Sadat kesäfestivaalit keräsivät ihmisjoukkoja ympäri Suomen

Kuluneena kesänä järjestettiin runsaasti rytmimusiikkifestivaaleja ympäri Suomen. Samalla elävän musiikin alaa haastavat mahdolliset arvonlisäveron korotukset sekä sekava viranomaistoiminta.

Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN on seurannut kuluneen kesän festivaalikenttää ja koonnut tietoa kesän festivaaleista. LiveFINin mukaan vuonna 2023 tulee olemaan enemmän rytmimusiikkifestivaaleja kuin koskaan aiemmin. Festivaalit kuitenkin jakautuvat aiempaa tasaisemmin läpi vuoden, ja sisäfestivaalien määrä on kasvussa.

Kesäfestivaaleja on ollut tänä vuonna hieman vähemmän kuin viime vuonna: tänä vuonna kesäfestivaaleja järjestettiin 405 ja viime vuonna 429. Vaikka kesäfestivaaleja on hieman vähemmän kuin viime vuonna, joukossa on mukana myös yli viisikymmentä uutta tulokasta. Viime vuonna uusia kesäfestivaaleja oli yli 80.

Eniten festivaalien määrää kasvattaa uudet pienet, alle tuhannen kävijän festivaalit. Huomattavaa on, että kesäkuu on kasvattanut suosiotaan festivaalikuukautena – vaikkakin heinäkuu pitää yhä kärkisijaa”, kuvailee LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Suurimpia festivaalijärjestäjiä ovat osakeyhtiöt ja yhdistykset. Lisäksi järjestäjinä on esimerkiksi osuuskuntia, kuntia ja kaupunkeja sekä rekisteröimättömiä yhteisöjä. Vielä vuoden 2022 toukokuussa ala oli voimakkaasti säädelty koronapandemian vuoksi, mikä aiheutti pitkäaikaista epävarmuutta toimijoille.

Tämä kulunut kesä on monella tapaa merkittävä livealan kannalta, sillä ensimmäistä kertaa koronan jälkeen tapahtumajärjestäjät pääsivät valmistelemaan kesän tapahtumia kokonaisen kalenterivuoden. Monilla festivaaleilla on takanaan onnistumisia ja jäsenistömme on tänä kesänä järjestänyt kävijäennätyksiin yltäneitä festivaaleja”, sanoo Jenna Lahtinen.


Mahdolliset alv-korotukset ja sekava viranomaistoiminta haastava festivaaleja

Kesä on festivaalijärjestäjien työntäyteisintä aikaa. Elävän musiikin ala koki kovia tappioita koronpandemian aikana, ja nyt alan uudelleenrakentamisessa haasteita tuovat myös epävarma maailmantilanne ja kasvaneet kustannukset. Kustannusten kasvaessa lippuhinnat on kuitenkin pidettävä maltillisina. Nyt valmisteilla oleva arvonlisäveron nosto haastaisi toteutuessaan entisestään tilannetta.

Pääsylippujen arvonlisäveroa ei missään tapauksessa tulisi nostaa. Korotus osuisi väistämättä tapahtumakävijöiden kukkaroon, vaikka ala tekisikin kaikkensa pitääkseen lippujen hinnoittelun kohtuullisena. Toimijoiden tulovirrasta noin kolmannes tulee yksinomaan lipputuloista”, Jenna Lahtinen summaa.

Lisäksi epäselvä ja ristiriitainen viranomaistoiminta on aiheuttanut kuluneena kesänä runsaasti työtä ja ylimääräistä päänvaivaa musiikkitapahtumien järjestäjille. Sekavuutta aiheuttaa esimerkiksi tapahtumien pystytyksen ja purun rinnastaminen rakentamiseen. LiveFINin mukaan tapahtuma-ala tuleekin lainsäädännössä tunnistaa omana elinkeinonaan ja viranomaisten tulee huomioida myös elävän musiikin tapahtumien erityispiirteet.

On selvää, että väliaikaisen festivaalin tai tapahtuman pystyttäminen poikkeaa monin tavoin vaikkapa talon rakentamisesta, eikä kahteen eri alaan voi soveltaa täysin samoja vaatimuksia. Viranomaistoiminnan tulee muuttua, jotta festivaalit voivat luottavaisin mielin valmistautua ensi kesään”, Jenna Lahtinen kuvailee tilannetta.