Kategoria: Yleinen

LiveFIN järjestää valtakunnallisen hiljaisen hetken suomalaisen elävän musiikin puolesta

#VuosiHiljaisuutta-kampanjaan osallistuvat Aito Iskelmä, HitMix, Iskelmä, Me Naiset Radio, Radio Helsinki, Radio Nostalgia, Radio Nova, Radio Pooki, Radio Suomipop, Radio Rock, Radio 957, SuomiRock ja SuomiRäp, jotka viettävät hiljaisen hetken perjantaina 12.3.2021.

LiveFIN ry järjestää valtakunnallisen hiljaisen hetken suomalaisen elävän musiikin puolesta perjantaina 12.3. klo 14.05–14.06. Tällöin tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun hallitus tiedotustilaisuudessaan suositteli yli 500 hengen tapahtumia kiellettäväksi. Siitä alkoi suomalaisen elävän musiikin eloonjäämistaistelu, jossa ala jätettiin selviytymään ilman toimintavalmiuksia tai tulevaisuutta.

Musiikkitapahtumien järjestäminen on ollut viimeisen vuoden ajan vuoroin kiellettyä, vuoroin tarkasti säädeltyä. Viimeisin toimialaa kurittava sulku on jatkunut marraskuusta lähtien. Elävän musiikin ala on sopeuttanut toimiaan ja etsinyt uusia, terveysturvallisia tapoja järjestää musiikkitapahtumia. Näillä toimenpiteillä tartuntariskiä on torjuttu tehokkaasti. Silti tapahtumien järjestämisen mahdollisuuksia on vain kiristetty, eikä vastuullinen toiminta ole avannut minkäänlaisia näkymiä tulevaan”, kertoo LiveFin ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen

#VuosiHiljaisuutta-kampanjalla haluamme muistuttaa, että kohta on kulunut vuosi. Toista vuotta emme kestä. Vieläkään ei ole syntynyt päätöksiä riittävistä tuista ja työkaluista, jotka mahdollistaisivat alan selviytymisen ja näkymän tulevaisuuteen. Ilman pikaisia toimenpiteitä ja riittäviä tukitoimia elävän musiikin tapahtumien järjestäminen vaikeutuu oleellisesti, sillä alan infrastruktuuri murenee ja osaaminen katoaa. Kampanjalla vaadimme päättäjiltä tekoja ennen kuin on liian myöhäistä”, sanoo LiveFIN ry:n hallituksen jäsen ja Ruisrockin vastaava tuottaja Piia Lääveri

Kampanja hiljentää 13 radiokanavaa

Elävän musiikin yksityissektori menetti viime vuonna koronan vuoksi 360 miljoonaa euroa eli 80 % alan koko vuoden liikevaihdosta. Yksinomaan yksityissektorilla jäi vuonna 2020 toteutumatta yli 15 000 tapahtumaa, 30 000 musiikkiesitystä ja 7,4 miljoonaa konserttikäyntiä. Alaa on tuettu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoista, mutta yksityissektorin saamat tuet eivät ole olleet riittäviä eikä niitä ole onnistuttu kohdentamaan riittävän laajasti. 

Haluamme julkista keskustelua alan exit-suunnitelmasta. Haluamme myös riittävää taloudellista tukea, joka kohdistuu koko elävän musiikin ekosysteemiin: tapahtumajärjestäjiin, muusikoihin ja alihankintaketjuun. Tarvitsemme myös tapahtumien takuutukimallin, joka aidosti toimii riskinhallinnan välineenä epävarmana aikana”, kertoo Lahtinen.

Mutta ennen kaikkea haluamme äänemme entistä paremmin kuuluviin ja vaikuttavaksi osaksi alamme asioita koskevaa päätöksentekoa.”

#VuosiHiljaisuutta-kampanja kulminoituu perjantaina 12.3. klo 14.05–14.06 hiljaiseen hetkeen, johon voivat osallistua kaikki, jotka kokevat asian ja elävän musiikin omakseen. Hiljaista hetkeä viettävät kanavillaan myös Aito Iskelmä, HitMix, Iskelmä, Me Naiset Radio, Radio Helsinki, Radio Nostalgia, Radio Nova, Radio Pooki, Radio Suomipop, Radio Rock, Radio 957, SuomiRock ja SuomiRäp.

Olemme otettuja kampanjan saamasta radiotuesta. Ei ole ihan jokapäiväistä, että kaupalliset mediat lähtevät tekemään kampanjaa yhdessä. Asia selvästi koskettaa”, Lahtinen iloitsee.

Hiljaisen hetken Facebook-eventin löydät täältä, ja aihetta voi kommentoida sosiaalisen median kanavissa #VuosiHiljaisuutta-tunnisteella.

Korona-aika on heikentänyt elävän musiikin klubien ja konserttisalien vakioasiakkaiden hyvinvointia

Loka-marraskuussa 2020 toteutettiin Suomen ensimmäinen yhteismitallinen klubien ja konserttisalien yleisötutkimus – Venuebarometri. Siihen vastasi lähes 2 700 elävän musiikin klubien ja konserttisalien vakiokävijää. Korona-ajan keikkasulku vaikuttaa vastaajien hyvinvointiin negatiivisesti. Lähes kaikki vastaajat (95 %) pitävät jossain määrin todennäköisenä osallistumistaan elävän musiikin tapahtumiin ensi vuonna.

Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry toteutti kotimaisten klubien ja konserttisalien yleisötutkimuksen – Venuebarometrin loka-marraskuussa 2020. Venuebarometriin osallistui 17 klubia ja konserttisalia ympäri Suomen ja kyselyyn vastasi yhteensä heidän noin 2 700 asiakasta. Tutkimukseen osallistuneet klubit ja konserttisalit ovat myös tutkimuksen toteutuksesta vastanneen LiveFIN ry:n jäseniä. Venuebarometri toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tutkimus mukailee neljä kertaa tehtyä festivaalien yleisötutkimusta – Festivaalibarometria, joka selvittää kotimaisten festivaalikävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymyksien muutosta vuosien kuluessa. Venuebarometrin kohteena on puolestaan klubien ja konserttisalien kävijät. 

Venuebarometrin tuottama tutkimusaineisto on ainutlaatuista dokumentaatiota poikkeuksellisesta korona-ajasta. Pandemian vaikutus elävän musiikin tapahtumien kävijöihin on dramaattinen, kun toimintaa on rajoitettu ja tilaisuuksien luonne on rajoitusten vuoksi oleellisesti muuttunut.

Hyvinvoinnin merkitys korostuu vakiokävijöiden ja elävän musiikin suurkuluttajien keskuudessa

Venuebarometrin yleisökyselyyn vastasivat erityisesti venueiden vakiokävijät ja elävän musiikin suurkuluttajat. Tutkimuksen vastauksista heijastuukin rakkaus elävään musiikkiin ja erityisesti sen hyvinvointivaikutukset.  Hyvinvoinnin merkitys korostuu klubien ja konserttisalien yleisöissä jopa festivaaliyleisöjä enemmän. Festivaalibarometrin vastaajista 55 % ilmoitti hyvinvointinsa huonontuneen koronasta johtuvan keikkatauon takia, kun taas venuekävijöillä tämä luku oli peräti 63 %. 

 ”En ole voinut osallistua keikoille, joka on masentanut ja ahdistanut minua paljon. Toki livetapahtumia ei ole paljoa järjestettykään, mikä on suuri harmi ja ikävä asia maailmanlaajuisestikin. Toivoisin, että ensi vuonna mahdollisimman pian alettaisiin järjestää elävän musiikin tapahtumia Suomessa ja viimeistään kesällä festareita kuten aina ennenkin.” (Venuebarometrin vastaaja 2020) 

 ”Olen entistä paremmin ymmärtänyt, kuinka tärkeää nimenomaan livenä kuultu musiikki on minulle ja hyvinvoinnilleni.” (Venuebarometrin vastaaja 2020) 

Rajoitukset vaikuttavat kävijäkokemukseen

Koronatilanteen pitkittyminen näkyy klubi- ja konserttisalikävijöiden asenteissa erilaisia rajoituksia kohtaan. Esimerkiksi maskin käyttöä elävän musiikin tilaisuuksissa kannattaa jossain määrin lähes puolet (48 %) venuekävijöistä, kun taas festivaalikävijöistä sitä kannatti alle kolmannes. 

Halukkuutta maskin käyttöön venueilla selittää sisätilojen suurempi tartuntariski. Lisäsyynä on varmasti myös se, että venuekävijät hyväksyvät maskin käytön osaksi sitä keinovalikoimaa, joilla elävän musiikin tapahtumien järjestäminen klubeilla ja konserttisaleissa olisi ylipäänsä mahdollista. Koronarajoituksien koettiin kuitenkin myös vaikuttavan keikkojen tunnelmaan. 

”Vaikka en koronaa hysteerisesti pelkääkään, on ajatus mahdollisesta altistumisesta suuressa väkijoukossa hieman huolta herättävä. Pidän eniten klubikeikoista ja ajatus istumisesta paikoillaan keikan ajan vähentää innostusta keikoille osallistumisesta. Periaatteessa keikkojen jakaminen useammaksi pienemmäksi tapahtumaksi on hyvä asia, mutta uskon sen vaikuttavan jonkin verran heikentävästi fiilikseen, kun väkeä on vähemmän. Ajatus maskin käytöstä keikan ajan tuntuu ahdistavalta, vaikka sitä käytänkin esim. julkisessa liikenteessä.” (Venuebarometrin vastaaja 2020) 

Korona on vähentänyt halukkuutta osallistua tapahtumiin. Kysely tehtiin ennen loppuvuoden uusia kokoontumisrajoituksia, joten viime viikkojen tilanne ei heijastu Venuebarometrin vastauksiin. Valtaosa vastaajista pitää kuitenkin jossain määrin todennäköisenä osallistumistaan ensi vuonna (95 %) ja viiden vuoden kuluttua (97 %), vaikka vain 45 % uskoi osallistuvansa keikoille ensi kuussa

Venuebarometriin osallistuivat: Bar Loose (Helsinki), Club Teatria (Oulu), Finlandia-klubi (Lahti), G Livelab (Tampere), Helsingin Musiikkitalo, Henry’s pub (Kuopio), Kerubi (Joensuu), Kulttuuritalo (Helsinki), Kulttuuritila Nuijamies (Lappeenranta), Möysän Musaklubi (Lahti), Ravintola Torvi (Lahti), Rytmikorjaamo (Seinäjoki), Tampere-talo, Tanssisali Lutakko (Jyväskylä), Tavastia-klubi (Helsinki), Tullikamari (Tampere) ja Verkatehdas (Hämeenlinna). Tutkimukseen vastasi 2 681 venuekävijää. Laajemmat tulokset julkaistaan vuoden 201 alkupuolella. Venuebarometrin toteutti tutkija Maarit Kinnunen (YTT, FM), joka on vastannut myös festivaalien yleisötutkimuksesta vuodesta 2014. 

Lisätietoja:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi


Festivaalibarometrin 13 000 osallistujaa kertoivat suuresta ikävästään festivaaleille

Festivaalien yleisötutkimus Festivaalibarometri selvitti yleisön näkemystä festivaalien puuttumisesta erikoisena koronakesänä 2020. Koronapandemia on heikentänyt elävän musiikin tapahtumien ja festivaalien kävijöiden hyvinvointia. Kaipuu festivaaleille on kova. Korona uhkaa festivaalien kuluttajalupausta ja tärkeintä tekijää – yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kuitenkin 85 % kyselyyn vastanneiden rytmimusiikkifestivaalien yleisöstä pitää jossain määrin todennäköisenä osallistumistaan festivaaleille myös ensi kesänä. Yleisötutkimukseen osallistui 13 000 festivaalikävijä.

Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry toteutti loka-marraskuussa 2020 festivaalien yleisötutkimuksen – Festivaalibarometrin. Suomalaisille rytmimusiikkifestivaalien yleisöille suunnattu Festivaalibarometri on kahden vuoden välein toistuva tutkimus, jonka tarkoituksena on koota tietoa suomalaisista festivaalikävijöistä ja seurata näiden musiikki- ja festivaalimieltymyksien muutosta vuosien kuluessa. Festivaalien kyselytutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014 eri yliopistojen ja festivaalikentän toimijoiden välisenä yhteistyönä. Festivaaliyleisöjä tutkittiin tänä vuonna jo siis neljättä kertaa. Kaikki vuoden 2020 Festivaalibarometriin osallistuneet 22 festivaalia ovat myös tutkimuksen toteutuksesta vastanneen LiveFIN ry:n jäseniä.

Festivaalit lisäävät kävijöiden hyvinvointia

Koronapandemian vuoksi erikoisena näyttäytynyt festivaalikesä 2020 tuotti hyvin uniikkia tutkimusaineistoa yleisöltä, joka ei tänä kesänä päässytkään osallistumaan lempifestivaaleilleen. Tutkimus osoitti, että yleisön kaipuu elävän musiikin tapahtumien ja festivaalien pariin on kova. Festivaalit ja niiden puute myös vaikuttavat festivaalikävijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin. Yli puolet (55 %) kyselyyn vastanneista koki, että koronapandemian aiheuttama tauko elävän musiikin tapahtumista on vaikuttanut omaan hyvinvointiin negatiivisesti

 Festivaalibarometrin vastausten perusteella voidaan päätellä, että festivaalit vaikuttavat kävijöidensä hyvinvointiin ja jaksamiseen myönteisesti. Ne auttavat lataamaan akkuja ja mahdollistavat arjen stressistä eroon pääsyn sekä tarjoavat mahdollisuuden viettää aikaa ympäristössä, johon kuuluu iloinen ja positiivinen käytös. Festivaaliympäristö irrottaa arjesta ja saa hetkeksi unohtamaan huolet. 

 ”On tajunnut niiden vaikutuksen omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Ja myös on tullut tajuttua, että oikeasti haluaa lähteä festareille eikä vaan tavan vuoksi halua lähteä. Kaipuu iloiseen musiikin täyteiseen tapahtumaan on kova.” (Festivaalibarometrin vastaaja 2020) 

Korona uhkaa festivaalien yhteisöllistä tunnelmaa

Festivaalit näyttäytyvät tutkimuksen valossa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ylläpitävänä paikkana. Rento ja yhteisöllinen tunnelma oli tärkeä tekijä festivaalielämyksen onnistumista mitattaessa. Lähes kaikki Festaribarometriin vastaajat (93 %) pitivät rentoa ja yhteisöllistä tunnelmaa tärkeänä. 

Korona on merkittävä festivaalien yhteisöllisyyttä heikentävä tekijä. Yleisötutkimuksen perusteella festivaalien yleisö on jakautunut kahteen leiriin – niihin, jotka pitävät koronarajoituksia tarpeellisina ja niihin, jotka eivät niistä juuri piittaa. Tämä vaikuttaa negatiivisesti yhteisöllisyyteen. Mikäli pandemia pitkittyy ja elävän musiikin tapahtumia järjestetään tulevana kesänä 2021 tiukoin rajoituksin, on festivaalien haasteena yhteisöllisyyden rakentaminen ja kuluttajalupauksen säilyttäminen

”Suuret väkijoukot herättivät ennen parhaimmillaan jonkinlaista euforiaa hienon kollektiivisen kokemuksen kautta. Nyt ne lähinnä ahdistavat ja arveluttavat. Festareiden vetovoima perustuu paljolti suurten yleisömassojen tiiviiseen yhteishenkeen ja ilmapiiriin ja ilman mahdollisuutta siihen festivaalit vanhassa muodossaan ovat uhattuna.” (Festivaalibarometrin vastaaja 2020) 

Suurin osa vastaajista pitää osallistumista ensi vuoden festivaaleille jossain määrin todennäköisenä

Festivaalibarometrin vastaajat suhtautuvat tulevaan kesään varovan toiveikkaasti. Todennäköisyys osallistua ensi vuonna festivaaleille on laskenut huomattavasti kahden vuoden takaisesta Festivaalibarometrista. Kuitenkin edelleen 87 % vastaajista pitää jossain määrin todennäköisenä osallistumistaan ensi vuoden festivaaleihin. Erittäin todennäköisenä sitä pitää 57 % vastaajista. Osallistumista festivaaleille viiden vuoden kuluttua pidetään todennäköisempänä kuin aiemmin. 

Festivaalibarometriin osallistuivat: Blockfest, Flow Festival, Himos Juhannus, Ilosaarirock, Kuopiorock, LPRHC Fest, Nummirock, Pori Jazz, Porispere, Provinssi, Qstock, Rocfest, Rockfestari Naamat, Ruisrock, Sideways, Solar Sound Festival, Suomipop Festivaali Jyväskylä, Suomipop Festivaali Oulu, Tammerfest, Tikkurila Festivaali, Tuska, Wanaja Festival. Tutkimukseen vastasi tänä vuonna lähes 13 000 festivaalikävijää, kun vuonna 2018 osallistujia oli hieman yli 6 500. 

Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan ensi vuonna.


Lisätietoja:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi

LiveFIN otti kantaa viranomaisohjauksen epämääräisyyteen ja vaatii ennakoitavuutta päätöksenteossa

Suomen musiikkitapahtumien edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n mukaan koronapandemian aiheuttamista yleisötilaisuuksien rajoituksista tiedotetaan tällä hetkellä aivan liian lyhyellä aikajänteellä, mikä tekee musiikkitapahtumien järjestämisen kannattamattomaksi ja monin paikoin mahdottomaksi.


Aluehallintovirasto julkaisi tänään 24.8.2020 yleistiedoksiantona syyskuun yleisötilaisuuksien järjestämistä koskevat rajoitukset. Rajoitukset tehdään aina kuukaudeksi kerrallaan ja syyskuun ohjeet saapuivat vain viikon varoajalla elävän musiikin tapahtumajärjestäjien tietoon.

Rajoitusten antaminen näin lyhyellä aikajänteellä vaikuttaa oleellisesti elävän musiikin tapahtumajärjestäjiin tehden toiminnan kannattamattomaksi ja käytännössä mahdottomaksi. Tapahtumia voidaan järjestää turvallisesti ja koronatartuntariskit minimoiden, mutta se edellyttää myös johdonmukaista ja ennakoitavaa ohjausta viranomaisilta.” toteaa LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Rajoitusten epämääräisyys ja aluehallintovirastosta alunperin julkaistu väärä tieto koskien yleisötilaisuuksien kävijämäärärajoituksia vaikeuttivat elävän musiikin tapahtumajärjestäjien jo valmiiksi vaikeaa tilannetta.

Päivän uutiset ja niistä välittyvä sekavuus vaikuttivat hyvin ilmeisesti tapahtumien lipunmyyntiin seisauttaen sen lähes tyystin. Kuluttajien luottamusta pääsylipun hankintaan ei lisää viranomaisten suunnalta tulevat epämääräiset ohjeet .” Lahtinen jatkaa.

Koronapandemia on vaikuttanut musiikkialaan jo nyt dramaattisesti tuoden 300 miljoonan euron liikevaihdon menetykset. Alan liikevaihto on laskenut 70 prosenttia. Tällä hetkellä rajoitusten ennakoimattomuus ja viranomaistoiminnan lyhytjänteisyys heikentävät toimintaedellytyksiä entisestään. Syksy voisi kuitenkin muuttaa alan tulevaisuuden näkymät hieman paremmaksi. Elävän musiikin tapahtumapaikkojen – klubien ja konserttisalien koko vuoden liikevaihdosta 41 prosenttia, peräti 72 miljoonaa euroa tehtiin viime vuonna loka – joulukuun aikana. Alan taloudelliset menetykset kasvavat, jos viranomaistoiminta ei muutu selkeämmäksi ja ennakoitavammaksi.

LiveFIN lähestyi kannanotollaan myös sekä sosiaali- ja terveysministeriötä, että aluehallintovirastoa.


Lisätietoja:
Jenna Lahtinen, toiminnanjohtaja
LiveFIN ry
jenna.lahtinen@livefin.fi
+358 50 376 3767

Kannanotto 24.8.2020 – Viranomaisohjauksen aikataulu on kestämätön elävän musiikin tapahtumajärjestäjille

Venueiden liikevaihto oli viime vuonna lähes 175 miljoonaa euroa

LiveFIN ry:n teettämän toimialakyselyn mukaan elävän musiikin venueiden toiminta on numeroiden valossa merkittävää ja alueellisesti vaikuttavaa. Elävän musiikin tapahtumia järjestettiin niissä viime vuonna noin 20 000. Venueiden eli klubien ja konserttitalojen liikevaihto oli lähes 175 miljoonaa euroa. Venuet rikastuttavat oman alueensa kulttuurielämää. Toiminnan keskiössä on kulttuurielämän, erityisesti musiikin toimintamahdollisuuksien kehittäminen ja elinvoimaisuuden ylläpitäminen. 

Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFIN ry järjesti toimialakyselyn, jolla se kartoitti Suomen elävän musiikin venueiden; klubien ja konserttitalojen toimintaa, kokoa ja liikevaihtoa. Toimialakyselyyn osallistui yhteensä 24 venueta, joka on noin 7 % kaikista Suomen klubeista ja konserttitaloista. 

Venuet numeroiden valossa 

Kyselyyn vastanneet venuet järjestivät vuoden 2019 aikana 3 591 tapahtumaa, joista 19 % oli ilmaisia. Esiintyjiä oli lähes 7 000 ja asiakkaitakin yli miljoona. Näiden tietojen pohjalta voidaan arvioida, että koko Suomessa tapahtumia järjestettiin 20 000, esiintyjiä oli 34 000 ja yleisöä lähes 5,5 miljoonaa. Venuet työllistivät yhteensä noin 5 200 henkilöä 1 500:lla henkilötyövuodella. 

Vastanneiden 22 venuen yhteenlaskettu liikevaihto oli lähes 29 miljoonaa euroa. Koko Suomen osalta voidaan arvioida, että venueiden vuoden 2019 kokonaisliikevaihto oli lähes 175 miljoonaa euroa

Tuloista suurin osa muodostuu lipunmyynnistä (44 %), mutta ruoka- ja juomamyynti (39 %) lähentelee jo lipunmyynnin osuutta. Avustusten osuus oli vuonna 2019 vain 2 %. Kuluista ohjelmakulut vievät lähes puolet 47 % ja työntekijäkulut 24 %. 

Venueiden merkitys paikalliselle kulttuurielämälle 

Elävän musiikin venueiden toiminnan keskiössä on kulttuurielämän, erityisesti musiikin toimintamahdollisuuksien kehittäminen ja elinvoimaisuuden ylläpitäminen. Venuet ovat vahvoja paikallisia toimijoita, jotka rikastuttavat oman alueensa kulttuurielämää. Vaikka valtaosa toiminnasta rakentuu yrityspohjalle ja tähtää taloudelliseen kannattavuuteen, elävän musiikin toimijat näkevät merkityksensä kulttuurielämän elävöittäjinä. Esiintymismahdollisuuksien luominen on toimijoille tärkeää. Monet toimijoista tarjoavat tiloja myös muille kulttuuri- ja tapahtumajärjestäjille musiikkikentän ulkopuolelta ja ylläpitävät sitä kautta rikasta ja monipuolista kulttuurikenttää. Yleisölle tarjotaan iloa, hyvinvointia ja elämyksiä. Toiminnan tulee kuitenkin olla taloudellisesti kannattavaa. 75 % kyselyyn vastanneista venueista ovat yritysmuotoisia, 17 % yhdistyksiä ja 8 % julkisyhteisöjen hallinnassa. Jako kuvastaa koko Suomen tilannetta suhteellisen hyvin. 

Puolet kyselyyn vastanneista klubeista ja konserttitaloista olivat myös mukana järjestämässä festivaaleja. Suurimmat festivaalit ja suurtapahtumat tuottavat myös merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia tapahtumamatkailun kautta. LiveFIN kartoittaa myös festivaalien tilannetta ja julkistaa festivaalien toimialakyselyn tulokset tänä syksynä. 

Venueiden toiminta on monimuotoista ja mahdollistavaa 

Suomen klubien ja konserttitalojen koko vaihtelee pienistä alle sadan asiakaspaikan klubeista 6 000 hengen areenoihin. Toiminnan ytimessä ovat elävän musiikin tapahtumat, mutta venueilla tapahtuu muutakin. Valtaosalle ravintolatoiminta on merkittävä kannattavuutta luova tekijä, mutta sen lisäksi tarjotaan erilaista kulttuuri- ja taidetoimintaa sekä yhteisöllisiä tiloja. 

Venueiden kehitys tyssäsi koronaan 

Vuosi 2019 oli taloudellisesti hyvä vuosi vuosi klubi- ja konserttitalorintamalla. Puolet vastaajista koki, että viime vuosi oli jopa tavanomaista parempi. Vuonna 2019 venueita kehitettiin entistä paremmiksi tiloja laajentaen ja tekniikkaa sekä lipunmyyntiä uudistaen. Myös liiketoiminnan kannattavuutta tarkasteltiin ja parannettiin tapahtumatoimintaa lisäämällä ja musiikkitarjontaan keskittyen. Venueiden kehityksen tielle asettui tänä keväänä korona ja tulevaisuus näyttää nyt epävarmalta. Elävän musiikin tilaisuudet kiellettiin koronapandemian alkuvaiheessa ensimmäisten joukossa ja voimassa olevat rajoitukset vaikuttavat niihin edelleen. Tällä hetkellä voimassa oleva aluehallintoviraston vaatimus anniskelutilojen istumapaikoista vaikeuttaa erityisesti yleisötilaisuuksien järjestämistä sisätiloissa eli juuri venueiden toimintaa. Tuleehan reilusti yli kolmannes (39 %) venueiden tulosta juuri ravintolatoiminnasta. Vaikeassa tilanteessa monet uskovat kuitenkin, että elävän musiikin ala nousee koronakriisin jälkeen suositummaksi kuin aiemmin. Klubien ja konserttitalojen toiminnan kehittämiseksi kaivataan tutkimuksen mukaan rahallista tukea esimerkiksi kiinteisiin kuluihin ja tuo toive korostuukin erityisesti koronakriisin keskellä. 

Lisätietoja:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi

Mitä on Suomen kesä ilman lavatansseja?

LiveFIN kartoitti tanssilavojen tilannetta Suomessa. Korona iski armotta myös suomalaisten juhannusperinteeseen.

Juhannusta vietettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti ilman lavatansseja. Koronaviruksen aiheuttamat rajoitteet veivät suomalaisilta tärkeän perinteen eikä viime viikonloppuna tanssittu juhannustansseja lainkaan maamme lähes kahdellasadalla aktiivisesti toimivalla tanssilavalla.

LiveFIN kartoitti tanssilavojen toimintaa kyselytutkimuksella. Suomen kaikista tanssilavoista 170 toimii aktiivisesti järjestäen yli 3 tilaisuutta vuosittain.  Tutkimuksen mukaan Suomessa järjestetään vuosittain tansseja noin 3 000 kertaa ja niissä esiintyy yli 2 000 esiintyjää. Vuodessa tanssilavoilla vierailee yhteensä noin 800 000 kävijää.

Tanssilavoista 20 prosenttia ovat yksityisten toimijoiden ja peräti 80 prosenttia yhdistyksien vetovastuulla. Tanssien taustalla on siis vahva talkootyön kulttuuri. Kyselytutkimuksen vastauksissa talkootyön myötä syntyneen yhteisöllisyyden merkitys korostuu tanssilavoilla:

”Tapahtumat ovat kulttuuritapahtumia, joissa musiikki, tanssiminen ja ihmisten kohtaaminen miellyttävässä ympäristössä ovat keskiössä. Tapahtuman ympärillä tapaavat tosiaan talkoolaiset, joille mahdollisuus olla osa merkittävää yhteisöä ja kohdata toisia ihmisiä on erityisen tärkeää.” (Toimialabarometri: Tanssilavat 2019)

Tanssilavojen kulttuurinen ja sosiaalinen vaikuttavuus on kiistaton. Lavat toimivat pääosin kesäisin paikkakunnilla, joilla ei ole juuri muuta musiikkitarjontaa. Koska tanssit ovat usein osa yhdistysten varainkeruuta, ne mahdollistavat muiden tapahtumien ja esimerkiksi liikuntatoiminnan tarjoamisen paikallisyhteisölle:

”Pystymme tukemaan lavalta saaduilla tuloilla alueen lasten ja nuorten urheilutoimintaa. Lapset voivat harrastaa vanhempien varallisuudesta riippumatta.” (Toimialabarometri: Tanssilavat 2019)

Tanssilavojen tulevaisuus on kuitenkin vaakalaudalla. Tanssien järjestäjät ja myös kävijät alkavat ikääntyä, eikä uusia sukupolvia ole syntynyt ylläpitämään tanssilavakulttuuria. Kesän tansseja dramaattisesti rajoittaneen koronaviruksen uskotaan vähentävän tanssijoiden ja tanssien järjestäjien määrää jatkossakin. Toiminnasta pelätään jäävän pois monia aktiivisia harrastajia, kun mahdollisuutta tanssiin ei tänä kesänä ole. Ikääntyvien tanssilavakiinteistöjen ylläpito on niin ikään yksi tulevaisuuden haasteista.

Lisätietoja:

Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi

LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja aloittaa työnsä

Kesäkuun ensimmäinen on kulttuurialalle merkittävä päivä. Keikkojen ja yleisötilaisuuksien järjestäminen on taas sallittua, vaikkakin pienimuotoisesti ja tietyin rajoittein. Ravintolat ja terassit avaavat ovensa, samoin museot.

LiveFIN ry:n vastavalittu toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen aloittaa työnsä myös kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Uuden toiminnanjohtajan tavoittaa numerosta +358503763767 ja sähköpostilla osoitteesta jenna.lahtinen@livefin.fi.

”Poikkeuksellisina aikoina yhteydenpidon merkitys korostuu, joten soitellaan ja kirjoitellaan. Täällä ollaan jo kuulolla!” Lahtinen kehottaa.

Tsemppiä uudelle toiminnanjohtajalle ja koko alalle tähän erikoiseen kesään!

LiveFIN ry:n uusi toiminnanjohtaja on Jenna Lahtinen

Livealan suuret muutokset vallitsevassa poikkeustilassa näkyvät juuri nyt suomalaisille yleisötapahtumien ja keikkojen peruuntumisena, mutta niiden vaikutukset tulevat näkymään vielä pitkään koko alan ekosysteemissä. Suomen elävän musiikin tapahtumajärjestäjien edunvalvontajärjestö LiveFIN jatkaa työskentelyään koko toimialan hyväksi ja suuntaa pitkäjänteisesti katsettaan kohti tulevaa. Edunvalvonta- ja vaikuttamistyö jatkuu entistä vahvempana, kun yhdistyksen uutena toiminnanjohtajana aloittaa Jenna Lahtinen.

Lahtinen tuo mukanaan LiveFINin toimintaan laajojen verkostojensa lisäksi vahvan ja monipuolisen osaamisensa elävän musiikin alalla. Viime vuosina Lahtinen on vastannut suurkonserttien ja festivaalien, kuten Ilosaarirockin ja Provinssin artistituotannosta, tuottanut livealan ammattilaistapahtuma MARSia Seinäjoella sekä showcase-festivaali Lost In Musicia Tampereella. Lahtisella on vahva yhdistystausta, ja hän on toiminut erilaisissa luottamus- ja työtehtävissä muun muassa Jelmu ry:ssä Jyväskylässä. Lahtinen on palkittu vuoden tuottajana Musiikki & Median Industry Awardseissa vuonna 2019. 


“Aloitan työni LiveFIN ry:n toiminnanjohtajana aikamoisessa tilanteessa! Livealaa koetteleva poikkeustila asettaa työlle uudenlaisia vaatimuksia ja haastaa kaiken tähänastisen osaamiseni. Odotan tulevaa kuitenkin hyvillä mielin ja luottavaisena siihen, että yhdessä tästä selvitään. LiveFINissä elää vahvana yhdessä tekemisen meininki, jonka merkitys näinä aikoina on aivan erityisen tärkeä paitsi minulle, myös koko alalle. Väistynyt toiminnanjohtaja Salla Vallius jätti jälkeensä suuret saappaat, joita en koskaan voisikaan täyttää enkä edes yritä. Otan tämän työn vastaan nöyränä, innostuneena ja omin kenkineni. Tallaan niillä uusia polkuja, uusiin suuntiin, toivottavasti koko Suomen liveala rinnallani kulkien!” Lahtinen kommentoi.

Jenna Lahtinen aloittaa LiveFIN toiminnanjohtajana 1.6.2020.

Jenna Lahtinen

LiveFIN onnistui lobbaamaan tukea kevään taloudellisiin menetyksiin

Koronakriisin keskellä LiveFINin hallitus iloitsee pienestä työvoitosta elävän musiikin alan tukimuotoihin liittyen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on juuri tiedottanut uudesta rahoituskanavasta, jonka on tarkoitus korvata myös meidän jäsenistön kaltaisille yhteisöille koronaviruksen rajoitustoimenpiteistä aiheutuneita menetyksiä keväällä 2020. Tämä on ollut mahdollista määrätietoisen lobbaustyön, tarkan tiedonkeruun sekä aktiivisten jäsentemme ansiosta. 

Lainaus OKM 30.4 tiedotteesta:

Korona-avustukset kulttuurialojen yhteisöille

Avustus on tarkoitettu luovien alojen, taiteen ja kulttuurin ammatillisten yhteisöjen toimintaan, jonka harjoittamista ovat vaikeuttaneet tai estäneet koronapandemiasta aiheutuneet rajoitukset. Avustusta voidaan myöntää taide-, kulttuuri- ja luovien alojen, kuten musiikin, näyttämötaiteen, sirkustaiteen, tanssitaiteen, kuvataiteen, kuvitustaiteen, sarjakuvataiteen, valokuvataiteen, arkkitehtuurin, muotoilun, audiovisuaalisen kulttuurin sekä elokuva- ja mediataiteen, kirjallisuuden ja sanataiteen, kulttuuriperinnön sekä muun taiteen ja kulttuurin yhteisöille.

Avustusta ei voida myöntää yhteisöille, jotka ovat saaneet samaa tarkoitusta varten avustusta Business Finlandilta tai ELY-keskukselta. Avustusta ei myöskään voida myöntää elokuva- tai av-alan tuotantoyhtiöille tai elokuvateattereille, jotka voivat saada avustusta Suomen elokuvasäätiöstä.

Avustusta voivat hakea oikeuskelpoiset yhteisöt, kuten yhdistykset ja yritykset. Kunnat, kuntayhtymät tai rekisteröimättömät yhteisöt eivät voi hakea tätä avustusta.

Tavoitteena on, että koronapandemiasta johtuvan poikkeustilan aikana taide-, kulttuuri- ja luovien alojen yhteisöjen toimintaedellytyksiä voidaan pitää yllä. 

Avustuksia voidaan myöntää sellaisten talousvaikutusten lieventämiseen, jotka ovat syntyneet tai syntyvät 13.3.-31.5.2020 välisenä aikana.

Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet löydät OKM sivuilta tästä linkistä

Toivomme, että kaikki jäsenorganisaatiomme, joiden toiminnan harjoittamista koronaepidemian myötä tulleet rajoitukset on vaikeuttanut tai estänyt, hakevat avustusta.Työ ei toki lopu tähän ja LiveFIN jatkaa aktiivista työskentelyä alan toimintaedellytysten parissa sekä uusien rahoituspakettien ja tukimuotojen etsimisessä.

Hauskaa ja turvallista vappua!

Toivoo LiveFINin hallitus

ELÄVÄ KULTTUURI TARVITSEE TILAA

Mielipidekirjoitus:

Helsingissä joukko elävän musiikin klubeja sulkee ovensa tänä syksynä. Ilmiö on ollut esillä suurkaupungeissa jo jonkin aikaa. Gentrifikaatio on ajanut luovan alan toimijoita syrjään kaupunkien sykkeestä jo muun muassa Lontoossa, Berliinissä ja naapurissamme Tukholmassa. Kallistuvat hinnat ja kaupalliset toimijat eivät tue elävän musiikin toimijoiden olemassaoloa ihmisten kulkuvirtojen läheisyydessä.

Nyt, kun Helsingin kartalta pyyhkiytyvät pois The Circus, Virgin Oil sekä Nosturi, jättää se jälkeensä lähes 8 miljoonan euron liikevaihtotyhjiön sekä puutteita 600-3000-päisen yleisön venuetarjontaan. Tilanteesta kärsivät niin artistit, kulttuurialan työntekijät kuin musiikkialan yrityksetkin. Kun yhtäkkiä pyyhkäistään pois merkittävä osa monipuolisesta ja rikkaasta keikkatarjonnasta ja sen mahdollisuuksista, on tilanne järkyttävä. On selvää, että uhkana on lipunhintojen nousu ja musiikin monipuolisuuden kuihtuminen, kun keikoille tarjolla olevia iltoja on vähemmän ja paikoille enemmän kysyntää. Myydäkkö talo täyteen “varmalla nakilla” vai ottaako riski kokeellisemmalla ohjelmasisällöllä? Uhkana on, että kiertävät kansainväliset artistit jättävät Suomen väliin sopivien konserttipaikkojen puuttuessa.

“Tuotamme aineetonta hyvää, jolla on suora yhteys ihmisten hyvinvointiin ikään, asemaan tai mihinkään muuhun katsomatta. Tuomme ihmisiä myös yhteen ja luomme yhteisöllisyyttä”


Vaikka ilmiö saatetaan esiin Helsingin esimerkein, on kyseessä valtakunnallinen haaste. Klubien merkitys merkittävinä paikallisina kulttuuritoimijoina on asia, mitä ei edelleen tänä päivänä osata nostaa arvoon. Klubiverkosto kattaa koko Suomen Ahvenanmaalta Ivaloon. Elävän musiikin klubit tarjoavat ihmisille matalan kynnyksen kulttuuripalveluita, mutta siltikään kevyen musiikin konserttitoimintaa ei poliittisessa päätöksenteossa nähdä uskottavana toimialana, eikä sen olemassaoloa ja elinvoimaisuutta tueta juurikaan julkisin varoin. Kyseessä on kulttuurin muoto, mikä koskettaa lähes kaikkia Suomen kansalaisia ikäihmisistä nuoriin. Silti ansaintamalli on pakotettu riippuvaiseksi anniskelusta sekä lipunmyynnistä, mikä sekään hädin tuskin kattaa toiminnasta aiheutuvat kulut. Elävän musiikin klubikonserttitoiminta tavoitti vuonna 2018 lähes 3 miljoonaa konserttikävijää ja tuloutti artisteille lähes 20 miljoonaa euroa. Kyse on siis merkittävästä kulttuuritoiminnasta ja työllistävästä vaikutuksesta. Sen lisäksi musiikki muun kulttuurin ja taiteen ohessa lisää hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

“Tuotamme aineetonta hyvää, jolla on suora yhteys ihmisten hyvinvointiin ikään, asemaan tai mihinkään muuhun katsomatta. Tuomme ihmisiä myös yhteen ja luomme yhteisöllisyyttä” (Klubitoimijan vastaus LiveFINin toimialabarometrissa vuodelta 2018)

Tukholmassa on kipuiltu saman ilmiön kanssa, kun klubi toisensa perään on joutunut sulkemaan ovensa. Kuntatasolla on viimein herätty ja myönnetty, että ottaen huomioon kaupungin kasvu ja elinvoima, uupuu sieltä yli 10 elävän musiikin klubia. 

“On häpeällistä, että Tukholma, kaupunki, joka pelaa persoonallisuudellaan ja vetovoimallaan, ei mahdollista elävää musiikkia. Sen sijaan, että pohditaan kuinka vanhoja klubeja saadaan säästettyä, pitäisi ajattelu kääntää siihen, kuinka niitä mahdollistetaan lisää.”  toteaa Svenska Live:n toiminnanjohtajan Joppe Pihlgren.

Monimuotoisen elävän musiikin toiminta luo hyvinvointia, työpaikkoja, lisää kaupunkien ja maakuntien pito- ja vetovoimaa, edistää matkailua sekä tuo mukanaan persoonallisuutta. Päättäjien, kaupunkisuunnittelijoiden ja ihan jokaisen tulisi muistaa, että kulttuuri tarvitsee tilaa. Kun kaupunginosia suunnitellaan, ainoa kulttuurin muoto ei voi olla kahvila. Kulttuuri ja taide kukkii siellä, missä sille annetaan mahdollisuus. Kulttuuriteollisuus on toiseksi suurin työllistäjä heti metalliteollisuuden jälkeen, ja luovan alan kasvun kerrannaisvaikutukset talouteen ovat jopa kolminkertaiset. Eikö olisi siis vihdoinkin aika tunnustaa elävän populaarimusiikin arvo ja toimia sen mukaisesti. Antakaa tilaa ja mahdollistakaa.

Musiikkitapahtumien ja elävän musiikin yhteisön puolesta,

Salla Vallius
LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja