LiveFIN selvitti klubien ja konserttisalien tunnuslukuja – ensimmäisen koronavuoden vaikutus näkyy toimialatutkimuksen tuloksissa selvästi

Elävän musiikin yksityissektorin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry selvitti toimialatutkimuksessaan vapaan kentän venueiden eli klubien ja konserttisalien tunnuslukuja vuodelta 2020. Tutkimus käsittelee muun muassa elävän musiikin alan työllistämisvaikutuksia sekä taloustilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Koronan vaikutus tulevaisuudennäkymiin on ilmeinen – pitkittyneiden rajoitusten nähtiin vaikuttavan toiminnan mahdollisuuksiin ja heikon taloudellisen tilanteen kaventavan livemusiikkitarjonnan monipuolisuutta.

Ensimmäisen koronavuoden vaikutus näkyy toimialatutkimuksen tuloksissa selvästi. Tulot ja kävijämäärät romahtivat ensimmäisenä koronavuonna noin 70 %, vaikka maaliskuun 2020 alkuun asti tilanne olikin normaali. Vuodesta 2019 vuoteen 2020 klubien ja konserttisalien liikevaihto putosi 118 miljoonaa euroa ja keikoilta ja konserteista katosi 4 miljoonaa käyntiä. Keikat ja konserttiesitykset vähenivät 60 %. Virtuaalilähetykset paikkasivat tapahtumien määrää, mutta ne eivät tuoneet tuloja, sillä suurin osa katsojista haluaa seurata keikkastriimejä vain ilmaiseksi. 

Patoutunut kysyntä, pitkittyneet rajoitukset, kaventunut tarjonta ja kuluttajaluottamuksen palauttaminen ovat livealan näkemyksiä tulevasta 

40 % tutkimukseen vastaajista ei nähnyt tulevaisuudessa mitään positiivista. Tämä on huolestuttavaa, sillä aiemmissa kyselyissä vastaajat ovat olleet hyvinkin innostuneita tulevaisuudesta. Suurimmat odotukset kohdistuivat patoutuneeseen kysyntään, jonka uskottiin lisäävän – ainakin aluksi – elävän musiikin kulutusta, kunhan koronatilanne hellittää riittävästi.

Kuva: Venueiden toimialatutkimus 2020 ja koronan vaikutus elävän musiikin alaan

Eniten oltiin huolissaan siitä, mitä asiakaskäyttäytymiselle tapahtuu jatkossa: miten ihmiset saadaan takaisin keikoille ja turvallisuudentunne palautettua? Koronarajoitusten kestosta oltiin niin ikään huolissaan. Koska vuosi 2020 oli taloudellisesti todella heikko, nähtiin uhkana se, että lähitulevaisuudessa taloudellisia riskejä on minimoitava.

”Tulevaisuudessa huolettaa tutkimuksestakin esiin noussut huomio siitä, että miten jo kohta kaksi vuotta jatkunut taloudellisesti vaikea tilanne vaikuttaa tarjonnan monimuotoisuuteen. Marginaalisemman musiikin tarjonta köyhtyy, kun taloudellisia riskejä ei ohjelmistovalinnoissa haluta ottaa. Se vaikuttaa myös siihen, että uudet tulokkaat eivät välttämättä pääse enää esiintymislavoille. Klubeilla ja keikkapaikoilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli tulevaisuuden tähtien esiinnousussa” kertoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
 
Vaikka yleisötilaisuuksien rajoituksista ollaankin pian pääsemässä, vaikuttavat viikoittain muuttuvat ravintolarajoitukset oleellisesti juuri livemusiikin vapaaseen kenttään, erityisesti klubeihin ja keikkapaikkoihin. Nämä toimijat eivät ole vielä vapautuneet sääntelyn piiristä. Vuoden 2021 osalta koko elävän musiikin yksityisen sektorin liikevaihtomenetys tulee olemaan arviolta 360 miljoonaa euroa. Luku pitää sisällään rytmimusiikkifestivaalit, venuet, tanssilavat, klassisen musiikin festivaalit ja suurkonsertit. Loppuvuoden ravintolarajoituksilla ja niiden purun aikataululla tulee olemaan oleellinen merkitys klubien ja keikkapaikkojen toiminnalle, taloudellisille menetyksille ja työllistämisen mahdollisuuksille. 
 

Koronatuet paikkasivat vaikeaa taloudellista tilannetta, mutta lähes puolet toimijoista jäi ilman

Valtion koronatuet paikkasivat taloudellisesti vaikeaa tilannetta vuonna 2020. Erilaisten tukien ansiosta työntekijöiden irtisanomisia voitiin pääosin välttää, mutta lomautuksia oli yli 310 henkilötyövuotta. Julkiset koronatuet painottuivat suuriin, vähintään miljoonan euron liikevaihdon omaaviin toimijoihin. 52 % vastaajista sai koronatukia eli lähes puolet myös jäi ilman tukia.

Kuva: Venueiden toimialatutkimus 2020 ja koronan vaikutus elävän musiikin alaan

Tulojakauma muuttui vuodesta 2019 olennaisesti, kun lippu-, ruoka- ja juomatulot romahtivat. Tuloja kompensoitiin kuitenkin avustuksilla, joiden määrä nousi kahdesta prosentista 18 %:iin. 

Virtuaalilähetyksiä seurasi yli miljoona katsojaa – Oulun 45 Special keräsi ennätysyleisön

Korona-ajasta johtuen venueiden toimialatutkimuksessa kysyttiin ensimmäisen kerran tietoa myös virtuaalilähetyksistä. Noin puolet venueista teki vuoden 2020 aikana virtuaalilähetyksiä. Vastanneet venuet tekivät yli 200 esitystä, joissa oli lähes 600 esiintyjää. Ihmiset eivät ole kuitenkaan valmiita maksamaan virtuaalilähetysten seuraamisesta, sillä maksavia osallistujia oli alle 27 000, mutta ilmaisia taas lähes 700 000. Kun lukuja suhteutetaan koko Suomeen, voidaan arvioida, että koko Suomessa venuet tekivät vajaa 900 virtuaalilähetystä, joissa esiintyi lähes 2 300 artistia. Näitä seurasi maksua vastaan alle 90 000 ihmistä ja ilmaiseksi 1,3 miljoonaa.
 
Yksi tutkimukseen vastanneista venueista oli Oulun 45 Special, joka järjesti vuonna 2020 yksitoista virtuaalilähetystä. Näitä katseltiin yhteensä yli 600 000 kertaa, mikä on arvioilta yli kolmannes koko Suomen virtuaalikeikkojen katsojaluvuista. Katsojia oli yhteensä 27:stä eri maasta. 45 Specialin keikkatoiminnasta vastaava promoottori Roope Sulkala ei osannut odottaa näin suurta suosiota.

”En ajatellut sitä mitenkään kummemmin, kun oltiin ensimmäistä kertaa tällaista tekemässä. Ei ollut oikein vertailukohtia, mutta huomattiin kyllä heti, että katsojia riittää. Virtuaalikeikat taisivat tulla hyvään paikkaan ensimmäisen koronakevään lockdownin aikaan. Ajattelimme, että ne toisivat iloa ja yhdessäolon tunnetta sinne kotikatsomoihin ja toki oli kiva huomata, että niitä sitten katsottiin” kertoo Roope Sulkala. Sulkala arvioi, että hyvät yhteistyökumppanit ja tuotannon korkea laatu toivat virtuaalilähetyksille lisää katsojia.
 
”Ihmiset jaksoivat katsoa niitä, kun ne olivat niin hyvälaatuisia. Kiinnostusta varmaan lisäsi myös se, että ne olivat maksuttomia. Lisäksi niissä oli kotoisa ja rento ote. Niissä saattoi tapahtua ihan mitä sattuu, vähän niin kuin livetilanteessakin” analysoi Sulkala. 



LiveFIN ry:n venueiden toimialatutkimuksen tiedot kerättiin touko-kesäkuussa 2021. Vastanneita venueita oli 25, ja ne vastaavat 8 % koko Suomen elävää musiikkia tarjoavista keikka- ja konserttipaikoista. Tutkimuksen toteutti tutkija Maarit Kinnunen (YTT, FM). Venueiden toimialatutkimus on osa laajempaa tutkimusta, josta vastaa eurooppalainen elävän musiikin kattojärjestö Live DMA. LiveFIN ry on Live DMA:n jäsen.



Lisätietoja:
Maarit Kinnunen, tutkija
maarkinn@ulapland.fi

Venueiden toimialatutkimus 2020 ja koronan vaikutus elävän musiikin alaan
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *