Edunvalvontaa kotisohvalta – LiveFIN ry:n hallituksen jäsenen kuulumisia

Lokakuussa 2019 tulin valituksi Musiikki & Median yhteydessä järjestetyssä syyskokouksessa LiveFINin hallitukseen kaksivuotiskaudelle (kiitos vielä luottamuksesta). Alun perin mun tarkoitus hallituksessa oli ajaa kansainvälisiin artistipalkkioihin liittyvää lähdeverouudistusta, järkevöittää artistisopimuksia ja tasa-arvoistaa bäkkäriä – festareiden asioita unohtamatta. Olin varma, että saisin monta hallinnollista epäkohtaa korjattua vuodessa hallituspaikan ansiosta.

Helmikuun lopussa alkoi kuitenkin olla aika selvää, että tästä vuodesta tulisi jotakin todella erilaista. Siirryimme kotitoimistoille ja tyhjentäessäni työpöytääni Sörnäisissä oli suoraan sanottuna maailmanlopun fiilis. Maaliskuussa koronatilanne eskaloitui tavalla, jonka jokainen alallamme työskentelevä muistaa loppuelämänsä.

Maaliskuussa tietoa tulevasta ei ollut – oli vain pelkoa. Jotenkin piti saada päättäjille argumentoitua se, miten jäsenistön toimintaedellytykset turvataan, jos koronailanne jatkuu pitkään ja jos kesänkin liikevaihto menetetään. Totuus oli karu, sillä aluksi kulttuuritapahtumia ei huolittu opetusministeriön eikä työ- ja elinkeinoministeriön luukulle, sillä emme olleet tarpeeksi kulttuuria toiselle emmekä tarpeeksi bisnestä toiselle. Mutta me perusteltiin, kerättiin dataa ja lobattiin, että alamme tekee sisältö edellä tapahtumia ja keikkoja. Lisäksi puolellamme oli se fakta, että OKM:ssä oli jo totuttu lukemaan kulttuurialan toimijoiden hakemuksia. Kultuurialan hätä ja tappiot eivät katso sitä, onko tekijällä oy vai ry vai vaikkapa toiminimi.

Yksi tämän vuoden kohokohdista liittyy erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön jakamiin korona-avustuksiin. Olen tosi ylpeä, että saatiin koronakeväänä LiveFINin ansiosta masinoitua tämä erityisavustushaku ja että se on auttanut niin monia kulttuuritapahtumia Suomessa.

Laskeskelin, että mulla meni keväällä hallituksen jäsenenä viikoittain varmaankin 20 tuntia omien töiden lisäksi edunvalvontaan, vaikka pääasiallisesti hallitus ei operatiivista työtä teekään. Kevään tilanne oli kuitenkin kaikilla tavoin poikkeus. Tulevaisuus vaikutti epävarmalta ja epätoivoiselta, mutta opin paljon enkä todellakaan vaihtaisi LiveFINin hallituksen jokailtaisia zoom-kokouksia tai lukuisia whatsapp-viestejä mihinkään.

Ensimmäinen koronavuosi on takana ja tilanteeseen on turtunut, mutta hätä ja epävarmuus koettelee meitä vielä pitkään. Muutamia viikkoja sitten joulukuussa edunvalvonta nytkähti taas kabineteissa ison harppauksen eteenpäin – alamme ongelmista kirjoitetaan lehdistössä ja somekin valloitettiin #oikeusmusiikkin-kampanjan avulla. Tuntuukin, että maaliskuussa alkaneen lobbaustunnelin päässä näkyy vihdoin valoa (toivottavasti tämä ei olisi se kuuluisa vastaantuleva juna).

Nyt uuden vuoden kynnyksellä onkin aika katsoa eteenpäin, sillä alamme tarvitsee kunnollisen exit planin koronatilaneesta. Tähän täytyy kuulua taloudellinen tuki, jotta voimme valmistella ensi vuotta turvallisin mielin, koska tulevaisuus on epävarma. Lisäksi freelancereiden sekä toiminimi- ja yksinyrittäjien tilanne täytyy vihdoin saada korjattua, sillä he ovat tässä kriisissä suurimpia väliinputoajia. Me emme halua, että alan koulutetut työntekijät siirtyvät täysin muihin tehtäviin.

Edunvalvonta livemusapahtumien eteen jatkuu ja olen edelleen tästä saamastani luottamustehtävästä todella innoissani. Lisäksi yritän tietenkin olla luottamuksen arvoinen.

Maiju Talvisto

Kirjoittaja on LiveFIN ry:n hallituksen jäsen ja työskentelee Flow Festivalilla artistituotannon parissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *