Kategoria: Yleinen

LiveFIN ry:n hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2023–2027

Elävän musiikin on kuuluttava kulttuuri-, työ- ja elinkeino- poliittisessa päätöksenteossa – koska musiikki on parasta livenä!

Elävä musiikki on keskeinen osa suomalaista kulttuurikenttää. Se on matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa, jonka äärelle on helppo tulla. Se luo elinkeinoa ja on vaikuttava tapahtumateollisuuden tekijä. Sen toimijat ovat merkittäviä uuden ajan työllistäjiä muiden kulttuuri- ja tapahtuma-alojen joukossa. Tutustu elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n hallitusohjelmatavoitteisiin kaudelle 2023–2027:

1. Elävän musiikin vapaa kenttä on huomioitava opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä

• Hallitus antaa eduskunnalle kulttuuripoliittisen selonteon, jossa kuuluu myös elävä musiikki. 
• Kulttuuripoliittinen selonteko pilotoidaan musiikkialaan painottuvalla selvityksellä.
• Musiikkialan keskeisistä edustajista ja ministeriöistä perustetaan hallinnonalojen rajat ylittävä toimielin, joka keskittyy kulttuuri- ja tapahtuma-alojen toiminnan edistämiseen. 
• Luovien alojen kasvusopimuksia edistetään musiikkialalla Av-alan kasvusopimuksen hengessä musiikkialan erityispirteet huomioiden.

2. Elävän musiikin työllistämisen mahdollisuuksia on tuettava ja toimeentulo taattava myös epätyypillisissä työsuhteissa oleville

• Elävän musiikin vapaan kentän työllistämisen mahdollisuuksia vahvistetaan työ- ja elinkeinoministeriön tuella.
• Palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista helpotetaan.
• Panostetaan alan koulutukseen riittävin määrärahoin.

3. Elävän musiikin vapaan kentän saavutettavuutta on tuettava

• Elävän musiikin vapaan kentän yleisötyötä kehitetään tukemalla alan toimijoita taloudellisesti.
• Yleisötyön kehittämistä edistäviä tutkimuksia ja selvityksiä tuetaan elävän musiikin vapaalla kentällä.
• Yleisötyön kehittämisen tarve huomioidaan aiemmin mainitussa kulttuuripoliittisessa selonteossa ja kulttuuri- ja tapahtuma-alojen toiminnan edistämiseen perustettavan toimielimen työssä. 

4. Elävän musiikin kestävän kehityksen työtä on tuettava

• Elävän musiikin vapaan kentän sosiaalisesti kestävää kehitystä tuetaan. 
• Elävän musiikin vapaan kentän ekologisesti kestävää kehitystä tuetaan.

Lue tarkemmin tavoitteista täällä.

LiveFINin mittavan nuorisohankkeen tulokset: Elävä musiikki kiinnostaa edelleen nuoria, mutta keikkapaikkojen musiikkikulttuurin jatkuvuus on haastettuna

Kuva: Seinäjoen lyseon 7A -kummiluokka Rytmikorjaamolla ennen Vesalan keikkaa, Selmu ry.


LiveFINin Juurista latvoille -hankkeessa tutkittiin nuorten osallisuutta elävään musiikkikulttuuriin. Tuloksia testattiin pilottiprojekteissa, joissa korostuivat nuorten halu vaikuttaa, saavutettavuuden parantaminen, verkostoituminen sekä turvallinen osallisuus. Elävä musiikki kiinnostaa nuoria edelleen, mutta keikoille osallistumisen tavat ovat muuttuneet.

LiveFINin kolmivuotinen nuorisohanke Elämää kulttuurin juurista latvoille keräsi elävän musiikin kuluttamiseen liittyvää tietoa sekä testasi käytännön toimintamalleja yhteistyössä 13–24-vuotiaitten nuorten ja elävän musiikin alan toimijoiden kanssa. Hankkeen kokoama tutkimustieto ja kokemukset julkaistaan nyt mittavan loppuraportin muodossa.

Loppuraportin ja sen liitteet voi löytää kootusti LiveFINin tietopankista täältä.

Vuonna 2019 käynnistyneen hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten nuoret osallistuvat elävään musiikkikulttuuriin ja miten alan toimijat ja sidosryhmät pystyisivät paremmin tukemaan musiikkikulttuurin moninaisuutta ja jatkuvuutta nuorten osallistamisen kautta. 

Taustatutkimus keskittyi todentamaan tai kyseenalaistamaan sen, mitä yleinen keskustelu alalla toteaa: nuoret eivät käy keikoilla ja yleisö vanhenee. Lähes 1600 nuorta vastasi nuorten musiikinkulutukseen liittyvään kyselyyn, jonka pohjalta tutkittiin elävän musiikin kuluttamisen sosiaalista kestävyyttä. Lisäksi hanke toteutti elävän musiikin toimiala-analyysin, tulevaisuuskuvauksen sekä idealaboratoriot, johon osallistui 140 nuorta ja 50 alan asiantuntijaa. Lopulta nuoria osallistavaa toimintaa testattiin käytännössä erilaisissa pilottiprojekteissa. Kolmivuotiseen hankkeeseen osallistui musiikkialan, nuorisotyön ja koulutusalan ammattilaisia sekä nuoria ympäri Suomen.

Elämää kulttuurin juurista latvoille -tutkimushankkeen tiivistys.

Toteutetun tutkimuksen myötä on selvää, että elävä musiikki kiinnostaa nuoria. Digitalisaation myötä osallistumisen tavat ovat kuitenkin muuttuneet. Nuorten kiinnostus on keskittynyt suurtapahtumiin, mikä on osaltaan vähentänyt heidän vaikuttajuuttaan pienemmissä tapahtumissa. Muutos on merkittävä, koska perinteisesti uutta musiikkikulttuuria on luotu ja tuotu esiin pienillä ja keskisuurilla keikkapaikoilla. Nuorten vaikuttajuus keikkapaikoilla on siis laskussa, mikä haastaa niissä syntyvän uuden musiikkikulttuurin jatkuvuuden.

Musiikin moninaisuuden säilymiseksi kaivataankin julkisen sektorin tukea, sillä nuorten kiinnostus elävään musiikkiin on säilytettävä. Klubikeikat eivät pysty kilpailemaan nuorista, sillä niiden asiakaskapasiteetilla ei ole mahdollista tuottaa lipputuloa, jolla suurartistin palkkion saisi katettua.

Musiikin arvon mittaaminen yksinomaan liikevaihdon ja kävijämäärän kautta on kuitenkin ongelmallista, sillä silloin jätetään huomiotta hyvinvointivaikutukset. Nuorten kohdalla elävän musiikin tapahtumat tarjoavat mahdollisuuksia tunteiden käsittelyyn ja identiteetin rakentamiseen, mutta myös yhteenkuuluvuuden tunnetta erityisesti ruohonjuuritason toiminnan kautta. Subjektiivisen hyvinvoinnin lisäksi kulttuurin monimuotoisuudella ja jatkuvuudella on oma arvonsa. 

– Musiikkiin liittyvä yhteenkuuluvuuden tunne on monesti sidoksissa aktiiviseen ruohonjuuritasolla toimimiseen joko musiikillisen genren tai alakulttuurin puitteissa. Tämän ulottuvuuden puuttumisella voi olla pitkäkestoisia, negatiivisia hyvinvointivaikutuksia, minkä takia sen saavuttamiseen olisi löydettävä keinoja, tutkija Maarit Kinnunen toteaa.

Pilottiprojekteissa nousi esille nuorten halu vaikuttaa

Pilottiprojektit kehittivät ja testasivat nuorille suunnattuja toimintamalleja käytännössä. Toimintamalleja testasivat G Livelab Tampere, Jyväskylän Tanssisali Lutakko, Seinäjoen Rytmikorjaamo sekä Turun Ruisrock-festivaali. Kaikki tutkitut pilotit olivat toiminnallista, osallistavaa ja vuorovaikutteista yleisötyötä, jonka tarkoituksena oli luoda pitkäaikainen suhde keikkapaikkaan ja elävän musiikin kulttuuriin yleensä. Esimerkiksi Tampereen G Livelab toteutti yhdessä Hatanpään lukion oppilaiden kanssa Halufest-etkoklubin, jossa lukiolaiset pääsivät vaikuttamaan esiintyjävalintoihin, markkinointiviestintään ja tuotannon eri vaiheisiin. 

Kriittisinä teini-iän vuosina imetään vaikutteita ja tehdään päätöksiä siitä, mihin suuntaan elämää lähdetään viemään ja minkälaista kulttuuria kulutetaan. Osa näistä nuorista on elänyt pari koronavuotta ilman elävää musiikkia. Tässä pitää olla tosi proaktiivinen ja vetää sitä yleisöä meille, jotta ei käy niin, meillä kasvaa kymmenien  tuhansien kokoinen joukko, jotka eivät käy elävän musiikin tapahtumissa. Tämä (uusi toimintamalli) oli tosi hyvä keino osallistaa heitä” toteaa Tampereen G Livelabin vastaava tuottaja Jaani Haapasalo.

Hatanpään lukion nuoret ja vastaava tuottaja Tampereen G Livelabissa. Kuva: G Livelab Tampere.

Pilotteihin hakeutuneiden nuorten suuri määrä osoitti tämän kaltaisen toiminnan tarpeen ja kiinnostavuuden. Tärkeimmiksi asioiksi toimintaan osallistuessa nuoret kokivat mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua musiikkialan toimintaan, sosiaalisen kanssakäymisen ja verkostoitumisen sekä inspiroivat kohtaamiset samaistuttavien henkilöiden kanssa. Monille toimintaan liittyi myös oman, tulevan ammatin pohdinta. Nuorille oli tärkeää tavata aikuisia, elävän musiikin alan ammattilaisia. Osalle taas pilotit tarjosivat tärkeää ajanvietettä ja harrastustoimintaa samanhenkisten nuorten ja aikuisten kanssa. 

Pilotit vastasivat nuorten odotuksia ja he olivat tyytyväisiä pilottien tarjoamaan toimintaan. Myös organisaatiot olivat tyytyväisiä tuloksiin ja kaikki jatkavatkin toimintaa nuorten kanssa yhdistellen mukaan muista piloteista saatuja kokemuksia. Pilotit kiinnostivat myös muita elävän musiikin toimijoita ja onkin odotettavissa, että nuorten osallistaminen elävän musiikin tapahtumapaikkojen toimintaan tulee jatkumaan laajemmin.

”Oleellista on ajatella nuorten osallistumista elävän musiikin toimintaan moninaisempana kokonaisuutena kuin tietyn sisällön tai palvelun kuluttamisena” Kinnunen kiteyttää.

Elävän musiikin toimijoiden, oppilaitosten ja nuorisotyön ammattilaisten välistä yhteistyötä vahvistettava

Tutkimushanke keskittyi myös vaikutuksiin, jotka näkyvät pitkällä aikavälillä, nuorten aikuistuessa ja ottaessa roolia yhteiskunnallisina toimijoina. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää erilaisen kehitys- tai strategiatyön pohjana. 

Maakunnallisesti merkittävät elävän musiikin yhdistykset sulauttavat kävijät osaksi toimijaa ja sen tuottamaa kulttuuria. Esimerkiksi elävän musiikin yhdistysten ja koulujen välinen yhteistyö voisi tuottaa omistajuutta ja osallisuutta, jonka myötä keikkapaikka tulisi tutuksi ja loisi turvallisuuden tunnetta.

”Jotta uusi sukupolvi voisi osaltaan luoda vahvempaa kulttuurin perustaa ja elinvoimaistaa kulttuurialaa, meidän tulee luoda vahvempaa yhteistyötä musiikkialan toimijoiden, julkisen sektorin sekä sosiaali- ja nuorisopalveluiden välillä. Lähitulevaisuudessa asiantuntijuus nuorten parissa toimivien koulutus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten parista on saatava mukaan nuorille suunnatun kulttuurin tuotantoon. Yhteistyön ja toimintamallien käynnistäminen vaatii kuitenkin resursseja, joita julkisen tuen ulkopuolella toimivalla, koronapandemiasta toipumassa olevalla toimialalla ei ole” hankepäällikkö Niina Ristolainen summaa. 

LiveFIN etsii parhaillaan rahoitusta jatkohankkeelle, jossa keskitytään elävän musiikin tapahtumajärjestäjien ja nuorten kanssa toimivien sektoreiden väliseen yhteistyöhön nuorille suunnatun, osallistavan yleisötyön puitteissa. 

Tutustu Juurista latvoille -hankkeen verkkosivuihin täällä.

LiveFIN ry toteutti hankkeen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella yhteistyössä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian, De Ungas Musikförbund DUNK rf:n sekä Nuorten Akatemian kanssa. Nuorisotutkimusseuran panos oli myös merkittävä taustatutkimuksen tiedon keruussa. 

Lisätiedot: 

hankepäällikkö Niina Ristolainen
niina@livefin.fi 040 503 8947

D.Soc.Sc, MSc tutkija
Maarit Kinnunen 
maarkinn@ulapland.fi 050 577 9153

toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen
jenna.lahtinen@livefin.fi 050 376 3767
LiveFIN ry

Susanna Hulkkonen aloittanut LiveFIN ry:n toiminnanjohtajana

Uusi LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja tulee työskentelemään kesään 2023 asti, ja tänä aikana hän perehtyy erityisesti kevään eduskuntavaaleihin. Lisäksi Hulkkonen pyrkii edistämään alan sisäistä kehitystyötä ja LiveFINin viestintää.

”Syksy kolkuttelee ovella, ja takana on vilkas keikka- ja tapahtumakesä, kiitos siitä kuuluu LiveFIN ry:n jäsenille. Tuleva vuosi tuo mukanaan eduskuntavaalit, joten edessä on paljon työtä elävän musiikin edunvalvontaan. Elävä musiikki on elinkeino, jonka arvo tulee tunnustaa”, sanoo Susanna Hulkkonen.

Hulkkonen on toiminut Flow Festivalin viestinnässä yli yksitoista vuotta. Sitä ennen hän on tehnyt töitä tuottajana, graafisena suunnittelijana ja toimittajana. Järjestötyö on hänelle tuttua muiden muassa ihmisoikeus- ja luonnonsuojelutyöstä. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja, ja lisäksi hän on opiskellut mm. johtamista. Hulkkonen suhtautuu intohimoisesti elävän musiikin, kuin myös tapahtumien ja keikkapaikkojen monimuotoisuuteen.

Toiminnanjohtajan tavoittaa: susanna.hulkkonen@livefin.fi tai puhelimitse +358 50 911 6570.

Festivaalikesä näyttää onnistuvan odotetusti muutamasta peruutuksesta huolimatta

“Liput liikkuvat hyvin ja tapahtumien järjestelyt etenevät suunnitellusti”, kerrotaan LiveFINistä. 
 

Kuva: Shutterstock

Julkisuudessa on viime päivinä käyty keskustelua kesän festivaalien vaikeasta tilanteesta, peruuntumisista ja heikosta lipunmyynnistä. Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n jäsenfestivaalien tilanne on kuitenkin uutisoitua myönteisempi. Vakiintuneet festivaalitoimijat ja tarkasti profiloituvat uudet musiikkitapahtumat vaikuttavat lipunmyynnin valossa löytäneen yleisönsä. Myös vaihtoehtoisempaan musiikkiin keskittyvät tapahtumat ovat löytäneet paikkansa kesän festivaalikentältä. 

”LiveFINin jäsenfestivaalien keskuudessa ei mitään peruutusten aaltoa ole tiedossa. Liput liikkuvat hyvin ja tapahtumien järjestelyt etenevät suunnitellusti”, selventää tilannetta LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen

Uusia rytmimusiikkifestivaaleja on LiveFINin mukaan tulossa tälle kesälle ainakin 55 kappaletta. Näyttää vahvasti siltä, että koko vuoden osalta ylitetään vuoden 2019 kokonaismäärä, joka oli lähes 400 rytmimusiikkifestivaalin voimin ennätysvuosi.

Festivaalikentällä on kuitenkin joitakin aiemmilta vuosilta tuttuja festivaaleja, joita ei ruuhkaisena festivaalivuonna järjestetä lainkaan. ”Jotkin järjestäjistä odottavat markkinatilanteen tasoittumista ja väljempää toimintakenttää”, kertoo Lahtinen. 

Jos festivaaleja joudutaan perumaan, vaikuttaa se Lahtisen mukaan negatiivisesti paitsi järjestäjään, myös koko toimialaan, artisteihin ja alihankkijoihin. Peruutukset heikentävät tarpeettomasti festarikävijöiden uskoa tapahtumien toteutumiseen, vaikka järjestelyissä edetäänkin suurelta osin suunnitelmien mukaan.
 

LiveFINin jäsenfestivaalit odottavat kuitenkin kiireistä ja tapahtumien täyteistä kesää.


”Kaikkien tapahtumiemme järjestelyt ovat käynnissä ja edistyvät täyttä häkää. Eli kaikki tapahtumat toteutuvat suunnitellusti täysimääräisinä. Lippujen ennakkomyynti on myös sujunut odotusten mukaan”, kertoo muun muassa Rockfestia, Himos Juhannusta ja Tammerfestia järjestävän Nelonen Media Liven johtaja Anssi Nevalainen

”Sunborn Livellä on tulossa kaikkien aikojen ennätyskesä Turkuun! Viime vuonna haastavista koronaolosuhteista mallikkaasti selviytynyt Kesärauha järjestetään kesäkuussa ja jo nyt on selvää, että tulemme tekemään uuden kävijäennätyksen. Lisäksi Slipknotin tähdittämä elokuinen Knotfest kerää luultavasti koko kesän suurimman metallimuusikin yleisön Turkuun! Kannustamme kaikkia festarikävijöitä varmistamaan pikaisesti lippunsa kaikkiin tapahtumiin”, kannustaa Sunborn Liven promoottori Pietu Sepponen.

LiveFIN edustaa noin 70 elävän musiikin tapahtumajärjestäjää. Mukana on jäsenfestivaaleja kuten Provinssi, Ruisrock, Flow Festival, Ilosaarirock ja Tuska Festival ja konserttijärjestäjiä kuten Live Nation ja Warner Music Live. 

Musiikkialan toimenpidevaatimus päättäjille – musiikkitapahtumien rajoituksia on purettava välittömästi!


Musiikkialan järjestöt ovat allekirjoittaneet toimenpidevaatimuksen musiikkitapahtumiin kohdistuvien koronarajoitusten purkamisesta. Ala vaatii myös menetyksiin suhteutettuja koronatukia sekä niiden jakamista koko musiikin kentälle nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. Vaatimus sisältää myös aloitteen pitkän aikavälin toimenpidekokonaisuudesta, jolla musiikkiala saadaan takaisin koronaa edeltävälle kasvu-uralle. Toimenpidekokonaisuus on esitelty pääministerille viime joulukuussa.

Musiikkialan toimenpidevaatimus päättäjille:

1. MUSIIKKITAPAHTUMIEN RAJOITUKSIA PURETTAVA VÄLITTÖMÄSTI

Musiikkialaa ei saa enää rajoittaa tiukemmin kuin muuta yhteiskuntaa. Ei ole voitu osoittaa, että musiikkitapahtumien rajoituksilla olisi ollut merkittävää vaikutusta tartuntamääriin.

Musiikkitapahtumien rajoituksia on alettava purkaa välittömästi: asteittain ensin kaikenlaiset tapahtumatilat, joissa on mahdollista järjestää istumapaikat ja toimia terveysturvallisesti. Tällöin myös ravintolatoimintaa tulee voida jatkaa vähintään klo 23 asti. Helmikuun puoleen väliin mennessä rajoituksista on luovuttava kokonaan.

Jos koronapassin käyttöä jatketaan, sitä tulee käyttää ainoastaan välttämättömän ajan ja ainoastaan vaihtoehtona rajoituksille. THL:n riskipotentiaalitaulukkoa ei enää tule käyttää päätöksenteon tai rajoitusten perusteena. Riskiarvioiden on perustuttava tutkittuun tietoon ja läpinäkyvään dataan.

Jos rajoituksia tarvitaan uudelleen, niiden tulee olla tiukasti välttämättömyysperiaatteeseen perustuvia. Tällöin musiikkiala tarvitsee selkeät reunaehdot siitä, miten koronanhoidossa edetään ja millä perustein rajoitukset puretaan.

2. MENETYKSIIN SUHTEUTETTU TUKIMÄÄRÄ ON JAETTAVA NOPEASTI JA TARKOITUKSENMUKAISESTI

Musiikkialan tukia tulee jatkaa niin kauan kuin rajoitusten vaikutukset jatkuvat. Tukimekanismeja valmisteltaessa on hyödynnettävä alan omaa asiantuntemusta.

Tukien tulee olla riittäviä suhteessa menetyksiin ja ne tulee kohdentaa siten, että ne kattavat koko sen musiikkialan moninaisen kentän, joka on koronasta kärsinyt – ilman väliinputoajia.

3. SUOMALAINEN MUSIIKKIALA UUTEEN NOUSUUN

Korona pysäytti vahvalla kasvu-uralla olleen musiikkialan kehityksen. Ala on ollut yksi eniten koronasta kärsineistä toimialoista, mutta sillä on edelleen valtava potentiaali nousta merkittäväksi työllistäjäksi ja kasvu- ja vientialaksi.

Päättäjien, puolueiden ja eri hallinnonalojen on sitouduttava – yhteistyössä musiikkialan kanssa  – rakentamaan pitkän aikavälin toimenpideohjelma. Sen tulee sisältää toimenpiteet, jolla turvataan perustoiminnan edellytykset, työllisyys, alan kehittyminen ja kansainvälinen kasvu. Ala on jo joulukuussa esittänyt ehdotuksen toimenpiteistä pääministerille.

Helsingissä 25.1.2022

Music Finland
LiveFIN
Teosto
Gramex

Muusikkojen Liitto
Suomen Musiikkikustantajat
Suomen Musiikintekijät
Suomen Säveltäjät
Musiikkituottajat – IFPI Finland
IndieCo
Musiikin edistämissäätiö MES
Music Managers Forum Finland
SOA – Suomen ohjelmatoimistot ja agentit
Suomen musiikkineuvosto
Suomen Jazzliitto

LiveFIN selvitti elävän musiikin tilannekuvaa – kuluva vuosi on ratkaiseva alan tulevaisuudelle

LiveFIN vaatii tukea elävän musiikin alalle tilanteessa, jossa rajoituksilla estetään jälleen elinkeinonharjoittaminen. Alkanut vuosi on ratkaiseva koko alalle. Vallitseva sulkutilan kesto vaikuttaa alan elpymiseen ja näkymää tulevaan tarvitaan pian.

Kuva: Shutterstock

Elävän musiikin ala on parhaillaan jälleen toimintakiellossa. Vuoden vaihteen koronarajoitukset ja suositukset ovat kiristyneet niin, että edes koronapassin avulla tapahtumien järjestäminen ei ole mahdollista. Yleisötilaisuuksiin ja ravintolatoimintaan kohdistuvat rajoitukset ovat lamauttaneet elävän musiikin toimialan käytännössä kokonaan. Rajoitukset kohdistuvat kipeimmin paitsi vuodenvaihteessa sisätapahtumia järjestäviin klubeihin, keikkapaikkoihin ja konserttisaleihin, myös esiintyjiin ja niiden välittäjäportaaseen.

Huolta aiheuttaa myös toimialan tulevaisuus ja siihen liittyvä näköalattomuus. Tulevan kesän suuret musiikkitapahtumat ja festivaalit tarvitsevat selkeän käsityksen siitä, kuinka epidemiaa hoidetaan ja millaisin parametrein rajoituksia ryhdytään purkamaan sekä tietoa taloudellisesta vetoavusta. 

Rajoitustoimet synnyttävät tuen tarvetta koko elävän musiikin tapahtuma-alalle

Elävän musiikin edunvalvoja LiveFIN tuo esille koko elävän musiikin tapahtuma-alan: klubien, konserttisalien, festivaalien sekä elävän musiikin välittäjäportaan eli agenttien ja managerien tuen tarpeen tilanteessa, jossa elinkeinon harjoittaminen on estetty:

  • Opetus- ja kulttuuriministeriön suoraa tukea tarvitaan myös vuonna 2022. Tukea tarvitaan paitsi rajoitusten aiheuttamiin menetyksiin, myös toiminnan ylläpitämiseen ja työllistämiseen. Tulevien tapahtumien suunnittelun jatkaminen on epävarmassa tilanteessa toimialan elinehto ja sitä voidaan jatkaa vain pitämällä henkilökunta, myös freelancer-suhteiset ja alihankkijat töissä.
  • Tapahtumatakuuta tarvitaan elävän musiikin tapahtuma-alalle myös vuonna 2022. Tapahtumatakuu tarjoaa riskinhallinnan välineitä koronapandemiasta pahoin kärsineelle toimialalle ja mahdollistaa tulevien tapahtumien tekemisen rajoitusten suhteen epävarmassa tilanteessa. Tapahtumatakuun piiriin tulee lukea myös pienemmän liikevaihdon toimijat ja ympärivuotinen tapahtumatoiminta, esimerkiksi keikkapaikat, klubit ja konserttitalot. Niin kauan kuin koko toimialaa rajoitetaan samoilla rajoituksilla, on sitä myös tuettava tasa-arvoisesti. 
  • Kustannustuen kuudes kierros on tarpeellinen.
  • Elävän musiikin tapahtuma-ala tulee lukea sulkemiskorvauksen piiriin ja tuen tulee ulottua koko elävän musiikin ekosysteemiin ja niihin toimijoihin, joihin rajoitusten vaikutuksetkin ulottuvat: musiikkitapahtumien järjestäjiin, alihankintaketjuun, välittäjäportaaseen ja esiintyjiin.

Elävän musiikin ala tarvitsee näkymän tulevaan – taloudellista tukea ja tietoa koronarajoitusten purun parametreista sekä koronapassin käytön tulevaisuudesta. Tukea tarvitaan niin kauan, kun toimintaa rajoitetaan.

LiveFIN selvitti koronapandemian vaikutuksia elävän musiikin alaan

LiveFIN selvitti pitkittyneen ja kroonistuneen koronapandemian vaikutuksia elävän musiikin tapahtuma-alaan. Marraskuussa 2021 haastateltiin yhdeksää alan toimijaa, jotka edustivat laajasti LiveFINin jäsenpohjaa. Haastatteluun osallistui erikokoisten konserttijärjestäjien, festivaalien, klubien, konserttisalien ja ohjelmatoimistojen edustajia.

Tutkimushaastattelujen pohjalta voidaan todeta, että tulevaa kesää pidetään äärimmäisen tärkeänä etappina koko alalle. Jos festivaalit onnistuvat, se tulee heijastumaan positiivisesti myös ympärivuotiseen keikka- ja konserttitoimintaan. Ja päinvastoin: jos festivaalit peruuntuvat tai epäonnistuvat yleisötavoitteissaan, se heijastuu äärimmäisen negatiivisesti ja kohtalokkaastikin koko elävän musiikin alaan.

Ala vaatii pitkäjänteistä suunnittelua, mikä ei ole tällä hetkellä mahdollista. Hallituksen, asiantuntijoiden ja viranomaisten linjausten tulisi olla selkeämpiä ja ennakoitavissa, jotta tulevien musiikkitapahtumien järjestämisessä voitaisiin edetä. Erityisesti koronapassin käyttöön toivotaan selkeyttä.

Musiikkitapahtumien järjestäjät ovat huolissaan alan ammattilaisten selviytymisestä. Pandemiaan liittyneiden rajoitusten seurauksena osaava henkilökunta on katoamassa, kun alalla toimineita työntekijöitä on siirtynyt muihin töihin. Toimintaedellytykset on ajettu sille tasolle, että alalle ei kannata palata töihin, sillä uusi lomautus voi olla edessä koska tahansa.

Koronatuilla on ollut oleellinen merkitys alan työllisyystilanteeseen ja erityisesti irtisanomisilta on vältytty, vaikka lomautuksia on alalla ollut. Tukien avulla elävän musiikin esityspaikat, klubit ja konserttisalit ovat pystyneet ylläpitämään toimintavalmiutta, jolloin on voitu reagoida nopeasti muuttuviin määräyksiin ja käynnistää toiminta nopeasti heti, kun se on ollut mahdollista. Tukea rajoitusten aiheuttamiin menetyksiin ja akuuttiin kriisitilanteeseen tarvitaan jatkossakin, mutta vapaan kentän toiminnan jatkuvuutta on tuettava myös pitkällä aikavälillä. Elpyminen ja vaurioiden korjaaminen tulee kestämään vuosia. On myös huomioitava, että kaikki elävän musiikin yksityissektorin toimijat eivät ole saaneet tukia ja erityisesti uudet toimijat ovat olleet heikossa asemassa.

Lue lisää elävän musiikin alan tilannekuvasta täältä.

LiveFIN selvitti klubien ja konserttisalien tunnuslukuja – ensimmäisen koronavuoden vaikutus näkyy toimialatutkimuksen tuloksissa selvästi

Elävän musiikin yksityissektorin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry selvitti toimialatutkimuksessaan vapaan kentän venueiden eli klubien ja konserttisalien tunnuslukuja vuodelta 2020. Tutkimus käsittelee muun muassa elävän musiikin alan työllistämisvaikutuksia sekä taloustilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Koronan vaikutus tulevaisuudennäkymiin on ilmeinen – pitkittyneiden rajoitusten nähtiin vaikuttavan toiminnan mahdollisuuksiin ja heikon taloudellisen tilanteen kaventavan livemusiikkitarjonnan monipuolisuutta.

Ensimmäisen koronavuoden vaikutus näkyy toimialatutkimuksen tuloksissa selvästi. Tulot ja kävijämäärät romahtivat ensimmäisenä koronavuonna noin 70 %, vaikka maaliskuun 2020 alkuun asti tilanne olikin normaali. Vuodesta 2019 vuoteen 2020 klubien ja konserttisalien liikevaihto putosi 118 miljoonaa euroa ja keikoilta ja konserteista katosi 4 miljoonaa käyntiä. Keikat ja konserttiesitykset vähenivät 60 %. Virtuaalilähetykset paikkasivat tapahtumien määrää, mutta ne eivät tuoneet tuloja, sillä suurin osa katsojista haluaa seurata keikkastriimejä vain ilmaiseksi. 

Patoutunut kysyntä, pitkittyneet rajoitukset, kaventunut tarjonta ja kuluttajaluottamuksen palauttaminen ovat livealan näkemyksiä tulevasta 

40 % tutkimukseen vastaajista ei nähnyt tulevaisuudessa mitään positiivista. Tämä on huolestuttavaa, sillä aiemmissa kyselyissä vastaajat ovat olleet hyvinkin innostuneita tulevaisuudesta. Suurimmat odotukset kohdistuivat patoutuneeseen kysyntään, jonka uskottiin lisäävän – ainakin aluksi – elävän musiikin kulutusta, kunhan koronatilanne hellittää riittävästi.

Kuva: Venueiden toimialatutkimus 2020 ja koronan vaikutus elävän musiikin alaan

Eniten oltiin huolissaan siitä, mitä asiakaskäyttäytymiselle tapahtuu jatkossa: miten ihmiset saadaan takaisin keikoille ja turvallisuudentunne palautettua? Koronarajoitusten kestosta oltiin niin ikään huolissaan. Koska vuosi 2020 oli taloudellisesti todella heikko, nähtiin uhkana se, että lähitulevaisuudessa taloudellisia riskejä on minimoitava.

”Tulevaisuudessa huolettaa tutkimuksestakin esiin noussut huomio siitä, että miten jo kohta kaksi vuotta jatkunut taloudellisesti vaikea tilanne vaikuttaa tarjonnan monimuotoisuuteen. Marginaalisemman musiikin tarjonta köyhtyy, kun taloudellisia riskejä ei ohjelmistovalinnoissa haluta ottaa. Se vaikuttaa myös siihen, että uudet tulokkaat eivät välttämättä pääse enää esiintymislavoille. Klubeilla ja keikkapaikoilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli tulevaisuuden tähtien esiinnousussa” kertoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
 
Vaikka yleisötilaisuuksien rajoituksista ollaankin pian pääsemässä, vaikuttavat viikoittain muuttuvat ravintolarajoitukset oleellisesti juuri livemusiikin vapaaseen kenttään, erityisesti klubeihin ja keikkapaikkoihin. Nämä toimijat eivät ole vielä vapautuneet sääntelyn piiristä. Vuoden 2021 osalta koko elävän musiikin yksityisen sektorin liikevaihtomenetys tulee olemaan arviolta 360 miljoonaa euroa. Luku pitää sisällään rytmimusiikkifestivaalit, venuet, tanssilavat, klassisen musiikin festivaalit ja suurkonsertit. Loppuvuoden ravintolarajoituksilla ja niiden purun aikataululla tulee olemaan oleellinen merkitys klubien ja keikkapaikkojen toiminnalle, taloudellisille menetyksille ja työllistämisen mahdollisuuksille. 
 

Koronatuet paikkasivat vaikeaa taloudellista tilannetta, mutta lähes puolet toimijoista jäi ilman

Valtion koronatuet paikkasivat taloudellisesti vaikeaa tilannetta vuonna 2020. Erilaisten tukien ansiosta työntekijöiden irtisanomisia voitiin pääosin välttää, mutta lomautuksia oli yli 310 henkilötyövuotta. Julkiset koronatuet painottuivat suuriin, vähintään miljoonan euron liikevaihdon omaaviin toimijoihin. 52 % vastaajista sai koronatukia eli lähes puolet myös jäi ilman tukia.

Kuva: Venueiden toimialatutkimus 2020 ja koronan vaikutus elävän musiikin alaan

Tulojakauma muuttui vuodesta 2019 olennaisesti, kun lippu-, ruoka- ja juomatulot romahtivat. Tuloja kompensoitiin kuitenkin avustuksilla, joiden määrä nousi kahdesta prosentista 18 %:iin. 

Virtuaalilähetyksiä seurasi yli miljoona katsojaa – Oulun 45 Special keräsi ennätysyleisön

Korona-ajasta johtuen venueiden toimialatutkimuksessa kysyttiin ensimmäisen kerran tietoa myös virtuaalilähetyksistä. Noin puolet venueista teki vuoden 2020 aikana virtuaalilähetyksiä. Vastanneet venuet tekivät yli 200 esitystä, joissa oli lähes 600 esiintyjää. Ihmiset eivät ole kuitenkaan valmiita maksamaan virtuaalilähetysten seuraamisesta, sillä maksavia osallistujia oli alle 27 000, mutta ilmaisia taas lähes 700 000. Kun lukuja suhteutetaan koko Suomeen, voidaan arvioida, että koko Suomessa venuet tekivät vajaa 900 virtuaalilähetystä, joissa esiintyi lähes 2 300 artistia. Näitä seurasi maksua vastaan alle 90 000 ihmistä ja ilmaiseksi 1,3 miljoonaa.
 
Yksi tutkimukseen vastanneista venueista oli Oulun 45 Special, joka järjesti vuonna 2020 yksitoista virtuaalilähetystä. Näitä katseltiin yhteensä yli 600 000 kertaa, mikä on arvioilta yli kolmannes koko Suomen virtuaalikeikkojen katsojaluvuista. Katsojia oli yhteensä 27:stä eri maasta. 45 Specialin keikkatoiminnasta vastaava promoottori Roope Sulkala ei osannut odottaa näin suurta suosiota.

”En ajatellut sitä mitenkään kummemmin, kun oltiin ensimmäistä kertaa tällaista tekemässä. Ei ollut oikein vertailukohtia, mutta huomattiin kyllä heti, että katsojia riittää. Virtuaalikeikat taisivat tulla hyvään paikkaan ensimmäisen koronakevään lockdownin aikaan. Ajattelimme, että ne toisivat iloa ja yhdessäolon tunnetta sinne kotikatsomoihin ja toki oli kiva huomata, että niitä sitten katsottiin” kertoo Roope Sulkala. Sulkala arvioi, että hyvät yhteistyökumppanit ja tuotannon korkea laatu toivat virtuaalilähetyksille lisää katsojia.
 
”Ihmiset jaksoivat katsoa niitä, kun ne olivat niin hyvälaatuisia. Kiinnostusta varmaan lisäsi myös se, että ne olivat maksuttomia. Lisäksi niissä oli kotoisa ja rento ote. Niissä saattoi tapahtua ihan mitä sattuu, vähän niin kuin livetilanteessakin” analysoi Sulkala. 



LiveFIN ry:n venueiden toimialatutkimuksen tiedot kerättiin touko-kesäkuussa 2021. Vastanneita venueita oli 25, ja ne vastaavat 8 % koko Suomen elävää musiikkia tarjoavista keikka- ja konserttipaikoista. Tutkimuksen toteutti tutkija Maarit Kinnunen (YTT, FM). Venueiden toimialatutkimus on osa laajempaa tutkimusta, josta vastaa eurooppalainen elävän musiikin kattojärjestö Live DMA. LiveFIN ry on Live DMA:n jäsen.



Lisätietoja:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi

Venueiden toimialatutkimus 2020 ja koronan vaikutus elävän musiikin alaan
 

Sosiaalisesti kestävämpää elävän musiikin alaa kehitetään kyselytutkimuksella – osallistu nyt!

LiveFIN ry on tilannut opinnäytetyön, jonka tavoitteena on löytää toimintatapoja sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi elävän musiikin alalla. Työn tiimoilta tehdään nyt kyselytutkimusta, jolla kartoitetaan sosiaalisen kestävyyden nykytilaa ja kerätään yhteen hyviä käytänteitä. Kyselyyn voi osallistu 8.10.2021 asti.

Kuva: Viivi Rapo

Elävän musiikin ammattilainen, vastaa kyselyyn musiikkitapahtumien sosiaalisesta kestävyydestä! 

Kyselytutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa populaarimusiikkialan sosiaalisen kestävyyden nykytilaa sekä kerätä yhteen hyväksi havaittuja käytänteitä, joilla edistetään yhdenvertaisuutta ja vähennetään eriarvoisuutta alan yleisötilaisuuksissa.

Kyselytutkimus on suunnattu musiikkitilaisuuksien järjestämisen parissa työskenteleville (keikkapaikat, tapahtuma- ja konserttijärjestäjät, festivaalit sekä ohjelmisto- ja managerointitoimistot).  

Kyselytutkimuksen tilaaja on LiveFIN ry, ja sen toteuttaa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon opiskelija Viivi Rapo osana opinnäytetyötään. Opinnäytetyön tavoitteena on löytää konkreettisia toimintatapoja populaarimusiikkialan yleisötilaisuuksien sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi sekä tuottaa LiveFIN ry:lle aineistoa, jota yhdistys hyödyntää sosiaalisesti kestävän elävän musiikin alan kehittämisessä.

Kyselyyn vastaaminen kestää noin 15 minuuttia. Kyselytutkimus toteutetaan täysin anonyymisti. Kyselyyn voi vastata 8.10.2021 saakka. 

Linkki kyselyyn täällä!

Elävän musiikin vapaa kenttä vastustaa riskipotentiaalin arviointitaulukkoa

LiveFIN ry on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon koskien uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelman ohjauskirjeluonnosta sekä riskipotentiaalin arviointimallia alueellisen ja paikallisen päätöksenteon tueksi. LiveFIN vastustaa lausuntopyynnössä esitettyä riskipotentiaalin arviointimallia ja peräänkuuluttaa taulukon taustatietojen läpinäkyvyyttä.

LiveFIN kannattaa hallituksen tavoitteita avata yhteiskunta, edistää sen avoinna pitämistä, tukea epidemian jälkihoitoa, talouden kasvuedellytyksiä ja jälleenrakennusta. Riittävän rokotekattavuuden (80%) määritelmä ja rajoitusten purkaminen sen saavuttamisen myötä ovat hyviä, konkreettisia askelmerkkejä elävän musiikin alalle kohti koronasta elpymistä. Tärkeää on myös epidemian alueellisista vaihekuvauksista luopuminen ja siirtyminen yhdenmukaiseen paikallistason toimintaan pohjautuvaan toimintamalliin. 

Sen sijaan LiveFIN ei kannata riskipotentiaalin arviointimallin käyttämistä tartuntatautilain jatkeena, sillä se mahdollistaa mielivaltaisen säätelyn ja rikkoo elävän musiikin vapaan kentän oikeutta työhön ja elinkeinoon.

Riskipotentiaalin arviointimallin ja THL:n valmisteleman riskipotentiaalin arviointitaulukon taustatietoja ei ole julkistettu, joten niiden tieteellistä perustaa ei voida arvioida. Julkisuudessa ei ole esitetty tietoja siitä, että tartuntaketjuja olisi jäljitetty juuri suuriin konserttitapahtumiin esimerkiksi kesän 2021 osalta. Päinvastoin esimerkiksi LiveFIN ry:n jäsenfestivaaleista useita järjestettiin tänä kesänä ilman yhtäkään tartuntatapausta. 

Arviointimalli määrittelee korkeariskiseksi ammattimaisen konserttijärjestämisen. Sen suosittamat rajoitukset kohdistuvat epäloogisesti vain ammattimaisesti elinkeinoaan harjoittaviin toimijoihin, joilla kuitenkin on toimintaedellytyksiä ja osaamista terveysturvalliseen järjestämiseen.  Arviointimalli esittää sellaisen musiikki- ja konserttitoiminnan, jossa ei ole määriteltyjä istumapaikkoja, vaarallisempana ja korkeariskisempänä, kuin minkään muun yhteiskunnan toiminnon (pl. taulukossa mainitun sisätilojen urheilutoiminnan). Se ei ota huomioon terveysviranomaisten kanssa yhteistyössä kehitettyjä terveysturvallisuustoimia ja olettaa, että konserttien järjestämisessä palattaisiin suoraan kriisiä edeltäviin toimintatapoihin.

 On ensiarvoisen tärkeää, että koronatodistuksen käyttöönottoa edistetään vaihtoehtona mahdollisille rajoituksille. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjeen perusteella viranomaisia kehotetaan myös 80 % rokotekattavuuden saavuttamisen jälkeenkin rajoittamaan yleisötilaisuuksia paikallisesti vakavissa erityistilanteissa. LiveFIN pitää merkittävänä riskinä sitä, että arviointimallista muodostuu sellainen vakiintunut työkalu, joka ohjaa suoraan ja yksioikoisesti alueellista päätöksentekoa konserttitoiminnan kieltämiseen. Tältä on mahdollista välttyä koronatodistuksen käyttöönotolla ja sillä, että esitettyä arviointimallia ei oteta osaksi sosiaali- ja terveysministeriön ohjausta.

LiveFIN ry:n lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle: Uudistettu hybridistrategian toimintasuunnitelma

LiveFIN ja yli 20 muuta tapahtumateollisuuden toimialajärjestöä vaativat hallitukselta toimia alan avaamiseksi ja kilpailukyvyn varmistamiseksi

Yli kaksikymmentä Tapahtumateollisuus ry:n jäsenjärjestöä ottaa yhdessä kantaa toimialan elpymisen puolesta. Koronakriisin myötä laajasti yhdistynyt toimiala vaatii hallitukselta nopeita toimia kaikkien ammattimaisesti järjestettyjen tapahtumien avaamiseksi ja tapahtumaliiketoiminnan elpymisen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Kuva: Emile Guillemot / Unsplash

Toimialan yhteinen tahto on rokotuskattavuuden noustessa luopua kaikista tapahtumiin kohdistuvista rajoituksista. Samalla toimiala katsoo, että tapahtumaliiketoiminnan vaatima ennakoitavuus ja asiakkaiden luottamuksen vahvistaminen edellyttävät työkaluja, joilla varaudutaan myös mahdollisiin uusiin epidemia-aaltoihin.

Koronapassi vahvistamaan asiakkaiden luottamusta, taloudellisia tukia jatkettava elpymisen vauhdittamiseksi

Toimiala vaatii, että turvavälisäädöksen poistaminen tartuntatautilaista tuodaan eduskunnan käsittelyyn välittömästi. Koronapassin kiireellistä valmistelua on jatkettava samanaikaisesti, jotta se voidaan ottaa käyttöön siinä tilanteessa, jos rajoituksia on pahenevan epidemiatilanteen vuoksi välttämätöntä asettaa. Toimiala katsoo, että koronapassia käyttävien tapahtumien tulee voida toimia ilman rajoituksia.

Tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminta on rajoitusten vuoksi yhä laajasti pysähdyksissä ja kannattavuus heikkoa. Taloudellisia tukia on tämän vuoksi jatkettava niin kauan kuin liiketoimintaan kohdistuu rajoituksia. Lisäksi pitkän kriisin jälkeen on toimialan yritysten liiketoiminnan uudelleen käynnistymistä tuettava edelleen epävakaana jatkuvassa tilanteessa.

Tapahtumateollisuuden toimialan yhteisenä tahtona on palauttaa myös tapahtumakävijöiden luottamus, joka on kärsinyt koronakriisin aikana osin aiheettomasti. Ammattimaisilla tapahtumajärjestäjillä on monipuoliset keinot ja kyky huolehtia asiakkaiden turvallisuudesta. Toimialalla on aina tehty päivittäistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja varauduttu kattavasti erilaisiin riskeihin. 

Kokonaisuutena 2,35 miljardin euron arvoinen toimiala tarjoaa työtä lähes 200 000 työntekijälle. Tapahtumilla on lisäksi laajoja aluetaloudellisia ja hyvinvointivaikutuksia. Julkisuudessa käyty keskustelu ja tapahtumia leimaavat huolimattomat kommentit aiheuttavat alan toimijoille suuria tappioita. Samaan aikaan kentältä ja päivittäisestä viranomaisyhteistyöstä kantautuva viesti on ollut pääosin positiivinen ja ammattimaisten tapahtumajärjestäjien vastuullisuutta kiittävä.

Tapahtumateollisuuden toimialajärjestöjen yhteinen julkilausuma:

  • Päätöksentekijöiden on käsiteltävä tapahtumateollisuuden toimialaa kokonaisuutena ja pidettävä huolta koko toimialan kilpailukyvystä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. 
  • Hallituksen ja kaikkien toimialaamme hallinnoivien ministeriöiden tulee käydä kanssamme aktiivista vuoropuhelua. Toimialaamme koskeva lainsäädäntö ja ratkaisut on valmisteltava yhteistyössä toimialan kattavan edustuksen kanssa. 
  • Me olemme valmiita avaamaan tapahtumat vastuullisesti, asiakkaistamme huolehtien. Hallinnon on luotettava toimialan kykyyn soveltaa määräyksiä vastuullisesti. Liian yksityiskohtaisen ja toimintaa tarpeettomasti rajaavan sääntelyn on loputtava.
  • Tartuntatautilaissa olevasta turvavälisäädöksestä on luovuttava välittömästi. Myös muu toimialaamme säätelevä lainsäädäntö on saatava kuntoon viipymättä.
  • Koronapassiin liittyvä valmistelu ja päätöksenteko on toteutettava kiireellisesti. Koronapassi vahvistaa asiakkaiden luottamusta ja on valmis työkalu mahdollisia uusia epidemia-aaltoja varten. Meillä on tahtotila ottaa koronapassi käyttöön heti, kun tähän liittyvä lainsäädäntö on valmis.
  • Toimialamme on edelleen kriisissä ja tarvitsee taloudellista tukea, jotta varmistetaan toimijoiden kyky käynnistää liiketoimintaa.
  • Hallituksen ja viranomaisten on suojeltava toimialamme elinkeinonharjoittajien ja työntekijöiden perusoikeuksia. Päätöksenteon tulee olla oikea-aikaista ja ennakoitavaa. 
  • Hallituksen on asetettava aikaraja sille, kun rajoituksista luovutaan kaikkien tapahtumien osalta.

Tapahtumateollisuus ry yhdessä toimialajärjestöjensä ja jäsenistönsä kanssa: 

AKK Sports Oy 
Jääkiekon SM-liiga Oy
Kirkkopalvelut ry
KULTA ry
LiveFIN ry
Manager’s Forum Finland ry
Messuliitto ry 
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry
Pirkanmaan Festivaalit ry
ProBasket Oy 
Pyro- ja ilotulitustaiteen edistämisyhteisö ry
Sponsorointi ja tapahtumat ry
Sulasol ry
Suomen Jääkiekkolitto ry
Suomen kulttuuritalot ry
Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry
Suomen Olympiakomitea ry
Suomen Palloliitto ry
Suomen Teatterit ry
Suomen Hippos ry
Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö ry