtaammalle. Tapahtumia on toteutettu poikkeuksellisin järjestelyin, terveysturvallisuuteen panostaen ja usein hyvin äkillisiin viranomaisvaatimuksiin mukautuen. Useita loppukesän festivaaleja on jälleen jouduttu perumaan ja monien lähiviikkojen musiikkitapahtumien järjestämisen mahdollisuudet ovat hämärän peitossa. Syksyn toimintaympäristö näyttäytyy äärimmäisen epävarmana koko musiikkialalle, Lähes 1,5 vuotta jatkunut epävarmuus ja koronarajoitukset ovat ajaneet toimijat siihen pisteeseen, että taloudellista puskuria tai riskinottokykyä ei ole. Tämän vaikutus lomautuksiin, irtisanomisiin ja työllisyyden näkymiin on huolestuttava tällä erityisen työvoimavaltaisella alalla. LiveFIN ry:n tekemän arvion mukaan elävän musiikin alan liikevaihdosta menetetään kuluvana vuonna 2021 noin 80 % normaaliin toimintavuoteen verrattuna.

Kahden metrin turvaväleistä tulee luopua ja koronapassin valmistelua kiirehtiä

Elävän musiikin tapahtumat tarvitsevat uusia ratkaisuja. Alati muuttuvat rajoitukset ja viranomaistoiminnan sietämättömän lyhyt aikajänne eivät mahdollista alan selviytymistä toimintakykyisenä koronan neljännen aallon yli. Mediassa käydyn keskustelun mukaan tiukkojen rajoitusten aika on ohi myös useiden ministerien mielestä. Kahden metrin turvaväleistä luopumista tulee selvittää, kuten pääministerikin asiaa ehdotti. Elävän musiikin ala kannattaa kahden metrin turvavälin poistamista tartuntatautilaista ja muistuttaa hallitusta, että turvavälien poistamisen tulee olla yhdenvertainen tavoite kaikille esittävien taiteiden yleisöille. On kestämätöntä, että kulttuuri- ja tapahtuma-aloja säädellään turvavälien osalta tiukemmin, kuin muita elinkeinoaloja. Vastakkainasettelua myöskään eri taiteenlajien välille ei saa syntyä.

Nykyinen hybridistrategia ja epidemian tasojen määrittely ei vastaa tämän hetken tilannekuvaa. Hybridistrategia huomioi puutteellisesti rokotekattavuuden, eikä sen puitteissa ole riittävästi selvitetty konkreettisia työkaluja, joilla yhteiskunnan toiminta varmistettaisiin ja ovet pidettäisiin auki. Päivitetyn hybridistrategian tulee pitää sisällään tieto siitä, milloin rokotekattavuus on sillä tasolla, että rajoituksista voidaan luopua. Lisäksi koronapassin valmistelua ja käyttöönottoa tulee kiirehtiä osana strategista päivitystyötä.

Koronapassin valmistelun kiireellisyys on tärkeää, jotta elävän musiikin alalla on näkymä tulevaan ja työkaluja ovien aukipitämiseen myös oleellisesti muuttuvassa tai entisestään pitkittyvässä tautitilanteessa. Koronapassi mahdollistaisi taloudellisesti kannattavien ja entistä turvallisempien musiikkitapahtumien järjestämisen, myös yleisöjen näkökulmasta.

Hybridistrategian päivitystyössä tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että hallitus varmistaa alueellisen ohjauksen lainmukaisuuden ja samat pelisäännöt kaikille. Alueellisten viranomaisten ja virkamiesten keskenään ristiriistaiset toimintaohjeet ja velvoitteet eri alueiden toimijoille aiheuttavat mittavia vahinkoja koko toimialalle. Epäselvät ohjeet ja alueelta toiseen muuttuvat käytänteet vaikeuttavat paitsi musiikkitapahtumien järjestämistä, myös heikentävät asiakkaiden luottamusta tapahtumiin ja rajoitusten välttämättömyyteen. Ala ja yleisö kaipaa yhtenäisiä pelisääntöjä ja selkeää viranomaisviestintää.

Rajoitusten välttämättömyys on tarkastettava

Tapahtumien rajoitukset puuttuvat perusoikeuksiin, jolloin niiden tulee joka tilanteessa olla oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Alueellisten virkamiesten erilaiset velvoitteet eri tapahtumille eivät täytä välttämättömyyden ja yhdenvertaisuuden vaatimuksia. Tapahtumien rajoitukset puuttuvat myös suomalaisten oikeuksiin osallistua kulttuuritoimintaan ja näin ollen loukkaavat sivistyksellisiä ihmisoikeuksia.  

On tärkeää, että hallitus käy läpi tarkasti ja huolella rajoitusten välttämättömyysperiaatteiden toteutumisen ja yhdenvertaisuuden vaatimukset. On myös tärkeää, että hallitus suhtautuu alan konkreettisiin ehdotuksiin – koronapassiin ja esimerkiksi pikatestauksen mahdollisuuksiin vihdoin asiankuuluvalla vakavuudella ja ripeydellä. Myöskään taloudellisen tuen tarve ei ole kuluneen kesän aikana kadonnut. Epävarmassa ja alati muuttuvassa toimintaympäristössä elävän musiikin ala tarvitsee paitsi kustannustuen kaltaista taannehtivaa tukea, myös satsausta tulevaisuuden jälleenrakennustyöhön. Näillä konkreettisilla työkaluilla luodaan näkymiä alalle, joka on toiminut sijaiskärsijänä ja muuttuvien rajoitusten heittopussina aivan liian pitkään.

LiveFIN ry:n ja Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry:n toimenpide-ehdotus hallituksen hybridistrategian päivitystyöhön: Elävän musiikin ala ei kestä enää kiristyviä rajoituksia

Aluehallintoviranomaisen päätökset hallinto-oikeuden tutkittavaksi – LiveFIN kyseenalaistaa perustelut ja laillisuuden

Tapahtuma-ala pitää Etelä-Suomen aluehallintoviraston tekemien yleisötilaisuuksia koskevien päätöksien laillisuutta ja perusteluja kyseenalaisina. Moni tapahtuma-alan toimija on tekemässä valituksen päätöksistä hallinto-oikeuteen. Mukana on myös LiveFIN ry:n jäseniä.

Kuva: Joshua Humpfer / Unplash

Tapahtumateollisuus ry kertoo tiedotteessaan, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston 14.6.2021 ja 6.7.2021 tekemien yleisötilaisuuspäätösten laillisuus ja perustelut ovat vahvasti kyseenalaisia. Aluehallintovirasto on päätöksellään kumonnut tartuntatautilain nojalla asetetun vaatimuksen turvavälien pitämisestä, vaikka samaan aikaan se toisessa päätöksessään velvoittaa turvavälien säilyttämiseen. Elävän musiikin edunvalvoja LiveFIN yhtyy Tapahtumateollisuuden näkemykseen.
 
Käsityksemme mukaan AVI on soveltanut tartuntatautilain 58 §:ää ilmeisen väärin. Jos turvavälin määräämiselle toisaalla tartuntatautilaissa edellytetty välttämättömyysedellytys ei täyty, ei sitä voida edellyttää myöskään toisaalla samassa laissa. Sama rajoitustoimi ei siis voi olla yhtä aikaa samaan epidemiologiseen tietoon perustuvan välttämättömyysarvion perusteella sekä välttämätön että ei-välttämätön”, sanoo Tapahtumateollisuus ry:n johtaja Maria Sahlstedt.
 
Tapahtumateollisuus ry kertoo tiedotteessaan katsovansa, että aluehallintoviraston päätökset rajoittavat suhteettomasti ja ilman perustuslaissa edellytettyä lakiperustaa yritysten perustuslaissa suojattua elinkeinovapautta. Päätöksistä on koko koronaepidemian ajan puuttunut tarkkarajaisuus ja ne rikkovat perusoikeusrajoitusten suhteellisuusvaatimusta.
 

Aluehallintoviraston päätökset huolestuttavat myös elävän musiikin alaa

Kyseenalaiset päätökset vaikuttavat erityisesti sisätiloissa järjestettäviin tilaisuuksiin. Elävän musiikin alaa huolettaa päätösten vaikutukset tulevan syksyyn, jolloin elävän musiikin tapahtumatoiminta siirtyy jälleen isolta osin sisätiloihin, klubeille ja konserttisaleihin.
 
Päätösten oikeudellisen perustan tutkiminen on juuri nyt tärkeää, jotta elävän musiikin ala voi jatkossa luottaa siihen, että viranomaisten tekemät rajoitukset paitsi noudattavat lakia, ovat myös kohtuullisia ja aidosti tarpeellisia. Päätösten suhteettomuus ja tarkkarajaisuuden puute on huolestuttanut läpi koronapandemian”, kertoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
 
Tapahtuma-alan ja elävän musiikin edunvalvojat eivät myöskään pidä oikeudellisesti hyväksyttävänä, että valtioneuvoston hybridistrategiaan on sisällytetty sellaisia tapahtumaelinkeinoon kohdistuvia rajoitustoimia, joista eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan on säädettävä tarkasti laissa.
 
Edellytämme myös käynnissä olevalta hybridistrategian päivitystyöltä ja Suomen hallitukselta, että vastaaviin epätäsmällisiin ja eri toimialoja epätasa-arvoisesti kohteleviin rajoituksiin ei enää sorruta”, peräänkuuluttaa Lahtinen.
 
Useat tapahtuma-alan yritykset ovat tekemässä valituksen yleisötilaisuuspäätöksistä hallinto-oikeuteen.


LiveFIN ry on tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö Tapahtumateollisuus ry:n jäsen.

Päätöksenteon hitaus ja epätasa-arvo turhauttavat elävän musiikin alaa – ”Tässä tilanteessa jokainen päivä on liikaa”

Korona maksaa suomalaiselle musiikkialalle 986 301 euroa joka päivä. Miljoona euroa päivässä on pois musiikkialan toimeentulosta, luovasta taloudesta ja bruttokansantuotteesta – ja täysin kohtuuttomassa ahdingossa sinnittelevien freelancereiden palkkioista. Elävän musiikin edunvalvoja LiveFIN ry vaatii rajoitusten purkamista koskevaan päätöksentekoon ripeyttä ja tasa-arvoa, jotta ala voisi jälleen avata ovensa.

Kuva: Sebastian Ervi / Unplash

Valtioneuvosto teki viime viikolla päätöksen luopua koronarajoituksiin vaikuttavista valtakunnallisista toimenpidetasoista. Eilen sosiaali- ja terveysministeriö yhtyi tuohon päätökseen ja ohjasi aluehallintovirastoja luopumaan toimenpidetasojen mukaisista lisärajoituksista, kuten kuuden hengen kokoontumisrajoituksista. Päätöksenteosta yleisötilaisuuksien osalta vastaavat aluehallintovirastot. 
 

Yleisötilaisuuksia rajoitetaan edelleen muita tiukemmin

Huolimatta musiikki- ja tapahtuma-alan edunvalvonnan ja julkisen keskustelun painokkaasta yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksesta, sosiaali- ja terveysministeriön ohjaus kohtelee eri aloja edelleen epätasa-arvoisesti. Esimerkiksi turvavälin säilyttämisen vaatimus kohdistuu tiukemmin yleisötilaisuuksiin kuin julkisiin tai muihin asiakastiloihin. ”Käytännössä siis perustason alueilla on mahdollista viettää aikaa ilman turvavälejä julkisissa tiloissa ja asiakastiloissa ja missä tahansa muualla, paitsi yleisötilaisuuksissa”, ihmettelee LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen. Myös muilla sektoreilla rajoitusten lievennyksistä on keskusteltu. Yleisötilaisuuksia ei ole perusteltua rajoittaa muita aloja tiukemmin.

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan tartuntatautilain muutosta, joka viitoittaa tulevan kesän ja loppuvuoden näkymiä. Rajoitusten ja niiden lieventämisen aikajänne on kuitenkin edelleen lyhyt. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön ohjaus ulottuu vain toukokuun loppuun.

Yksikään festivaali- tai keikkajärjestäjä ei tiedä, millä reunaehdoilla ensi kesän tapahtumia järjestetään. Rajoitusten purkaminen maltilla on ymmärrettävää, mutta ala vaatii selkeyttä ja ripeyttä päätöksentekoon. Ei ole kohtuuton vaatimus, että päätöksentekoprosessia ennakoitaisiin ja siten annettaisiin työkaluja tulevaan. Myös tartuntatautilakia ei sen uudistuksen jälkeenkään tule soveltaa vain varmuuden vuoksi”, peräänkuuluttaa Lahtinen.  
 

Ala edellyttää ripeyttä ja ennakointia päätöksenteossa 

Hallituksen exit-strategia tarjosi suuntaviivoja ja näköalaa tulevaan, mutta ministeriön ohjauksen hitaus on elävän musiikin alan näkökulmasta tuskastuttavaa. Valtioneuvoston päätöksestä ministeriön ulostuloon kului useita päiviä. Alueellisten viranomaisten päätöksentekoa vielä odotellaan huolimatta siitä, että useat alueet ovat olleet perustasolla jo useita viikkoja. ”Alan toimintaedellytyksiä on rampautettu jo yli vuoden. Odotteluun ei ole enää varaa. Tässä tilanteessa jokainen päivä on liikaa”, kertoo Lahtinen.

Musiikkijärjestöt arvioivat yhdessä, että suomalainen musiikkiala menettää koronarajoitusten vuoksi päivittäin 986 301 euroa alan toimeentulosta.
 

LiveFIN järjestää valtakunnallisen hiljaisen hetken suomalaisen elävän musiikin puolesta

#VuosiHiljaisuutta-kampanjaan osallistuvat Aito Iskelmä, HitMix, Iskelmä, Me Naiset Radio, Radio Helsinki, Radio Nostalgia, Radio Nova, Radio Pooki, Radio Suomipop, Radio Rock, Radio 957, SuomiRock ja SuomiRäp, jotka viettävät hiljaisen hetken perjantaina 12.3.2021.

LiveFIN ry järjestää valtakunnallisen hiljaisen hetken suomalaisen elävän musiikin puolesta perjantaina 12.3. klo 14.05–14.06. Tällöin tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun hallitus tiedotustilaisuudessaan suositteli yli 500 hengen tapahtumia kiellettäväksi. Siitä alkoi suomalaisen elävän musiikin eloonjäämistaistelu, jossa ala jätettiin selviytymään ilman toimintavalmiuksia tai tulevaisuutta.

Musiikkitapahtumien järjestäminen on ollut viimeisen vuoden ajan vuoroin kiellettyä, vuoroin tarkasti säädeltyä. Viimeisin toimialaa kurittava sulku on jatkunut marraskuusta lähtien. Elävän musiikin ala on sopeuttanut toimiaan ja etsinyt uusia, terveysturvallisia tapoja järjestää musiikkitapahtumia. Näillä toimenpiteillä tartuntariskiä on torjuttu tehokkaasti. Silti tapahtumien järjestämisen mahdollisuuksia on vain kiristetty, eikä vastuullinen toiminta ole avannut minkäänlaisia näkymiä tulevaan”, kertoo LiveFin ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen

#VuosiHiljaisuutta-kampanjalla haluamme muistuttaa, että kohta on kulunut vuosi. Toista vuotta emme kestä. Vieläkään ei ole syntynyt päätöksiä riittävistä tuista ja työkaluista, jotka mahdollistaisivat alan selviytymisen ja näkymän tulevaisuuteen. Ilman pikaisia toimenpiteitä ja riittäviä tukitoimia elävän musiikin tapahtumien järjestäminen vaikeutuu oleellisesti, sillä alan infrastruktuuri murenee ja osaaminen katoaa. Kampanjalla vaadimme päättäjiltä tekoja ennen kuin on liian myöhäistä”, sanoo LiveFIN ry:n hallituksen jäsen ja Ruisrockin vastaava tuottaja Piia Lääveri

Kampanja hiljentää 13 radiokanavaa

Elävän musiikin yksityissektori menetti viime vuonna koronan vuoksi 360 miljoonaa euroa eli 80 % alan koko vuoden liikevaihdosta. Yksinomaan yksityissektorilla jäi vuonna 2020 toteutumatta yli 15 000 tapahtumaa, 30 000 musiikkiesitystä ja 7,4 miljoonaa konserttikäyntiä. Alaa on tuettu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoista, mutta yksityissektorin saamat tuet eivät ole olleet riittäviä eikä niitä ole onnistuttu kohdentamaan riittävän laajasti. 

Haluamme julkista keskustelua alan exit-suunnitelmasta. Haluamme myös riittävää taloudellista tukea, joka kohdistuu koko elävän musiikin ekosysteemiin: tapahtumajärjestäjiin, muusikoihin ja alihankintaketjuun. Tarvitsemme myös tapahtumien takuutukimallin, joka aidosti toimii riskinhallinnan välineenä epävarmana aikana”, kertoo Lahtinen.

Mutta ennen kaikkea haluamme äänemme entistä paremmin kuuluviin ja vaikuttavaksi osaksi alamme asioita koskevaa päätöksentekoa.”

#VuosiHiljaisuutta-kampanja kulminoituu perjantaina 12.3. klo 14.05–14.06 hiljaiseen hetkeen, johon voivat osallistua kaikki, jotka kokevat asian ja elävän musiikin omakseen. Hiljaista hetkeä viettävät kanavillaan myös Aito Iskelmä, HitMix, Iskelmä, Me Naiset Radio, Radio Helsinki, Radio Nostalgia, Radio Nova, Radio Pooki, Radio Suomipop, Radio Rock, Radio 957, SuomiRock ja SuomiRäp.

Olemme otettuja kampanjan saamasta radiotuesta. Ei ole ihan jokapäiväistä, että kaupalliset mediat lähtevät tekemään kampanjaa yhdessä. Asia selvästi koskettaa”, Lahtinen iloitsee.

Hiljaisen hetken Facebook-eventin löydät täältä, ja aihetta voi kommentoida sosiaalisen median kanavissa #VuosiHiljaisuutta-tunnisteella.

Korona-aika on heikentänyt elävän musiikin klubien ja konserttisalien vakioasiakkaiden hyvinvointia

Loka-marraskuussa 2020 toteutettiin Suomen ensimmäinen yhteismitallinen klubien ja konserttisalien yleisötutkimus – Venuebarometri. Siihen vastasi lähes 2 700 elävän musiikin klubien ja konserttisalien vakiokävijää. Korona-ajan keikkasulku vaikuttaa vastaajien hyvinvointiin negatiivisesti. Lähes kaikki vastaajat (95 %) pitävät jossain määrin todennäköisenä osallistumistaan elävän musiikin tapahtumiin ensi vuonna.

Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry toteutti kotimaisten klubien ja konserttisalien yleisötutkimuksen – Venuebarometrin loka-marraskuussa 2020. Venuebarometriin osallistui 17 klubia ja konserttisalia ympäri Suomen ja kyselyyn vastasi yhteensä heidän noin 2 700 asiakasta. Tutkimukseen osallistuneet klubit ja konserttisalit ovat myös tutkimuksen toteutuksesta vastanneen LiveFIN ry:n jäseniä. Venuebarometri toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tutkimus mukailee neljä kertaa tehtyä festivaalien yleisötutkimusta – Festivaalibarometria, joka selvittää kotimaisten festivaalikävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymyksien muutosta vuosien kuluessa. Venuebarometrin kohteena on puolestaan klubien ja konserttisalien kävijät. 

Venuebarometrin tuottama tutkimusaineisto on ainutlaatuista dokumentaatiota poikkeuksellisesta korona-ajasta. Pandemian vaikutus elävän musiikin tapahtumien kävijöihin on dramaattinen, kun toimintaa on rajoitettu ja tilaisuuksien luonne on rajoitusten vuoksi oleellisesti muuttunut.

Hyvinvoinnin merkitys korostuu vakiokävijöiden ja elävän musiikin suurkuluttajien keskuudessa

Venuebarometrin yleisökyselyyn vastasivat erityisesti venueiden vakiokävijät ja elävän musiikin suurkuluttajat. Tutkimuksen vastauksista heijastuukin rakkaus elävään musiikkiin ja erityisesti sen hyvinvointivaikutukset.  Hyvinvoinnin merkitys korostuu klubien ja konserttisalien yleisöissä jopa festivaaliyleisöjä enemmän. Festivaalibarometrin vastaajista 55 % ilmoitti hyvinvointinsa huonontuneen koronasta johtuvan keikkatauon takia, kun taas venuekävijöillä tämä luku oli peräti 63 %. 

 ”En ole voinut osallistua keikoille, joka on masentanut ja ahdistanut minua paljon. Toki livetapahtumia ei ole paljoa järjestettykään, mikä on suuri harmi ja ikävä asia maailmanlaajuisestikin. Toivoisin, että ensi vuonna mahdollisimman pian alettaisiin järjestää elävän musiikin tapahtumia Suomessa ja viimeistään kesällä festareita kuten aina ennenkin.” (Venuebarometrin vastaaja 2020) 

 ”Olen entistä paremmin ymmärtänyt, kuinka tärkeää nimenomaan livenä kuultu musiikki on minulle ja hyvinvoinnilleni.” (Venuebarometrin vastaaja 2020) 

Rajoitukset vaikuttavat kävijäkokemukseen

Koronatilanteen pitkittyminen näkyy klubi- ja konserttisalikävijöiden asenteissa erilaisia rajoituksia kohtaan. Esimerkiksi maskin käyttöä elävän musiikin tilaisuuksissa kannattaa jossain määrin lähes puolet (48 %) venuekävijöistä, kun taas festivaalikävijöistä sitä kannatti alle kolmannes. 

Halukkuutta maskin käyttöön venueilla selittää sisätilojen suurempi tartuntariski. Lisäsyynä on varmasti myös se, että venuekävijät hyväksyvät maskin käytön osaksi sitä keinovalikoimaa, joilla elävän musiikin tapahtumien järjestäminen klubeilla ja konserttisaleissa olisi ylipäänsä mahdollista. Koronarajoituksien koettiin kuitenkin myös vaikuttavan keikkojen tunnelmaan. 

”Vaikka en koronaa hysteerisesti pelkääkään, on ajatus mahdollisesta altistumisesta suuressa väkijoukossa hieman huolta herättävä. Pidän eniten klubikeikoista ja ajatus istumisesta paikoillaan keikan ajan vähentää innostusta keikoille osallistumisesta. Periaatteessa keikkojen jakaminen useammaksi pienemmäksi tapahtumaksi on hyvä asia, mutta uskon sen vaikuttavan jonkin verran heikentävästi fiilikseen, kun väkeä on vähemmän. Ajatus maskin käytöstä keikan ajan tuntuu ahdistavalta, vaikka sitä käytänkin esim. julkisessa liikenteessä.” (Venuebarometrin vastaaja 2020) 

Korona on vähentänyt halukkuutta osallistua tapahtumiin. Kysely tehtiin ennen loppuvuoden uusia kokoontumisrajoituksia, joten viime viikkojen tilanne ei heijastu Venuebarometrin vastauksiin. Valtaosa vastaajista pitää kuitenkin jossain määrin todennäköisenä osallistumistaan ensi vuonna (95 %) ja viiden vuoden kuluttua (97 %), vaikka vain 45 % uskoi osallistuvansa keikoille ensi kuussa

Venuebarometriin osallistuivat: Bar Loose (Helsinki), Club Teatria (Oulu), Finlandia-klubi (Lahti), G Livelab (Tampere), Helsingin Musiikkitalo, Henry’s pub (Kuopio), Kerubi (Joensuu), Kulttuuritalo (Helsinki), Kulttuuritila Nuijamies (Lappeenranta), Möysän Musaklubi (Lahti), Ravintola Torvi (Lahti), Rytmikorjaamo (Seinäjoki), Tampere-talo, Tanssisali Lutakko (Jyväskylä), Tavastia-klubi (Helsinki), Tullikamari (Tampere) ja Verkatehdas (Hämeenlinna). Tutkimukseen vastasi 2 681 venuekävijää. Laajemmat tulokset julkaistaan vuoden 201 alkupuolella. Venuebarometrin toteutti tutkija Maarit Kinnunen (YTT, FM), joka on vastannut myös festivaalien yleisötutkimuksesta vuodesta 2014. 

Lisätietoja:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi


Festivaalibarometrin 13 000 osallistujaa kertoivat suuresta ikävästään festivaaleille

Festivaalien yleisötutkimus Festivaalibarometri selvitti yleisön näkemystä festivaalien puuttumisesta erikoisena koronakesänä 2020. Koronapandemia on heikentänyt elävän musiikin tapahtumien ja festivaalien kävijöiden hyvinvointia. Kaipuu festivaaleille on kova. Korona uhkaa festivaalien kuluttajalupausta ja tärkeintä tekijää – yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kuitenkin 85 % kyselyyn vastanneiden rytmimusiikkifestivaalien yleisöstä pitää jossain määrin todennäköisenä osallistumistaan festivaaleille myös ensi kesänä. Yleisötutkimukseen osallistui 13 000 festivaalikävijä.

Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry toteutti loka-marraskuussa 2020 festivaalien yleisötutkimuksen – Festivaalibarometrin. Suomalaisille rytmimusiikkifestivaalien yleisöille suunnattu Festivaalibarometri on kahden vuoden välein toistuva tutkimus, jonka tarkoituksena on koota tietoa suomalaisista festivaalikävijöistä ja seurata näiden musiikki- ja festivaalimieltymyksien muutosta vuosien kuluessa. Festivaalien kyselytutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014 eri yliopistojen ja festivaalikentän toimijoiden välisenä yhteistyönä. Festivaaliyleisöjä tutkittiin tänä vuonna jo siis neljättä kertaa. Kaikki vuoden 2020 Festivaalibarometriin osallistuneet 22 festivaalia ovat myös tutkimuksen toteutuksesta vastanneen LiveFIN ry:n jäseniä.

Festivaalit lisäävät kävijöiden hyvinvointia

Koronapandemian vuoksi erikoisena näyttäytynyt festivaalikesä 2020 tuotti hyvin uniikkia tutkimusaineistoa yleisöltä, joka ei tänä kesänä päässytkään osallistumaan lempifestivaaleilleen. Tutkimus osoitti, että yleisön kaipuu elävän musiikin tapahtumien ja festivaalien pariin on kova. Festivaalit ja niiden puute myös vaikuttavat festivaalikävijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin. Yli puolet (55 %) kyselyyn vastanneista koki, että koronapandemian aiheuttama tauko elävän musiikin tapahtumista on vaikuttanut omaan hyvinvointiin negatiivisesti

 Festivaalibarometrin vastausten perusteella voidaan päätellä, että festivaalit vaikuttavat kävijöidensä hyvinvointiin ja jaksamiseen myönteisesti. Ne auttavat lataamaan akkuja ja mahdollistavat arjen stressistä eroon pääsyn sekä tarjoavat mahdollisuuden viettää aikaa ympäristössä, johon kuuluu iloinen ja positiivinen käytös. Festivaaliympäristö irrottaa arjesta ja saa hetkeksi unohtamaan huolet. 

 ”On tajunnut niiden vaikutuksen omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Ja myös on tullut tajuttua, että oikeasti haluaa lähteä festareille eikä vaan tavan vuoksi halua lähteä. Kaipuu iloiseen musiikin täyteiseen tapahtumaan on kova.” (Festivaalibarometrin vastaaja 2020) 

Korona uhkaa festivaalien yhteisöllistä tunnelmaa

Festivaalit näyttäytyvät tutkimuksen valossa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ylläpitävänä paikkana. Rento ja yhteisöllinen tunnelma oli tärkeä tekijä festivaalielämyksen onnistumista mitattaessa. Lähes kaikki Festaribarometriin vastaajat (93 %) pitivät rentoa ja yhteisöllistä tunnelmaa tärkeänä. 

Korona on merkittävä festivaalien yhteisöllisyyttä heikentävä tekijä. Yleisötutkimuksen perusteella festivaalien yleisö on jakautunut kahteen leiriin – niihin, jotka pitävät koronarajoituksia tarpeellisina ja niihin, jotka eivät niistä juuri piittaa. Tämä vaikuttaa negatiivisesti yhteisöllisyyteen. Mikäli pandemia pitkittyy ja elävän musiikin tapahtumia järjestetään tulevana kesänä 2021 tiukoin rajoituksin, on festivaalien haasteena yhteisöllisyyden rakentaminen ja kuluttajalupauksen säilyttäminen

”Suuret väkijoukot herättivät ennen parhaimmillaan jonkinlaista euforiaa hienon kollektiivisen kokemuksen kautta. Nyt ne lähinnä ahdistavat ja arveluttavat. Festareiden vetovoima perustuu paljolti suurten yleisömassojen tiiviiseen yhteishenkeen ja ilmapiiriin ja ilman mahdollisuutta siihen festivaalit vanhassa muodossaan ovat uhattuna.” (Festivaalibarometrin vastaaja 2020) 

Suurin osa vastaajista pitää osallistumista ensi vuoden festivaaleille jossain määrin todennäköisenä

Festivaalibarometrin vastaajat suhtautuvat tulevaan kesään varovan toiveikkaasti. Todennäköisyys osallistua ensi vuonna festivaaleille on laskenut huomattavasti kahden vuoden takaisesta Festivaalibarometrista. Kuitenkin edelleen 87 % vastaajista pitää jossain määrin todennäköisenä osallistumistaan ensi vuoden festivaaleihin. Erittäin todennäköisenä sitä pitää 57 % vastaajista. Osallistumista festivaaleille viiden vuoden kuluttua pidetään todennäköisempänä kuin aiemmin. 

Festivaalibarometriin osallistuivat: Blockfest, Flow Festival, Himos Juhannus, Ilosaarirock, Kuopiorock, LPRHC Fest, Nummirock, Pori Jazz, Porispere, Provinssi, Qstock, Rocfest, Rockfestari Naamat, Ruisrock, Sideways, Solar Sound Festival, Suomipop Festivaali Jyväskylä, Suomipop Festivaali Oulu, Tammerfest, Tikkurila Festivaali, Tuska, Wanaja Festival. Tutkimukseen vastasi tänä vuonna lähes 13 000 festivaalikävijää, kun vuonna 2018 osallistujia oli hieman yli 6 500. 

Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan ensi vuonna.


Lisätietoja:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi

LiveFIN otti kantaa viranomaisohjauksen epämääräisyyteen ja vaatii ennakoitavuutta päätöksenteossa

Suomen musiikkitapahtumien edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n mukaan koronapandemian aiheuttamista yleisötilaisuuksien rajoituksista tiedotetaan tällä hetkellä aivan liian lyhyellä aikajänteellä, mikä tekee musiikkitapahtumien järjestämisen kannattamattomaksi ja monin paikoin mahdottomaksi.


Aluehallintovirasto julkaisi tänään 24.8.2020 yleistiedoksiantona syyskuun yleisötilaisuuksien järjestämistä koskevat rajoitukset. Rajoitukset tehdään aina kuukaudeksi kerrallaan ja syyskuun ohjeet saapuivat vain viikon varoajalla elävän musiikin tapahtumajärjestäjien tietoon.

Rajoitusten antaminen näin lyhyellä aikajänteellä vaikuttaa oleellisesti elävän musiikin tapahtumajärjestäjiin tehden toiminnan kannattamattomaksi ja käytännössä mahdottomaksi. Tapahtumia voidaan järjestää turvallisesti ja koronatartuntariskit minimoiden, mutta se edellyttää myös johdonmukaista ja ennakoitavaa ohjausta viranomaisilta.” toteaa LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Rajoitusten epämääräisyys ja aluehallintovirastosta alunperin julkaistu väärä tieto koskien yleisötilaisuuksien kävijämäärärajoituksia vaikeuttivat elävän musiikin tapahtumajärjestäjien jo valmiiksi vaikeaa tilannetta.

Päivän uutiset ja niistä välittyvä sekavuus vaikuttivat hyvin ilmeisesti tapahtumien lipunmyyntiin seisauttaen sen lähes tyystin. Kuluttajien luottamusta pääsylipun hankintaan ei lisää viranomaisten suunnalta tulevat epämääräiset ohjeet .” Lahtinen jatkaa.

Koronapandemia on vaikuttanut musiikkialaan jo nyt dramaattisesti tuoden 300 miljoonan euron liikevaihdon menetykset. Alan liikevaihto on laskenut 70 prosenttia. Tällä hetkellä rajoitusten ennakoimattomuus ja viranomaistoiminnan lyhytjänteisyys heikentävät toimintaedellytyksiä entisestään. Syksy voisi kuitenkin muuttaa alan tulevaisuuden näkymät hieman paremmaksi. Elävän musiikin tapahtumapaikkojen – klubien ja konserttisalien koko vuoden liikevaihdosta 41 prosenttia, peräti 72 miljoonaa euroa tehtiin viime vuonna loka – joulukuun aikana. Alan taloudelliset menetykset kasvavat, jos viranomaistoiminta ei muutu selkeämmäksi ja ennakoitavammaksi.

LiveFIN lähestyi kannanotollaan myös sekä sosiaali- ja terveysministeriötä, että aluehallintovirastoa.


Lisätietoja:
Jenna Lahtinen, toiminnanjohtaja
LiveFIN ry
jenna.lahtinen@livefin.fi
+358 50 376 3767

Kannanotto 24.8.2020 – Viranomaisohjauksen aikataulu on kestämätön elävän musiikin tapahtumajärjestäjille